Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksilla tutkitut potilaat vuosina 1981-1992

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia on OYKS:ssa tehty tällä vuosikymmenellä yli seitsemän kertaa enemmän kuin 80-luvun alkuvuosina. Lisääntyneen kapasiteetin ansiosta tutkimusaiheita on voitu laajentaa. Silti kuvauksia on edelleen saatavissa liian vähän. Odotusajat ja niistä johtuva työkyvyttömyys ovat usein liian pitkiä, ja epäselviä rintakipuoireita voidaan selvittää angiografian avulla vain harvoin.

Juhani Airaksinen, Markku Linnaluoto, Markku Ikäheimo, Heikki Huikuri, Juhani Koistinen, Juha Takkunen

Kroonisen toiminnallisen unettomuuden oirekuva ja hoito

Unettomuus on oire. Hoidon suunnittelussa on keskeistä unettomuutta synnyttävien ja ylläpitävien tekijöiden selvittäminen. Kroonista toiminnallista unettomuutta pidetään ehdollistuneena häiriönä, johon jotkut ihmiset ovat erityisen taipuvaisia ongelmia sisäistävän ja somaattiselle oireilulle altistavan persoonallisuuden sekä uni-valverytmin lievän häiriön vuoksi. Toiminnallista unettomuutta voidaan lievittää unirytmiä palauttavin ja vireystilaa tasaavin kognitiivis-behavioraalisin menetelmin. Unilääkkeiden käyttö kroonisen unettomuuden hoidossa edellyttää huolellista harkintaa.

Soili Kajaste

Kannattaako katkokävelypotilaan verisuonirekonstruktio

Katkokävelyoire on sinänsä vaaraton, joskin kiusallinen alaraajojen arterioskleroosin ilmentymä. Sitä voidaan hoitaa konservatiivisesti, toisin kuin kriittistä iskemiaa, joka uhkaa jalan elinkelpoisuutta. Kun potilaan työkyky tai yleensä selviytyminen päivittäisissä askareissa vaikeutuu, on aihetta harkita joko valtimorekonstruktiota tai radiologista interventiota oireiden lievittämiseksi. Näillä hoidoilla voidaan saavuttaa mittavaa sekä inhimillistä että taloudellista hyötyä.

Tarja Peräkylä, Mauri Lepäntalo, Olof Lindfors

Käsiin kohdistuva tärinä ja tärinälle altistuneiden seuranta työterveyshuollossa

Työkoneiden ja -laitteiden käytön arvioidaan aiheuttavan terveydellisesti merkittävää käsiin kohdistuvaa tärinää noin 50 000 suomalaiselle työntekijälle. EY:n direktiivien mukainen varoitusmerkintä haitallisesta tärinästä helpottaisi riskin tunnistamista meilläkin. Tärinän ominaisuuksia ei yleensä ole riittävästi huomioitu työterveyshuollossa - tärinän haitallisuuden arviointi on painottunut yksipuolisesti altistumisaikaan. Työntekijöiden tärinälle altistumista ja terveydentilaa on edelleenkin syytä seurata, jotta tärinävaurioita ei syntyisi.

Hannu Virokannas, Hannu Anttonen

Suomen kirurgit - Sairaaloiden hallinto kehittynyt väärään suuntaan

Suomen Lääkäriliiton alaosasto Suomen Kirurgit kysyi keväällä yliopistoklinikoiden, keskussairaaloiden ja aluesairaaloiden kirurgiylilääkäreiltä näkemyksiä viimeaikaisten taloudellisten ja hallinnollisten muutosten kirurgian yksiköille aiheuttamista paineista. Valtaosa vastanneista katsoi, etteivät budjettileikkaukset ole vielä vaarantaneet potilaiden hyvää hoitoa, mutta potilaiden eriarvoisuuden nähdään lisääntyneen uuden lainsäädännön myötä. Yliopistosairaaloihin lähetetään keskussairaaloista ja aluesairaaloista vähemmän potilaita kuin ennen. Taloudellisen tilanteen ohella vastaajat pitivät suurena ongelmana päätöksenteon epävarmuutta ja asiantuntemattomuutta. Sen katsotaan haittaavan suunnittelua.

Arto Alanko, Jaakko Permi, Simo Ristkari Riitta Luhtala

Lääkärin todistaja-asema törkeää rikosta tutkittaessa

Oikeudenkäymiskaaren mukaan todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Samalla kuitenkin määritellään, keitä ei saa vaatia todistamaan vastoin tahtoaan ja ketkä eivät asemansa vuoksi saa todistaa määrätyistä asioista. Lääkärit ja muu terveydenhuollon henkilöstö ovat asemassaan vaitiolovelvollisia, ellei henkilö, jonka tietoja vaitiolo koskee, anna lupaa todistamiseen. Kuitenkin törkeiden rikosten selvittelyssä vaitiolovelvollisuus väistyy. Perussäännöksen mukaan lääkäri tai muu terveydenhuollon työntekijä voidaan velvoittaa todistamaan asiassa, jossa virallinen syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta saattaa seurata rangaistuksena vähintään kuusi vuotta vankeutta. Myös tällaisten törkeiden rikosten yritykset ja osallisuus niihin kuuluvat saman säännöksen piiriin.

Paul Kokko

Ruotsi uudistaa hammashoitovakuutusta

Ruotsin toimenpidekohtaisiin korvauksiin perustuvaa ja koko aikuisväestöä koskevaa hammashoitovakuutusta ollaan uudistamassa radikaalisti. Heinäkuussa 1994 otettaneen käyttöön kaksi rinnakkaista korvausjärjestelmää; potilas saanee jatkossa päättää, haluaako hän kaiken tarpeellisen hammashoidon kiinteällä vuosimaksulla vai maksaako hän hoidosta silloin, kun sitä annetaan.

Eeva Widström

Pär Slätis muovaa vanhahtavasta huoltolaitoksesta nuorekasta palveluorganisaatiota "Markkinointi istuu myös terveydenhuoltoon"

Eipä olisi professori Pär Slätis kaksi vuotta sitten uskonut vielä joskus vannovansa markkinoinnin ja yritysmaailmasta lainattujen strategioiden nimeen. Niin hän kuitenkin tänään tekee. Puheissa jo kaatuvaksi tuomittu Invalidisäätiö ylitti viime vuonna tulostavoitteensa, ja Slätiksen arvion mukaan ainakin osa suunnanmuutoksesta on hyvän markkinoinnin, uuden palveluhenkisyyden ja Orton-markkinointinimen ansiota.

Kannattaako normaaliraskauden kaikukuvausseulonta?

Vuosikymmen sitten Yhdysvalloissa keskusteltiin kiihkeästi siitä, ovatko normaaliraskauksien ultraääniseulonnat hyödyllisiä ja kannattavia. Koska tietoja ei ollut, jäi loogiseksi vaihtoehdoksi tehdä asiaa valaiseva tutkimus. Näin ihailtavana johdonmukaisesti toimittiin NIH:ssa ja Amerikan gynekologiyhdistyksessä.

... ja pitäisikö tutkimusten määrää rajoittaa?

Australiassa on puolestaan tutkittu sitä, onko vastasyntyneen terveys parempi, jos kaikututkimus tehdään kerran raskauden aikana (18. viikolla, n = 1 419) vai jos se tehdään viisi kertaa raskauden eri aikoina ja vieläpä niin, että tutkimukseen yhdistetään dopplertekniikalla saatavia virtaustietoja (n = 1 415). Tutkijat näet arvelivat, että tarkka tieto sikiön verenkierrosta raskauden eri aikoina edistäisi oikea-aikaisia obstetrisia ratkaisuja ja siten sikiön vointia ja vastasyntyneen tilaa.

Radikaali kystektomia - turhaanko?

Elimen säästävän syövänhoidon on viime vuosina useissa syöpätyypeissä havaittu johtavan samanlaiseen elinaikaan, mutta parempaan elämän laatuun verrattuna elimen radikaaliin poistoon (rintasyöpä, kookkaat kurkunpäänsyövät, peräaukon syöpä ja raajojen sarkoomat). Seuraavaksi tähän listaan lisätään ehkä rakkokarsinooma.

Koliikkilapsi ja psykososiaalinen ympäristö

Osana laajaa suomalaista sosiaalilääketieteellistä tutkimusta on Turussa kerätty prospektiivisesti tietoja varsinaissuomalaisten perheiden ns. koliikkivauvoista ja heidän vanhemmistaan. 1 443 äidiltä ja 1 279 isältä kysyttiin raskauden 10. ja 28. viikolla sekä viikko ja kolme kuukautta lapsen syntymän jälkeen erilaisia parisuhteeseen, raskauden hyväksymiseen, terveyteen ja raskaudenaikaisiin oireisiin, itsekuvaan ja sosiodemografisiin muuttujiin liittyviä asioita. Kaikki naiset olivat ensisynnyttäjiä. Tavoitteena oli selvittää, missä määrin erilaiset psykososiaaliset muuttujat assosioituvat koliikkilasten ilmaantuvuuteen - ei näet ole lainkaan varmaa, että huutavat, rauhattomat pikkulapset häiriköivät juuri gastrointestinaalivian takia, vaan huutamisen syy voi olla muuallakin.

HI-virus voi siirtyä lapsesta toiseen kotioloissa

Yleisesti on katsottu, ettei tavanomainen kotielämä altista HI-viruksen siirtymiselle henkilöstä toiseen. Yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat kuitenkin viime joulukuussa tapauksen, jossa HI-virus siirtyi lapsesta toiseen kotioloissa.

Bruselloosi - maailman yleisin zoonoosi

Bruselloosin diagnostiikka on ollut ongelmallista pitkään, sillä Brucella-bakteerien viljely on varsin hankalaa. Uudet molekyylibiologiset ja immunologiset menetelmät tarjoavat kuitenkin ratkaisun tähänkin pulmaan. Diagnostiikan kehittyessä on myös taudin torjunnassa aktivoiduttu. WHO on käynnistänyt bruselloosin torjunta-ohjelman YK:n maatalousorganisaation FAO:n kanssa. Tavoitteena on hävittää bruselloosi maailmasta 15-20 vuodessa.

Kliininen rasituskoe. Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistyksen työryhmän suositus

Kliininen rasituskoe on lääketieteellistä tarkoitusta varten vakioidulla menetelmällä suoritettava verenkierto-, hengitys- ja liikuntaelimistöä sekä energia-aineenvaihduntaa asteittain kuormittava erikoistutkimus, jonka tekee siihen koulutettu lääkäri avustajineen. Sitä käytetään sairaiden tai sairaiksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, ja näin ollen se tuleekin erottaa terveille henkilöille tehtävistä rasituskokeista, joita käytetään erilaisissa kuntotestauksissa ja urheilullisen suorituskyvyn arvioinnissa. Sydänsähkökäyrällä on kliinisessä rasituskokeessa keskeinen merkitys, minkä takia koetta usein kutsutaan rasitus-EKG-tutkimukseksi.

Työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyys ja kustannukset 35-64-vuotiailla vuosina 1972-1992

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi nopeasti 1970-luvun alussa, aleni 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin saakka ja kääntyi sen jälkeen voimakkaaseen nousuun. Sydän- ja verisuonisairauksista johtuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden väestöosuus on pienentynyt vuodesta 1976 lähtien, mutta tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden osuus on selvästi kasvanut. Vuotuiset laskennalliset tuotantomenetykset ovat kahdessakymmenessä vuodessa (1972-1992) vähentyneet sydän- ja verisuonitautien osalta 5,2:sta 4,3 miljardiin markkaan. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat menetykset ovat kasvaneet 3,2:sta 9,8:aan ja mielenterveyden häiriöistä johtuvat 4,4:stä 11 miljardiin markkaan.

Urpo Kiiskinen, Erkki Vartiainen, Pekka Puska Markku Pekurinen

Englannin terveydenhuollon uudistus III - Olisiko suomalaisilla opittavaa Englannin terveydenhuollon uudistuksesta?

Terveydenhuollon organisaatiouudistuksia ei sellaisinaan voi siirtää maasta toiseen, mutta kehitystä seuraamalla saa pohjaa arvioille, miten erilaiset ratkaisut vaikuttaisivat oman maan terveydenhuoltojärjestelmässä. Englantilaisten kokemukset terveydenhuollon uudistuksesta, lyhyestä seurannasta huolimatta, opettavat suomalaisiakin etenemään harkiten, selkiyttämään ostaja- ja tuottajaosapuolten roolijakoa, kokeilemaan ja harjoittelemaan sopimusohjausta väljien mallien pohjalta ennen suuria ratkaisuja sekä kehittämään tietotuotantoa, kustannuslaskentaa ja laadunvarmistusta. Myös Englannissa toistuvasti esiin nostettu vaatimus päällekkäisten organisaatioiden ja toimintojen purkamisesta on Suomessa mitä ajankohtaisin.

Mauno Konttinen

Sairaanhoidon porrastus

Tutkimuksessa käsitellään kotisairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuollon kustannuksia. Sairaanhoidon porrastusta tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kauhajoki esimerkkikuntana. Tutkimusajankohta oli vuosi 1991, joka oli erikoissairaanhoitolain ensimmäinen voimassaolovuosi.

Simo Harju

Beetasalpaaajien reseptorimiehitys ja vaikutukset

Beetasalpaajat koostuvat kahdesta tai useammasta avaruusrakententeeltaan poikkeavasta yhdisteestä, jotka eroavat merkittävästi toisistaan sekä vaikutuksiltaan että kineettisiltä ominaisuuksiltaan. Kanta-aineen lisäksi aktiiviset metaboliitit myötävaikuttavat useasti lääkevaikutuksen syntymiseen elimistössä. Perinteiset analyysime-netelmät eivät ota huomioon eroja yhdisteiden reseptori-sitoutumisvoimakkuudessa. Väitöskirjassa kuvattiin aktiivisen beetasalpaajan kinetiikkaa ja reseptorivaikutuksia. Menetelmät perustuivat aktiivisen salpaajan ja tritiumilla leimatun beetasalpaajan kykyyn sitoutua kaniinin keuhkon beeta1- ja rotan retikulosyyttien beeta2-adrenergiseen reseptoriin.

Timo Kaila

Systeemisten reumasairauksien neurologiset ilmenemismuodot

Vaikkakin useaan systeemiseen reumasairauteen tai sidekudos-sairauteen tiedetään liittyvän neurologisia ilmenemismuotoja, on näiden keskus- ja ääreishermosto-oireiden kliininen kirjo yleensä puutteellisesti tai ristiriitaisesti määritelty. Hoitavalle kliinikolle tai potilaalle itselleen on usein epäselvää, onko neurologinen oire merkki perustaudin aktivoitumisesta vai täysin irrallinen ja itsenäinen ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neurologisten oireiden esiintyvyys ja luonne kolmessa sidekudossairaudessa: progressiivisessa systeemisessä skleroosissa (skleroderma), Sjögrenin oireyhtymässä ja systeemisessä lupus erythematosuksessa (SLE).

Aki Hietaharju