Psykiatriset päivystyspotilaat yliopistosairaalassa

Vuoden 1991 helmikuun alusta kesäkuun loppuun Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaista 260:lle pyydettiin psykiatrista päivystyskonsultaatiota. Tavallisimmat syyt olivat itsemurhayritys ja akuutit psykiatriset oireet. Kolmanneksella potilaista oireet johtuivat alkoholin tai lääkkeiden väärinkäytöstä ja depression esiintyvyys oli samaa luokkaa. Varsinainen mielisairaus todettiin olevan vain 6 %:lla. Potilaiden psykososiaalinen toimintataso oli ollut huono jo konsultaatiota edeltäneenä vuotena, mutta psykiatrinen hoitosuhde puuttui konsultaatiohetkellä 64 %:lta tutkituista. Yleissairaala näyttää olevan monille psykiatrisille potilaille hoitoon hakeutumisen kanava. Tulevaisuudessa yleissairaaloiden merkitys psykoosia lievemmistä mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden löytämisessä ja hoitoon ohjaamisessa kasvaa.

Heimo Viinamäki Jaana Föhr Juha Haatainen Marja Kesti Paula Ollonen Matti Pitkänen Maija Purhonen Kyösti Väänänen Leo Niskanen Johannes Lehtonen

Suomalaisten kolesterolitaso vuonna 1992: ennakkotiedot FINRISKI 92 -tutkimuksesta

Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 92 -tutkimuksen ennakkotiedot osoittavat, että suomalaisten kolesterolitaso on vuodesta 1987 tämän vuoden kevääseen laskenut yli 5 %. Samalla itä- ja länsisuomalaisten kolesteroliarvojen ero on tasoittunut. Sukupuolittain ero on kuitenkin kasvanut, sillä naisten kolesterolitaso on laskenut enemmän kuin miesten.

Pekka Puska Erkki Vartiainen Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen Jaakko Tuomilehto Markku Tamminen Arja Muuttoranta Aulikki Nissinen Pirjo Pietinen Antti Aro Matti Jauhiainen Christian Ehnholm Jussi K. Huttunen

Valtionosuusuudistuksen vaikutukset terveydenhuollossa

Siirtyminen laskennalliseen, suoraan kunnille maksettavaan valtionosuuteen lisää kuntien itsemääräämisoikeutta ja toimivaltaa, mutta korostaa samalla niiden vastuuta terveyden- ja sosiaalihuollon järjestämisessä. Kunnilla on perin erilaiset edellytykset selviytyä valtionosuusuudistuksen niille asettamista vaatimuksista, eikä monikaan kunta ole valmistautunut edessä oleviin suuriin muutoksiin. Kuntien valmiuksia tulisikin tukea sekä koulutuksella, organisatorisin järjestelyin että seurantajärjestelmiä kehittämällä.

Viljo Rissanen Erkki Lehtomäki Eero Hokkanen

Terminaalihoitoa koskeva päätöksenteko sairaanhoitajien arvioimana

Sairaanhoitajien mielestä iäkkäitä syöpäpotilaita hoidetaan usein tekemättä selvää päätöstä terminaalihoitoon siirtymisestä tai päätös tehdään aivan potilaan sairauden loppuvaiheessa. Kuolevia potilaita hoidetaan heidän mielestään tämän vuoksi liian tehokkaasti. Sairaanhoitajille tehdyssä kyselyssä kaksi viidestä hoitajasta arvioi, että lääkärit tekevät päätöksen aktiivisesta hoidosta luopumisesta yksin, niin että potilas itse, hoitajat tai omaiset eivät osallistu päätöksentekoon.

Merja Kuuppelomäki

Keskosten tehohoidon rajat ja resurssit

Hyvin pieniä keskosia syntyy Suomessa melko vähän, mutta etenkin monisikiöisten raskauksien yleistyessä alle 1 500 gramman painoisten keskosten osuus kasvaa. Pienet keskoset lisäävät huomattavasti tehohoidon tarvetta. Yliopistosairaaloille ja joukolle keskussairaaloita tehdystä kyselystä ilmeni, että sairaalat eivät aseta keskosten tehohoidolle jyrkkiä rajoja: tehohoitoon ryhdytään, jos vastasyntynyt vaikuttaa elinkykyiseltä eli jos raskaus on kestänyt yli 22 viikkoa. Hoidon kustannuksista on vain suuntaa-antavia arvioita: alle tuhannen gramman painoisen keskosen tehohoidon on arvioitu maksavan Helsingissä lähes 200 000 markkaa tervettä eloon jäänyttä kohden. Sen lisäksi on otettava huomioon ainakin 1-2 kuukauden sairaalahoidon kustannukset. Suomalaisen keskoshoidon tuloksia pidetään kuitenkin erinomaisina, joten artikkelissa arvioidaan, ettei hoidon rajoittamiselle ole perusteita.

Anna-Liisa Järvenpää

Digeroitujen äidinmaidonkorvikkeiden käyttö

Digeroituja äidinmaidonkorvikkeita on viime aikoina suositeltu useaan käyttötarkoitukseen. Alun perin vauvojen vaikeiden imeytymishäiriöiden hoitoon kehitettyjen valmisteiden on todettu sopivan korvaavaksi ravinnoksi niille imeväisille, joille tavallinen äidinmaidonkorvike on aiheuttanut lehmänmaitoallergian oireet. Lisäksi digeroituja tuotteita on kokeiltu imeväisten koliikkivaivojen hoitoon. Allergiaoireiden hoidosta on johdettu ajatus ehkäistä digeroitujen tuotteiden avulla

Erkki Savilahti Erika Isolauri Kaisu Juntunen-Backman

Itsemurhat ja HIV-tartunnan pelko

Itsemurhat Suomessa 1987 -tutkimusprojektin aineistossa yhden vuoden ajalta ei löytynyt yhtään HIV-seropositiivista itsemurhan tehnyttä. Tutkimusajankohtana HIV-tartunta ja aids olivat laajasti esillä niin joukkotiedotusvälineissä kuin terveyskasvatuskampanjoissakin. Kaikkiaan 1 397:stä itsemurhan tehneestä 28:lla (2 %) HIV-tartunnan pelko oli itsemurhaprosessissa myötävaikuttava tekijä. Heistä viidellätoista esiintyi riskikäyttäytymistä ja kuudentoista tiedettiin saaneen HIV-negatiivisen vasta-ainetuloksen. Kolmen neljäsosan arvioitiin kärsineen masennusoireyhtymästä. Lähes kaikki hakivat apua terveydenhuollosta vähän ennen kuolemaansa. Ainakin osaa HIV-tartunnan pelosta kärsineitä itsemurhan tehneitä olisi voitu auttaa terveydenhuollossa tunnistamalla pelkoon liittynyt masennus ja itsemurhavaara.

Arja Aro Markus Henriksson Jouko Lönnqvist

Sonopalpaatio akuutin vatsan primaaridiagnostiikassa

Kaikututkimus osoittautui kirurgian päivystäjien tekemänä hyödylliseksi akuuttien vatsaoireiden alkudiagnostiikassa. Parhaiten päivystäjinä toimivat kirurgian apulais- ja erikoislääkärit pystyivät tulkitsemaan sappitautien, akuuttien urologisten ongelmien sekä aortan aneurysman löydökset. Eniten hyötyä kaikututkimuksesta oli silloin, kun sitä käytettiin varmistamaan tai sulkemaan pois anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella tehty työdiagnoosi.

Seppo Lundstedt Antero Palmu Pertti Kaira

Rokotteet ja niiden apuaineet

Suomalaiset ovat hyvin perillä rokotusten tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta, ja rokotuskattavuus onkin meillä erinomainen. Myönteisiä asenteita ja luottamusta on syytä vaalia mm. tiedon avulla. Artikkeli esittelee lyhyesti erilaisten rokotteiden koostumuksen ja näkökohtia niiden haittavaikutuksista.

Tuuli Koski Vuokko Rhen

Potilaiden omat kokemukset epilepsian aiheuttamista haitoista

Epilepsiaan liittyy merkittäviä psykososiaalisia haittoja. Suurimpia ongelmia ovat yleensä vaikutukset perhedynamiikkaan ja lapsipotilaan itsetuntoon. Epilepsiaa potevien omia kokemuksia oireiden aiheuttamista haitoista on kuitenkin tutkittu varsin vähän. TYKS-piirin epileptikoiden pitkäaikaisseurannassa kyseltiin vuonna 1987 potilaiden subjektiivisia kokemuksia. Tutkimuksen mukaan lapsuusiällä alkanut epilepsia ennusti haittoja aikuisiällä, jos potilaalla on neurologisia puutosoireita ja jos kohtauksilla on elimellinen tausta.

Matti Sillanpää Suvi Puronen

Muutoksia lasten hoitotuen myöntökäytäntöön

Lasten hoitotuen myöntökäytännössä on tehty eräitä muutoksia, koska niissä rasitustekijöissä, joiden perusteella hoitotukea myönnetään, on tapahtunut muutoksia. Astmalasten hoitotuen myöntöperusteet muuttuivat viime vuonna. Nyt muutos koskee maidotonta ruokavaliota tarvitsevia lapsia.

Saara Onnela Kari Kaukinen

Pohjoismaiden kaupungit mittelivät tupakoinnin lopettamiskilpailussa

Pohjoismaiden syöpäyhdistykset järjestivät vuonna 1990 yhteisen tupakoinnin lopettamiskilpailun, joka oli osa Pohjoismaiden ministerineuvoston käynnistämää syövän vastaista toimintaohjelmaa. Taustana olivat hyvät kokemukset Suomen ja Ruotsin aiemmista kilpailuista, joilla tupakoinnin lopettamista voitiin tukea myönteisin teemoin.

Tapani Piha Heikki J. Korhonen Harri Vertio

Ulkomaalaisen oikeus saada sairaanhoitopalveluja Suomessa

Suomessa tilapäisesti oleskelevan ulkomaalaisen oikeus saada kiireellisen sairaanhoidon palveluja on lakisääteisesti turvattu. Jos hoidon tarve ei ole kiireellinen, hoitoon ottava lääkäri joutuu punnitsemaan paljon tarkemmin hoitoon oton perusteita. Mitkä ovat ulkomaalaisen potilaan oikeudet ja mitkä ovat hoitolaitoksen velvollisuudet näissä tapauksissa? Miten määritellään kiireellinen, välitön, välttämätön ja maassa syntynyt hoidon tarve? Suomessa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten hoidosta ja siihen liittyvästä maksuliikenteestä kaivattaisiin nykyistä selkeämpää ohjeistusta.

Mauno Konttinen Ilkka Kauppinen

Euroopan yhdentymisen vaikutus eläketurvaan

ETA-sopimuksen yhteydessä tulee voimaan myös siihen liittyvä EY:n asetus eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetus mahdollistaa työvoiman vapaan liikkuvuuden säätämällä ETA-maiden kansalaisille katkeamattoman sosiaali- ja siten myös eläketurvan heidän siirtyessään sopimusmaasta toiseen. Henkilön eläketurva on sen maan lakien mukainen, jossa hän kulloinkin tekee työtä. Muuttaessan maasta pois hän säilyttää hankkimansa etuudet, ja ne yhdistetään hänen tulevaan eläkkeeseensä.

Katriina Alaviuhkola

Yleislääkärijärjestelmät ja yleislääkärien koulutus Euroopassa

Yleislääkärien työnkuva ja koulutus vaihtelevat suuresti Euroopan eri maissa. Yleislääketieteen opettajista koostuvan työryhmän The New Leeuwenhorst Groupin pyrkimyksenä on kehittää yleislääketieteen opetusta Euroopassa. Artikkelissa tarkastellaan eri maiden yleislääkärijärjestelmiä ja yleislääkärien koulutusta tässä ryhmässä saadun kokemuksen pohjalta.

Mârten Kvist

Hirsutismin perustutkimukset yleislääkärin vastaanotolla

Hirsutismi on ongelma, johon apua haetaan niin kosmetologilta kuin lääkäriltäkin. Useimmiten kyseessä on harmiton, joskin kosmeettista haittaa aiheuttava pulma, ja lääkärin tehtävä on saada potilas ymmärtämään häiriön oikea luonne. Hirsutismi voi kuitenkin olla yksi vihje piilevästä endokriinisesta sairaudesta, ja siksi diagnostinen selvittely saattaa olla aiheellinen. Hirsutismin perustutkimukset voi tehdä yleislääkäri; sen jälkeen osa potilaista joudutaan lähettämään erikoislääkärin jatkotutkimuksiin. Hirsutismin hoito on epäkiitollista ja hoitotulosta joudutaan odottamaan kauan. Lääkehoitona estrogeenia sisältävät valmisteet ovat paras vaihtoehto, mutta hoidon tarve on aina huolellisesti harkittava.

Timo Sane

Lasten tarttuvien tautien ehkäisy sairaalassa

Infektiopotilaiden hoitoon varattuja potilaspaikkoja ei enää tarvita yhtä runsaasti kuin ennen, koska lapsilla esiintyy tarttuvia tauteja harvemmin kuin aikaisemmin. Paikkojen tarve vaihtelee suuresti epidemioista riippuen. Tarttuviin tauteihin sairastuneiden lasten eristäminen ja tiukka ryhmittäminen, kohortointi, ei ole aina tarpeen. Kuormituksen tasoittamiseksi infektio-osaston paikkoja ja henkilökuntaa voidaan hyödyntää myös muiden potilaiden hoitamisessa, mutta joka toinen vuosi ilmaantuvan RS-virusepidemian aikana infektiopotilaat ja heitä hoitava henkilökunta tulisi kohortoida. RS-virusepidemian aikana vastasyntyneet ja immunosuppressiopotilaat olisi eristettävä sairaalan muista potilaista, ja ulkopuolisten vierailuja tulisi rajoittaa. Infektiopotilaita ei ole myöskään syytä hoitaa samoissa tiloissa kuin kirurgisia potilaita.

Matti Uhari

Sepelvaltimon pallolaajennuksen aiheuttaman akuutin sydänlihasiskemian hoito ja hoidon myöhäistulokset

Sepelvaltimoahtauman pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat nykyisin ainoat keinot parantaa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan sydämen verenkiertoa. Pallolaajennuksella vältetään rintaontelon avaaminen, mutta laajennetun suonen äkillinen tukkeutuminen aiheuttaa infarktin uhan ja ohitusleikkauksen päivystyksessä. Autoperfuusiokatetrin asettaminen tukkeutuneen sepelvaltimon verenkierron palauttamiseksi vähensi todettujen sydänlihasvaurioiden määrää. Meilahden sairaalan potilaiden seurantatutkimuksessa todettiin, että leikkauksessa asetetut ohitussiirteet pysyivät hyvin auki, ja potilaiden fyysinen suorituskyky oli parempi kuin ennen komplikaatioon johtanutta sepelvaltimon pallolaajennusta. Tutkimuksessa analysoitiin viiden vuoden ajalta tapaukset, joissa pallolaajennus johti päivystyskirurgiaa vaatineeseen sepelvaltimokomplikaatioon.

Leo Heikkinen Kari Virtanen Juhani Heikkilä Kalervo Verkkala Jarmo Salo Antero Järvinen

Paniikkihäiriöiden psykologia

Vaikka paniikkihäiriö luokitellaankin omaksi oireyhtymäkseen, sillä on monia yhteisiä piirteitä muiden psykiatristen sairauksien kanssa. Paniikkihäiriötä hoidetaan nykyään lähes yksinomaan lääkkein. Parhaisiin tuloksiin on päästy bentsodiatsepiinijohdoksilla ja masennuslääkkeillä. Psykoterapiaa on kokeiltu, mutta sen ei ole katsottu tehonneen. Artikkelissa kuvataan viisi analyyttisessa psykoterapiassa käynyttä potilasta, joiden hoitotulosten perusteella epäillään, perustuvatko väitteet psykoterapian tehottomuudesta liian lyhytaikaisiin kokemuksiin.

Pekka Kiviranta Juhani Mattila

PET-tutkimuksen mahdollisuudet V Skitsofreniapotilaan aivojen dopamiinijärjestelmän tutkiminen

Positroniemissiotomografialla on psykiatrisista sairauksista tutkittu eniten skitsofreniaa. Hypoteesit dopaminergisen järjestelmän poikkeavuuden osuudesta skitsofreniassa ovat tällä hetkellä erityisesti esillä. Vaikka tulokset ovat osin ristiriitaisia, vaikuttaa siltä, että osalla skitsofreniapotilaista on aivoissa poikkeavaa dopamiini-D2-reseptorisitoutumista. Skitsofrenian PET-tutkimuksista voidaan tulevaisuudessa odottaa paitsi valaistusta sairauden taustasta, myös käytännön hoitoon sovellettavaa tietoa lääkehoidon optimoimiseksi.

Jarmo Hietala Erkka Syvälahti