PEHO-oireyhtymä

PEHO-oireyhtymä (progredioiva enkefalopatia, edema, hypsarytmia ja optikusatrofia) on syvään kehitysvammaisuuteen johtava sairaus, jota ei ole aikaisemmin kuvattu kirjallisuudessa. Potilaat ovat hypotonisia jo syntyessään. Kouristukset alkavat ensimmäisten elinkuukausien aikana, ja aivosähkökäyrässä nähdään infantiilispasmeille ominainen muutos, hypsarytmia. Kouristukset jatkuvat koko eliniän, ja lääkevaste on usein huono. Varhainen optikusatrofia johtaa sokeuteen ensimmäisen elinvuoden aikana. Aktiiviset liikkeet ovat vähäisiä eikä puhetta kehity. Oireyhtymään liittyy tyypillisiä dysmorfisia piirteitä. Useimmat potilaat ovat menehtyneet ennen 15 vuoden ikää.

Mirja Somer

Varfariinin ja ofloksasiinin interaktio

Antikoagulanttihoidon seurannassa on vastedes monien muiden lääkkeiden lisäksi muistettava ofloksasiini. 73-vuotias nainen, joka oli sairastanut keuhkoembolian ja käytti siksi varfariinia, sai virtsainfektioon ofloksasiinia 400 mg x 2. Hän käytti lisäksi verapamiilia, enalapriilia, kombinaatiodiureettia ja amitriptyliiniä. Viiden päivän kuluttua lääkityksen aloittamisesta hänelle tuli makroskooppinen hematuria. Protrombiiniaika oli 78 sekuntia ja hematokriittiarvo 0,28, kun neljä viikkoa aiemmin arvot olivat olleet 21 sekuntia ja 0,38. Potilas sai K-vitamiinia, jääplasmaa ja punasolutiivisteitä ja lienee selvinnyt tilanteesta.

Lapsen virtsatieinfektio

Lasten virtsatieinfektion diagnoosin tulee olla varma, koska väärä diagnoosi johtaa turhaan hoitoon ja altistaa lapsen tarpeettomille tutkimuksille. Munuaistasoisen infektion hoidon pituus on vähintään 10 vuorokautta. Imeväisten hoito aloitetaan sairaalassa laskimonsisäisellä antibiootilla ja sitä jatketaan kuumeen laskettua suun kautta, leikki- ja kouluikäisten lieväoireiset munuaistasoisetkin infektiot voidaan sen sijaan hoitaa kokonaan suun kautta annetulla lääkityksellä avohoidossa. Kystiitin hoidoksi riittää 5 päivän mittainen lääkitys. Infektion jälkeen kaikille lapsille pitää tehdä munuaisten ja virtsateiden kaikukuvaus ja viittä vuotta nuoremmille myös miktiokystografia. Jatkotutkimukset määräytyvät löydösten perusteella.

Niilo-Pekka Huttunen, Matti Uhari

Alkoholinkäytön vaikutukset raskauteen ja syntyvän lapsen ennuste

Valtaosa odottavista suomalaisäideistä tuntee alkoholin sikiölle aiheuttamat riskit. Tästä huolimatta noin 650 sikiötä on vuosittain vaarassa vaurioitua äidin alkoholinkäytön vuoksi. Runsaasti juovien äitien raskaudet ovat selviä riskiraskauksia, ja niiden hoito onkin syytä keskittää äitiyspoliklinikkaan mahdollisimman varhain. Äidin alkoholinkäytön vähentäminen edellyttää hoitohenkilökunnalta pitkäjänteistä työtä joko poliklinikoissa tai tarvittaessa osasto-olosuhteissa. Myös syntyneen lapsen kehityksen seurannasta on huolehdittava.

Erja Halmesmäki, Ilona Autti-Rämö

Potilaslain velvoitteet kunnille

Potilaslaki on muuta terveydenhuollon lainsäädäntöä täydentävä yleislaki, joka säätää Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden oikeudesta terveyden- ja sairaanhoitoon. Tosiasiassa tätä oikeutta rajaavat paljon käytettävissä olevat voimavarat ja kuntien budjettipäätökset. Lain keskeisiä periaatteita ovat potilaan itsemääräämisoikeus ja oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Lähtökohtana on lääketieteellisesti hyväksytty hoito.

Marja-Liisa Partanen

Psykososiaalinen huolto osaksi pelastuspalvelua

Poikkeusolojen terveydenhuollon valmiussuunnittelussa on lähtökohtana pitkään ollut kirurgisen hoidon järjestäminen loukkaantuneille. Viime vuosikymmeninä on osoittautunut tarpeelliseksi varautua myös muunlaisten joukkoaltistustilanteiden, kuten kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden varalle. Yksi tärkeä osa valmiussuunnittelua on psykososiaalisen huollon järjestely, sillä psyykkiset stressireaktiot voivat johtaa niin yksilön kuin koko yhteisönkin vaikeaan lamaantumiseen. Tiedotuksen ja psykososiaalisen ensiavun integroiminen pelastuspalveluun on nykyaikaisen valmiussuunnittelun haaste.

Markku Murtomaa, Reija Sirola

Asiakasnäkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon valintoihin

STAKESin priorisointiprojekti järjesti maaliskuun alussa Helsingissä seminaarin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasjärjestöille. Järjestöiltä oli ennakkoon pyydetty vastaukset neljään kysymykseen, jotka käsittelivät palvelujen tarpeellisuuden ja kiireellisyyden sekä vaikuttavuuden ja hyödyn arviointia, peruspalvelujen määrittämistä ja järjestöjen osallistumista sosiaali- ja terveydenhuollon valintoja koskevaan keskusteluun.

Alaraajan laskimotukoksen optimidiagnostiikka

Nykyajan tutkimus- ja hoitokäytännöt edellyttävät, että syvä laskimotukos on todettava objektiivisesti, sillä kliiniset oireet ja löydökset ovat varsin epäspesifiset. Paras näyttö tukoksesta saadaan tietenkin flebo- eli venografista. Venografia on kuitenkin invasiivinen ja potilaalle joudutaan antamaan varjoainetta; se on myös kallis tutkimus ja sen saatavuuskin voi olla huono. Siksi on haettu parasta potilaaseen kajoamatonta tutkimusta - kunniasta ovat kisailleet impedanssipletysmografia, kaikukuvaus Dopplerin kera ja ilman, isotooppivenografia ja termografia.

Kuumelääkkeiden käyttö lasten kuumeen kotihoidossa

Selvitimme haastattelututkimuksella eri kuumelääkkeiden osuutta lasten kuumeen kotihoidossa. Kuumelääkettä oli annettu 84 %:lle 98 lapsesta, ja heistä suurin osa oli saanut parasetamolia. Yleisin annostelumuoto oli suppo. Käytetyt annokset jakautuivat normaalijakauman mukaisesti Suomessa yleisesti hyväksytyn annossuosituksen (10 mg/kg) molemmin puolin. Yksikään lapsi ei ollut saanut parasetamolia yli 15 mg:aa kiloa kohden. Näyttäisi siltä, että parasetamolin kerta-annossuosituksen yläraja voidaan Suomessakin turvallisesti nostaa 15 mg:aan kilolta.

Antti Koivisto, Kalle Hoppu

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1994 Kommentteja

Kohdunpoisto Suomessa - Ilmaantuvuus, indikaatiot ja leikkaustavat

Suomessa tehdään vuosittain noin 9 000 kohdunpoistoleikkausta. Kohdunpoiston ilmaantuvuutta, indikaatioita, leikkaustapoja ja leikkauksen vaikutusta kohdun runko-osan syövän ilmaantuvuuteen selvitettiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin ja Syöpärekisterin perusteella. Kohdunpoiston ilmaantuvuus vuosina 1987-89 oli Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja poistojen määrä näyttää lisääntyneen vähitellen 1970-luvun alusta lähtien. Yleisimmät leikkausindikaatiot olivat myoomat ja endometrioosi, gynekologinen syöpä oli syynä 7 %:iin leikkauksista. 90 % kohdunpoistoista tehtiin laparotomiateitse, ja molemminpuolinen munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä oli yhtä yleinen kuin pelkkä kohdun runko-osan poisto. Kun kohdunpoistossa olleiden naisten ikäryhmittäinen osuus otettiin huomioon, lisääntyi kohdunrungon syövän ilmaantuvuus kokonaisuudessaan 26 %, yli 65-vuotiailla jopa yli 30 %.

Riitta Luoto, Jaakko Kaprio, Ilmo Keskimäki, Eeva-Marja Rutanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1994 Kommentteja

Metallikoruista vapautuva nikkeli allergian aiheuttajana

Viime vuosikymmeninä yleistyneen nikkeliallergian tavallisin syy ovat ihoa vasten pidettävät nikkelipitoiset korut, kellonrannekkeet ja muut vastaavat metalliesineet. Erityisesti korvien rei'ityksessä käytettyihin metalleihin liittyy monia herkistymisriskejä, joiden mekanismia ei vielä tunneta. Tanskassa on asetuksella kielletty myymästä ihokosketukseen tulevia metalliesineitä, joista testissä vapautuu nikkeliä yli tietyn rajan. Ruotsissa taas on kielletty nikkelipitoisten korvan rei'itysvälineiden käyttö. Tutkimuksessa mitattiin metallikoruista vapautuvia nikkelimääriä keinohikiliuoksen avulla. Useiden näytteiden nikkelipitoisuus osoittautui suureksi, ja vertailu käytössä olevan pikatestin tuloksiin osoitti, että pikatestauksella saa metalleihin liittyvästä nikkeliallergian riskistä vain suuntaa antavia tietoja.

Lasse Kanerva, Thea Sipiläinen-Malm, Tuula Estlander, Antti Zitting Riitta Jolanki, Kyllikki Tarvainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1994 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030