Geenitekniikat ja lääkekehitys

Lääkemolekyylien biologinen seulonta ja lääkkeen keksiminen perustuu nykyään kemiallisten rakenteiden tehokkaaseen seulontaan. Onnistuneen seulonnan tuloksena saadaan lääkekehittelyn lähtökohta, johtomolekyyli. Sitä parantelemalla toivotaan päästävän lääke-ehdokasmolekyyliin, joka sitten viedään kohti kliinisiä kokeita ja markkinoita. Johtomolekyyliin voidaan päätyä rationaalisen suunnittelun pohjalta tai sitä voidaan etsiä tunnetuista kemiallisista rakenteista kootuista tietokannoista. Toisaalta ns. kombinatorisilla menetelmillä kyetään valmistamaan valtavia erilaisten satunnaisten rakenteiden koosteita, kombinatorisia kirjastoja. Molekyylien seulontamenetelmien kehittyminen mahdollistaa jopa miljoonien erilaisten rakennevarianttien läpikäymisen varsin nopeasti. Uusien lääkkeiden keksiminen ja kehitystyö onkin viime aikoina tehostunut olennaisesti, ja tärkeä osa tässä kehityksessä on ollut geenitekniikoiden soveltamisella.

Ismo Ulmanen, Jukka Tenhunen, Juha-Matti Savola

MS-potilaan lääkehoito

Multippeliskleroosin lääkehoito on kohdistunut pitkälti oireisiin. Sairauden etenemiseen ei lääkkein ole paljonkaan pystytty vaikuttamaan, ja moni alkuun lupaava lääke on vuosien kuluessa osoittautunut tehottomaksi. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä lääketeollisuus on kehittänyt ja kokeilee parhaillaan useita lupaavia molekyylejä. Ensimmäiset niistä ovat jo käytössä Suomessa. Pessimismin on aika väistyä MS-taudin hoidosta.

Juhani Ruutiainen

Melatoniini perustutkimuksen valokeilassa

Melatoniini (N-asetyyli-5-metoksitryptamiini) on indoliamiineihin kuuluva peptidihormoni. Se on lajinkehityksessä säilyttänyt yksinkertaisen rakenteensa kaikissa elämänmuodoissa, joista sitä tähän mennessä on tutkittu. Siten myös sen tehtävät saattavat olla eri lajeilla samanlaisia. Nisäkkäillä melatoniini edistää pimeäntuloon liittyvää käyttäytymistä, esimerkiksi ihmisellä nukkumaanmenoa helpottamalla nukahtamista. Melatoniinin tuotanto on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Talvella melatoniinin tuotanto on hieman suurempaa kuin kesällä. Se toimii eräänlaisena pimeän signaalina. Melatoniini välittää elimistölle tiedon sekä vuorokauden valoisan ja pimeän että mahdollisesti myös vuodenaikojen vaihdoksista. Melatoniini voitaisiin tämän takia osuvimmin nimetä joko yöhormoniksi tai talvihormoniksi.

Timo Partonen

Melatoniini unettomuuden hoidossa

Melatoniinin yleisesti hyväksyttyjä kliinisiä käyttöaiheita ei ole toistaiseksi pystytty määrittelemään. Tutkimuksissa melatoniinia on käytetty lääkkeenä hoidettaessa aikaerorasitusta, vuorotyön aiheuttamaa unettomuutta ja väsymystä sekä pitkäaikaista unettomuutta lähinnä vanhuksilla. Melatoniinilla on nukahtamista edistävä vaikutus, ja illalla otettuna se parantaa unen laatua unettomilla potilailla. Varsinainen unilääke se ei kuitenkaan ole. Melatoniinin pitkäaikaisesta käytöstä mahdollisesti aiheutuvia sivuvaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi, joten lääkärin tulee edelleen punnita huolellisesti käytön mahdolliset edut ja haitat määrätessään potilaalleen lääkkeeksi melatoniinia.

Timo Partonen

Uniapnean vaikutus kohonneen verenpaineen ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon

Uniapnea-oireyhtymä on yleinen keski-ikäisessä väestössä. Noin puolella näistä potilaista on myös kohonnut verenpaine, ja toisaalta noin 30 %:lla verenpainepotilaista on uniapnea. Aikuisiän diabeteksen ja uniapnean samanaikaisesta esiintymisestä on hyvin vähän tutkimustietoa, mutta kokemuksen mukaan varsin monilla uniapneapotilailla on tämäkin sairaus. Uniapnean onnistunut hoito näyttää korjaavan sekä verenpainetta että insuliiniresistenssiä. Yleensä uniapneapotilaan kohonnutta verenpainetta ja aikuisiän diabetesta voidaan hoitaa tavanomaisten periaatteiden mukaan. Liikapainon korjaaminen laihduttamalla on tärkeää kaikkien näiden tilojen hoidossa.

Ilkka Kantola

Miten eettisten toimikuntien työtä pitäisi kehittää?

Eettisten toimikuntien asema ja toimenkuva ovat muuttumassa. Niiden toimintaa tulee säätelemään laki ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvasta lääketieteellisestä tutkimuksesta, joka tulee eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Lakiesityksessä halutaan virallistaa toimikuntien asema ja tarkentaa niiden tehtäviä. Eettisten toimikuntien tärkeimpiä tehtäviä on antaa kirjallinen lausunto uusista tutkimussuunnitelmista, varmistaa tutkimuksen laillisuus sekä valvoa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten noudattamista. Uusi valtakunnallinen eettinen neuvottelukunta tulee käsittelemään tutkimuseettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta.

Mika Scheinin

Työterveyshuollon atk-sovellukset

Työterveysyksiköiden käytössä olevat atk-sovellukset vaihtelevat iältään ja toiminnoiltaan. Yleensä tietotekniikkaa käytetään käynti- ja työolotietojen tallennukseen sekä ajanvarauksessa, laskutuksessa ja erilaisissa selonteoissa. Tietojen tallennustapa vaihtelee tiukan määrämuotoisesta vapaamuotoiseen. Sovellusten tärkeimmät kehityskohteet ovat tallennettujen tietojen hyödynnettävyys sekä työolo- ja potilastietojen yhdistäminen. Valtioneuvoston päätös hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä seuranta- ja laaduntarkkailuvaatimuksineen edellyttää monelta yksiköltä nykyistä tehokkaampaa ja monipuolisempaa tietojärjestelmää.

Pirjo Eskola, Erik Lindblom, Kari-Pekka Martimo

Asiantuntijaohjelma huimausta aiheuttavien tautien diagnosointiin

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli luoda huimausta aiheuttavien tautien diagnosointia auttava asiantuntijaohjelma. Ohjelmaa varten selvitettiin kuuden tavallisen huimausta aiheuttavan korvataudin taudinkuvat ja erilaiset tutkimuslöydökset näissä taudeissa.

Erna Kentala

Alkoholipsykoosi- potilaan ennuste

Alkoholisairauksista puhuttaessa ajatellaan ensisijaisesti alkoholin aiheuttamia elimellisiä sairauksia. Alkoholinkäytön seurauksena syntyvät alkoholipsykoosit on kuitenkin tunnettu jo pitkään, delirium tremens kirjallisuudessa vuodesta 1813. Alkoholipsykoosit ovat tavallisista vieroitusoireista selvästi erotettavia, vakavia, usein akuutisti sairaalahoitoa vaativia tiloja. Täysin kehittynyt delirium tremens on yksi vaikeimmista alkoholin aiheuttamista komplikaatioista.

Maija-Liisa Lehtonen

Kontrolloitu tutkimus raskaudenaikaisesta ultraääniseulonnasta

Ultraäänitutkimusten käyttö raskauden seurannassa on lisääntynyt voimakkaasti vuosien mittaan. Kuitenkin koko raskaana olevan väestön ultraääniseulonnan hyödystä tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Aulikki Saari-Kemppainen

Nuorten vakava väkivalta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden nuorten miesten perhetaustaa, biologista alttiutta, alkoholinkäyttöä, persoonallisuuden kehitystasoa, psyykkistä häiriintyneisyyttä ja psykososiaalista toimintakykyä. Tavoitteena oli löytää tärkeimmät vihamielisyystaipumukseen ja vakavaan väkivaltaisuuteen yhteydessä olevat tekijät.

Markku Kaipainen

Lumbaalipunktion parempi tekniikka

On esitetty erilaisia syitä siihen, että osalle potilaista jää lumbaalipunktion jälkeen joskus kovakin asennosta riippuvainen päänsärky. Komplikaation esiintyvyys vaihtelee yhden ja 70 prosentin välillä. Syyksi postpunktiopäänsärkyyn on esitetty, että lumbaalineula repäisee osan araknoideaa mennessään, kun neula vedetään näytteen oton jälkeen pois. Jos tämä on totta, arveli saksalaisduo, pitäisi mandriinin sijoittaminen takaisin neulaan ennen sen poistamista vähentää araknoidean traumaa ja siten päänsärkyä.

Robert Paul

Säästävä hoito alanielun syöpään

Kurkunpään tai alanielun kookkaan syövän perinteinen hoito on ollut kurkunpään poisto liitettynä postoperatiiviseen sädehoitoon. Puheproteesien kehittymisestä huolimatta kurkunpään poisto on edelleen sosiaalisesti traumaattinen toimenpide. Niinpä maailmalla suuren kiinnostuksen kohteena ovat olleet kurkunpään säästävät hoidot.

Heikki Joensuu

Ennen leikkausta annettu sädehoito paransi peräsuolisyövän ennustetta

Satunnaistettujen tutkimusten mukaan peräsuolisyöpäleikkauksen yhteydessä annettu pre- tai postoperatiivinen sädehoito vähentää syövän paikallisia uusiutumia noin puolella. Vaikutus eloonjäämiseen on kuitenkin jäänyt näissä tutkimuksissa vähäiseksi tai sitä ei ole voitu todeta lainkaan. Monissa tutkimuksissa sädehoitotekniikassa on kuitenkin ollut toivomisen varaa, ja niissä on saatettu käyttää preoperatiiviseen sädehoitoon verrattuna vähemmän tehokasta postoperatiivista sädehoitoa. Ruotsalaiset kollegat ovat nyt julkaisseet arvovaltaisella foorumilla aiheesta uuden laajan tutkimuksen, joka muokannee vallitsevia käsityksiä.

Heikki Joensuu

Primaarisen amyloidoosin hoito ja ennuste

Primaarinen amyloidoosi ei ole tavallinen sairaus, ja onkin ihailtavaa, että Mayon klinikassa on kyetty kokoamaan 220 potilasta prospektiiviseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin kymmenen vuoden aikana. Potilaat jaettiin kolmeen hoitoryhmään: ensimmäisessä ryhmässä potilaat saivat kolkisiinia, toisessa melfalaania ja prednisonia ja kolmannessa melfalaania, prednisonia ja kolkisiinia. Tavoitteena oli selvittää, mikä hoidoista on paras ja miten hoidot vaikuttavat taudin aktiivisuuteen, jota mitattiin munuaisen toimintakokeilla ja päätemuuttujien päätemuuttujalla - mortaliteetilla.

Robert Paul

Painajainen on valmis!

New Scientist raportoi jo toukokuun alussa Japanissa löydetystä vankomysiinille resistentistä Staphylococcus aureuksesta. Tämä bakteeri eroaa jo tutusta kaikille mikrobilääkkeille resistentistä enterokokista (VRE) siinä, että se aiheuttaa tauteja myös terveille ihmisille. Eli vaaravyöhykkeessä eivät enää ole pelkästään vaikeasti sairaat vaan jopa sairaalan henkilökunta.

Pentti Huovinen

Krooninen jännityspäänsärky perimässä?

Kroonisen jännityspäänsäryn todellinen syy on suurelta osin epäselvä. Tanskan Glostrupissa tehdyn selvityksen mukaan myös perimällä voi olla osuutta asiaan - kuinkas muuten...

Robert Paul

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa Lääkehoito, hoitotulokset sekä potilaiden kokemat oireet

Hyvän hoitotasapainon saavuttaminen verenpainetaudin hoidossa vaatii sekä potilaalta että hoitavalta lääkäriltä sitoutumista kokonaisvaltaiseen hoitoon. Vaikka väestön tietous kohonneesta verenpaineesta ja sen riskeistä on lisääntynyt merkittävästi, eivät lääkehoidon tulokset ole parantuneet samassa suhteessa.

Esko Kumpusalo, Heikki Pärnänen, Jorma Takala, Työryhmä

Lapsen astman tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa

Astma on lasten yleisin pitkäaikainen sairaus, ja lisäksi lasten astman esiintyminen on koko ajan lisääntymässä. Noin kaksi kolmasosaa erityiskorvattavia lääkkeitä saavista lapsista saa lääkitystä astmaan. Lasten astman diagnostiikka, laukaisevien tekijöiden etsiminen sekä hoidon valinta ja seuranta vaativat systemaattista työskentelytapaa, yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sekä hyvin hoidettua tiedonkulkua. Avainasemassa tässä ketjussa on perusterveydenhuollossa toimiva lapsen ja perheen omalääkäri. Omalääkärin rooli korostuu niiden lasten seurannassa, joiden astmaa ei ole vielä diagnosoitu tai joiden astma ei enää vaadi säännöllistä lääkitystä. Imeväis- ja leikki-ikäiset lapset ovat ongelmaryhmä sairaanhoitojärjestelmän kaikilla tasoilla.

Kyllikki Remes, Minna Kaila, Matti Korppi

TOS - haaste konservatiiviselle hoidolle

Yläraajan toimintahäiriö ja kipu voivat olla merkki rintakehän yläaukeaman toimintahäiriöstä. Staattinen yläraajavoittoinen työ, olkapäätapaturmat, niskan retkahdusvamma voivat altistaa oireille. Nykyään staattinen yläraajavoittoinen rasitus on ulottunut myös vapaa-ajan harrastuksiin, ja videopelien ja internetin lumoissa kasvava sukupolvi on tulevaisuudessa tämäntyyppisten oireiden riskiryhmä. Perusterveydenhuollon lääkärin tulisi tunnistaa rintakehän yläaukeaman toimintahäiriö, sillä oikea-aikaisella ohjauksella voidaan ehkäistä suuri osa invalidisoivista yläraajaoireista. Häiriö on tunnistettavissa perusteellisen kliinisen tutkimuksen perusteella. Ensisijainen hoito on konservatiivinen. Artikkelissa esitetään esimerkki suositeltavasta fysioterapiaohjelmasta.

Karl-August Lindgren