Diabeetikoilla esiintyvät käsimuutokset

Noin 50 %:lla diabeetikoista esiintyy käsissä niveljäykkyyttä, ns. sormioiretta, jonka on todettu poikkileikkaustutkimuksissa olevan yhteydessä diabeteksen aiheuttamiin elinmuutoksiin. Diabeetikoilla tavataan myös muita enemmän Dupuytren tautia ja ns. jäätynyt olkanivel-oireyhtymää eli olkalukkoa. Sormioireen etiologia on edelleen avoin, eikä syytä muiden käsimuutosten lisääntyneeseen esiintyvyyteen diabeetikoilla tiedetä. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää eri käsimuutosten esiintyvyyttä sekä nuoruus- että aikuistyypin diabeetikoilla ja lisäksi selvittää käsimuutosten yhteyttä diabeteksen aiheuttamiin mikro- ja makrovaskulaarisiin komplikaatioihin.

Perttu Arkkila

Mielenterveyden häiriöt ja monihäiriöisyys itsemurhissa

Väitöskirja kuuluu Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimusosaston Itsemurhat Suomessa -tutkimusprojektiin, joka on osa valtakunnallista itsemurhien ehkäisyprojektia. Tässä projektissa tutkittiin kaikki Suomessa yhden vuoden (1.4.87-31.3.88) aikana tapahtuneet 1 397 itsemurhaa yksityiskohtaisesti haastattelemalla omaisia ja itsemurhan tehneitä hoitanutta ammattihenkilökuntaa sekä käymällä läpi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat. Tähän laajaan aineistoon nojautuen väitöskirjassa tutkittiin itsemurhaa edeltäneitä ajankohtaisia mielenterveyden häiriöitä ja niiden yhteisesiintymistä (monihäiriöisyyttä, komorbiditeettia). Häiriöiden diagnoosit asetettiin psykiatrityöryhmän toimesta takenevasti DSM-III-R-kriteerein huolellisella kaksivaiheisella menettelyllä. Diagnoosin vaatimien oireiden toteamiseksi tai poissulkemiseksi käytettiin kustakin tapauksesta kertynyttä kokonaisaineistoa. Väitöskirjan kolme osatutkimusta perustui kaikkia itsemurhan tehneitä edustavaan 229 tapauksen otokseen. Kolmessa osatutkimuksessa käytettiin hyväksi tutkimusprojektin kaikkia 1 397 itsemurhaa koskevaa aineistoa siten, että aineistosta tutkittiin kaikki nuorten alle 23-vuotiaiden 116 itsemurhaa, kaikki syöpää sairastaneiden 60 itsemurhaa sekä kaikki ne itsemurhat, jotka liittyivät mahdolliseen paniikkihäiriöön.

Markus Henriksson

Haavainen paksusuolen- ja ohutsuolisäiliön tulehdus - solukemiallinen ja kliininen tutkimus

Colitis ulcerosan (CU) eli haavaisen paksusuolitulehduksen etiologia on tuntematon, eikä tauti aina ole lääkehoidolla hallittavissa. Se ilmenee usein nuorella työikäisellä väestöllä ja noin puolet potilaista leikataan. Tällä hetkellä elektiivisenä leikkauksena käytetään restoratiivista proctocolectomiaa, jossa paksu- ja peräsuolen poistoon liitetään ohutsuolesta tehtävän säiliön (pouch) kiinnittäminen peräaukkoon ilman avannetta. Säiliön tulehdus, pouchitis, jonka etiologia on tuntematon, on tavallisin leikkauksen jälkeisistä pitkäaikaisista tai toistuvista ongelmista. Histologisesti pouchitin limakalvo muistuttaa haavaista paksusuolitulehdusta ja potilaan oireet, kuten lisääntynyt ulostamisfrekvenssi ja veriulosteet, ovat tyypillisiä molemmissa tiloissa.

Ulla Keränen

Sytokromi P4503A -välitteiset lääkeinteraktiot anestesiologiassa

Useimmat lääkkeet metaboloituvat elimistössä vaarattomiksi, vesiliukoisiksi metaboliiteiksi ennen erittymistään virtsaan tai sappeen. Lääkemetabolia on valtaosin oksidatiivista ja sytokromi P450 (CYP) -entsyymien välittämää. Viime vuosina CYP3A-entsyymit ovat osoittautuneet tärkeiksi lääkkeitä, ympäristökemikaaleja ja steroideja metaboloiviksi entsyymeiksi. CYP3A-välitteiseen lääkemetaboliaan liittyy kolme tärkeää seikkaa: Ensiksi, suoliston seinämän CYP3A voi merkittävästi vaikuttaa useiden lääkkeiden ensi kierron metaboliaan. Toiseksi, elimistön eri kudosten CYP3A-pitoisuudessa ja aktiivisuudessa esiintyy huomattavia yksilöiden välisiä eroja. Kolmanneksi, CYP3A-välitteiseen metaboliaan voi liittyä haitallisia ja jopa vaarallisia lääkeyhteisvaikutuksia.

Jouni Ahonen

Ohitusleikkauspotilaiden suurta LDL-kolesteroli- pitoisuutta kannattaa hoitaa

Sepelvaltimotaudin ohitusleikkaushoidossa käytettävät laskimosiirteet tukkeutuvat 30-40 %:lla potilaista 10-12 vuoden kuluessa ohitusleikkauksesta, mutta tukkeutuminen on vielä tätäkin tavallisempaa, jos potilaalla on hyperlipidemia. Kolesteroliarvon kohtuullistaminen hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä, ja nyt on tutkittu, miten korkean LDL-arvon laskeminen lääkehoidolla vaikuttaa laskimoista tehtyjen ohitteiden tukkeutumiseen.

Robert Paul

Nikotiinilastari tulossa colitis ulcerosan hoitoon?

Vuonna 1982 tarkkaavaiset kliinikot raportoivat todenneensa, että colitis ulcerosaa esiintyy lähes yksinomaan tupakoimattomilla henkilöillä. Tästä sai alkunsa tutkimusten vuo, jossa on pyritty selvittämään, mikä voisi olla moisen takana. Tuorein aiheeseen liittyvä tutkimus tulee Mayon klinikasta, jossa on selvitetty, auttaako nikotiinilaastari haavaiseen paksusuolitulehdukseen.

Robert Paul

Helikobakteeristako hyötyä isännälle?

Koska mikrobit ja ihmiset ovat eläneet yhdessä vuosituhansia, meidän pitäisi olla vähän varovaisempia antaessamme niille kuolemantuomioita. Näin tuntuu ajattelevan Martin Blaser, jonka mielipidekirjoitus Lancetissa ottaa aiheekseen helikobakteerin. Bakteeri infektoi lähes puolet koko maailman väestöstä, kehitysmaissa melkein kaikki kantavat sitä. Kuitenkin vain alle 20 %:lle infektoituneista tulee oireita. Toisaalta on kiistattomasti osoitettu, että helikobakteeri on tärkeä patogeeni mahahaavataudissa, mahasyövässä ja mahan lymfoomassa eli maltoomassa. Siitä syystä auktoriteetit suosittelevat melko yksioikoisesti bakteerin häätämistä ihmisten mahoista.

Heikki Arvilommi

Laskimotukospotilaan kannattaa käyttää puristussukkaa

Vaikka alaraajan laskimotukos on ensivaikutelmaltaan akuutti sairaus, se aiheuttaa potilaalle usein pitkäaikaista vaivaa ja harmia. Ei riitä, että potilas johtuu käyttämään antikoagulaatiohoitoa kuukausikaupalla, vaan usein hänelle ilmaantuu posttromboottinen oireyhtymä. Tällä oireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa alaraaja on turvonnut, kivulias, pigmentoitunut ja pahimmassa tapauksessa säärihaavoilla. Oireyhtymä voi vaihdella lievästä täysin invalidisoivaan. Arviot tämän oireyhtymän esiintyvyydestä vaihtelevat 5 %:n ja 100 %:n välillä, mikä osoittaa alan tutkimuksen ja määritelmien kirjavuuden. On todettu, että puristussukka nopeuttaa laskimovirtausta ja vähentää hiussuonten seinämän läpi tapahtuvaa suodatusta. Olipa sukkien tehon syy näissä seikoissa tai muissa, ne ovat laajalti käytössä. Niiden tehon täsmällisemmäksi arvioimiseksi tehtiin Alankomaissa asiaa selventävä pitkäaikainen seurantatutkimus.

Robert Paul

Eikö astmaan tarvita IgE:tä?

Miten virkistävää onkaan lukea tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat kiveenhakattuja totuuksia. Tässä olisi yksi. Astman, erikoisesti ulkoisen allergeenin aiheuttaman astman, yksi keskeinen patogeneettinen osa on immunoglobuliini E (IgE). Moni hoitokin tähtää allergisen IgE-vasteen estämiseen tai vähentämiseen. Mutta kuinka oleellinen IgE oikein on?

Heikki Arvilommi

Akuutti umpilisäketulehdus ja raskaus

Äkillisen umpilisäketulehduksen oireet raskauden aikana voivat erehdyttävästi muistuttaa muita raskausajan komplikaatioita. Raskauden aikana umpilisäketulehdus kehittyy kuitenkin nopeammin kuin muulloin ja oikean diagnoosin tekeminen viivyttelemättä on tärkeää. Umpilisäkkeen poisto ei aiheuta äidille ja sikiölle suurta vaaraa, mutta diagnoosin viivästyessä ongelmat lisääntyvät. Kirjoituksessa tarkastellaan HYKS:ssa ja TAYS:ssa 1984-95 tehtyjä umpilisäkkeen poistoleikkauksia 58:lle raskaana olleelle potilaalle.

Pia Villa, Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Erja Halmesmäki

Laman vaikutus suomalaisten mielenterveyteen

Laman vaikutusta suomalaisten mielenterveyteen selvitettiin suomalaisen aikuisväestöotoksen puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta kolmena perättäisenä vuonna 1993-95. Mielenterveyshäiriön esiintyvyyttä kartoitettiin 12-osioisella General Health -kyselylomakkeella (GHQ). Kaikkina tutkimusvuosina miehistä hieman alle viidennes ja naisista yli viidennes kärsi mielenterveyshäiriöistä. Erityisesti mielenterveyshäiriöitä todettiin henkilöillä, jotka olivat työttömiä, joiden taloudellinen tilanne ja terveydentila oli huono ja jotka olivat saaneet toimeentulotukea. Suomalaisten mielenterveys ei oleellisesti muuttunut tutkimuksen kuluessa, vaikka väestön jakautuminen hyvin selviytyviin työllisiin ja toisaalta syrjäytyviin huono-osaisiin jatkui. Hoidon järjestämisen kannalta ehkä lohdulliseksi tulkittava löydös oli eniten vaikeuksissa olevien runsas terveyspalvelujen käyttö. Näin ollen etenkin terveyskeskuslääkärit ovat avainasemassa mielenterveyshäiriöisten havaitsemisessa ja hoidon suunnittelussa.

Heimo Viinamäki, Osmo Kontula, Jukka Hintikka, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Onko Suomi hyötynyt kohonneen verenpaineen lääkehoidosta?

Kohonnut verenpaine on - tupakoinnin ja veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden ohella - yksi kolmesta tärkeimmästä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijästä. Maamme terveydenhuollossa onkin jo parinkymmenen vuoden ajan kiinnitetty paljon huomiota sen toteamiseen ja hoitoon.

Veikko Salomaa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito Suomessa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla on pitkät perinteet. Estroni ja estrioli kiteytettiin vuonna 1930, progesteroni 1934 ja estradioli 1936, mutta jo vuonna 1935 saksalainen gynekologi Kaufmann julkaisi havaintonsa naisten hoidosta munasarjojen poiston jälkeen estrogeeni- ja progesteroni-injektioilla. Hän antoi estrogeenia kolmena viikkona, joista viimeisen ajaksi liitti mukaan progesteronin, ja tämän jälkeen seurasi viikon tauko. Hoitotapaa kutsuttiin "Kaufmannin kaavaksi", ja suomalaiset gynekologit omaksuivat sen nopeasti.

Erkki Hirvonen

Keuhkotoiminta ja leikkauskelpoisuus

Keuhkokomplikaatiot leikkauksen jälkeen ovat harvinaisia, jos potilaan keuhkotoiminta on normaali ja jos toimenpide kohdistuu muualle kuin rintakehän tai ylävatsan alueelle. Riski on usein pieni, vaikka keuhkotoiminta olisi huonontunut. Komplikaatioiden riski suurenee, jos potilaalla on obstruktiivinen keuhkosairaus, leikkaus kohdistuu rintakehän tai ylävatsan alueelle ja kestää kauan. Vaikka keuhkokomplikaatioiden vaaran täsmällinen arviointi on vaikeaa ennen leikkausta, voidaan potilaat, joille keuhkotoiminnan tarkemmasta mittauksesta on hyötyä, usein tunnistaa kliinisten tietojen avulla. Leikkausta edeltävä rutiininomainen ja harkitsematon keuhkojen toimintakokeiden käyttö johtaa helposti turhiin tutkimuksiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Esko Vanninen

Huumeongelma - haaste lääkärikoulutukselle

Huumeiden käyttö on lisääntynyt maassamme tällä vuosikymmenellä. Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoille tehty kysely osoittaa, että aiempaa useammat heistä ovat kohdanneet huumepotilaita sekä opiskelunsa yhteydessä että lomilla lääkärinä toimiessaan. Opiskelijat ovat motivoituneita saamaan tietoa huumeongelman ehkäisystä ja hoidosta. Tiedekuntien tulisi tehostaa huumausaineisiin liittyvää opetusta, sillä lääkärikoulutuksen tulee antaa valmiudet tämän kasvavan ongelman kohtaamiseen.

Irma Virjo, Elise Kosunen, Doris Holmberg-Marttila

Vastaanottokäynnin kesto ja potilastyytyväisyys

Potilaan kokemuksia terveyspalveluista on viime vuosina mitattu monella tapaa, ja potilastyytyväisyydestä on tullut yksi laatumittari. Lääkärin vastaanottotilanteeseen käyttämä aika osoittautui neljässä terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa tärkeäksi potilaiden tyytyväisyyden selittäjäksi. Potilaat, jotka arvioivat vastaanoton keston riittäväksi, katsoivat myös lääkärin toiminnan hyväksi ja saamansa ohjeet riittäviksi useammin kuin potilaat, joiden mielestä vastaanotto oli ollut liian lyhyt. Sitä, miten pitkä ajallisesti on riittävä vastaanottoaika, tulokset eivät kerro. Potilaan arvio riittävästä ajasta heijastaa pikemminkin sitä, miten tehokkaasti lääkäri on ajan käyttänyt.

Pertti Kekki

Seksuaalirikosten tunnusmerkistöstä ja rikoksen uhrin oikeusturvasta eli 1920-luvun moraalista, siveellisyydestä, sukupuolikurista ja naisten väkisinmakaamisesta 2000-luvun seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja miesten raiskaukseen

Seksuaalirikoksia koskevan lain uudistusehdotus valmistui 1993. Siinä oli lähtökohtana yksilön seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Seksuaalirikokset haluttiin tehdä virallisen syytteen alaisiksi. Laissa otettiin käyttöön raiskausrikosten porrastus ja tarkennettiin lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistöjä. Eduskunta hyväksyi uuden seksuaalirikoslain 1997.

Ritva Santavuori

Tukostaipumuksen syy selviää entistä useammin...

Uudehkona näyttelijänä koagulaationäytelmään tuli takavuosina mukaan hyytymistekijä V:n toimintahäiriö, joka johtuu kyseistä hyytymistekijää tuottavan geenin mutaatiosta. Tämä poikkeama voidaan nykyään todeta laboratoriotestillä, ja näin on käyttöömme tullut mahdollisuus todeta tukostaipumuksen syy entistä paremmin.

Robert Paul

...ja hoitolinjatkin selkiytyvät

Kliinisen lääketieteen pisimpiä jatkokertomuksia lienee kysymys, miten kauan laskimotukoksen sairastaneen potilaan tulee käyttää antikoagulaatiohoitoa. Ruotsissa on tehty laaja asiaa selvittävä monikeskustutkimus. Siihen otettiin 227 potilasta, jotka sairastuivat toiseen laskimotukokseen tai keuhkoemboliaan elämänsä aikana. Ei näet ole tutkimustietoa siitä, mikä on paras antikoagulaatiohoidon kesto, jos laskimotukos tai keuhkoembolia uusii.

Robert Paul

Korutonta kertomaa itrakonatsolin tehosta kynsisienen hoidossa

Kynsisienen hoito on muuttunut dramaattisesti tämän vuosikymmenen aikana. Koska sienilääkehoito on hyvin kallista, edellyttävät asiantuntijat aina mykologista laboratoriodiagnoosia ennen hoidon aloittamista. Nyt kuvaan tulee mukaan toinenkin aspekti. Helsinkiläiset tutkijat raportoivat, ettei itrakonatsolihoito pitkän päälle ole sittenkään kovin tehokas.

Pentti Huovinen