Väestön terveys parani lamasta huolimatta

Kansanterveys on selvinnyt lamasta ja suurtyöttömyydestä yllättävän kitkattomasti: monet sen keskeiset indikaattorit ovat - päin vastoin kuin odotettiin - kehittyneet myönteisesti, osoittaa valtioneuvoston eduskunnalle antama uusi kansanterveyskertomus. Laman ja työttömyyden välittömien terveysvaikutusten vähäisyyden arvioidaan ainakin osaksi johtuvan alkoholin käytön, tupakoinnin, liikenteen ja työtapaturmien vähenemisestä. Eduskunnalle ensimmäistä kertaa annetun kansanterveyskertomuksen ja sen käsittelyn toivotaan synnyttävän julkisen keskustelun terveyspolitiikasta.

Suvi Sariola

Antibioottiprofylaksiasta hyötyä murtumakirurgian yhteydessä

Hollantilaiskollegat ovat lähteneet oikein tosissaan etsimään vastausta iänikuiseen kiistakysymykseen antibioottiprofylaksian hyödyllisyydestä suljettujen murtumien kirurgisen hoidon yhteydessä. Satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa hoidettiin lähes 2 200 potilasta neljässätoista traumayksikössä vuosina 1989-91. Potilaille annettiin operaation yhteydessä 2 gramman kerta-annos keftriaksonia tai lumelääkettä. Pinnallisten tai syvien haavainfektioiden ilmaantuvuus neljän kuukauden seuranta-aikana keftriaksonia saaneilla 3,6 % ja lumetta saaneilla 8,3 %. Ero on tilastollisesti erittäin merkittävä.

Matti Viljanen

Vaste pneumokokki- rokotteelle heikkenee B12-vitamiinin vajauksessa

Pneumokokkirokotetta suositellaan mm. vanhuksille suojaksi vakavia pneumokokki-infektioita vastaan. Rokote suurentaa pneumokokin kapselia vastaan kehittyvää vasta-ainetitteriä, kun immunoglobuliinisynteesi on normaali. Vanhuksista kuitenkin noin neljänneksellä ei jostain syystä kehity riittävästi vasta-aineita rokotuksen jälkeen. Normaali proteiinisynteesi edellyttää riittävää B12-vitamiinipitoisuutta. Tutkijat esittivät hypoteesin, että osalla vanhuksista todettava heikko rokotevaste liittyy B12-vitamiinin vajaukseen.

Robert Paul

Katse Tanskaan

Piilevä eturauhassyöpä on tunnetusti tavallinen löydös ruumiinavauksessa, ja noin 30 %:lta yli 50-vuotiaista miehistä voidaan löytää piilevä, eturauhassyöväksi tulkittava muutos. On pelätty, että dia-gnostiikan tarkentuessa löydetään näitä piileviä syöpiä yhä lisää, mikä johtaisi ylihoitoon ja turhiin hoitojen aiheuttamiin komplikaatioihin. Radikaalia prostatektomiaahan saattaa seurata mm. virtsainkontinenssi tai impotenssi, ja sädehoitokin voi joskus aiheuttaa komplikaatioita.

Heikki Joensuu

Tubidiagnostiikkaa verisoluista PCR:llä

Amerikkalaiset keuhkolääkärit ovat todenneet, että tuberkuloosibakteerin DNA:ta löytyy keuhkotuberkuloosia sairastavien potilaiden veren valkosoluista polymeraasiketjureaktion (PCR) avulla yllättävän usein. Tutkijoiden raportoimaa herkkyyttä (95 %) on pidettävä erittäin hyvänä, kun valtaosalla potilaista oli lieväasteinen tauti. Hyvää tulosta vähän himmensi muutama väärä positiivinen tulos.

Matti Viljanen

Liikunnan harrastajan ylähengitystietulehdukset

Kohtuullinen liikunnanharrastus pienentää ylähengitystieinfektioiden riskiä, kun taas raskas harjoittelu suurentaa sitä. Liikunnan ja levon suhteen tulisi olla sopiva, jotta vastustuskyky ei heikkene liikarasituksen vuoksi. Toistuvien ja huonosti paranevien ylähengitystietulehdusten yhteydessä lääkärin on selvitettävä ylirasituksen ja ylikunnon osuus sairastamisessa. Paraneminen tulee varmistaa ennen harjoittelun uudelleen aloittamista, ja liikunnan määrää lisätään vasteen mukaan. Kyse on pikemminkin sairastumisriskien kartoittamisesta ja fyysisen, psyykkisen ja immunologisen toimintakyvyn palauttamisesta kuin perinteisestä taudin määrittämisestä ja hoidosta.

Seppo Kuttila

Masennuslääkettä masentuneelle?

Masennusoireyhtymien tunnistamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti uusien antidepressiivojen tultua markkinoille. Kliinikko joutuu usein miettimään, ketkä masennuspotilaat hyötyvät antidepressiivisesta lääkehoidosta ja kenelle taas lääkehoidon aloittaminen on turhaa. Tässä katsauksessa esitellään tutkimustietoa lääkehoidosta erityyppisissä masennusoireyhtymissä, erityisesti depression syvyyden ja kroonisuuden vaikutuksesta lääkehoidon hyödyllisyyteen. Masennuslääkkeiden hyödystä on vakuuttavaa näyttöä vakavien mielialahäiriöiden kriteerit täyttävien potilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet pitkäaikaisen estohoidon hyödylliseksi toistuvien masennustilojen uusiutumisen ehkäisyssä. Antidepressiivisestä lääkehoidosta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä noin puolelle potilaista, jotka kärsivät oirekuvaltaan lievästä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Lähes kaikki kliiniset kokeet ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, joten lääkehoidon tehon säilyminen dystymian pitkäaikaishoidossa tulisi varmentaa. Kovin lievissä ja lyhytkestoisissa masennustiloissa ei masennuslääkkeestä yleensä ole hyötyä.

Erkki Isometsä

Fibromyalgian hoitoja koskeva tutkimustieto

Fibromyalgian hoitotuloksia koskeva kirjallisuushaku antoi laihahkon tuloksen. Lukuisia menetelmiä on tutkittu, osaa kontrolloiduilla kaksoissokkokokeillakin. Mutta kokeet ovat olleet lyhytkestoisia, tutkimusmenetelmät epäyhtenäisiä ja potilaiden myöhempi seuranta on puuttunut. Tutkijoita on yllättänyt myös lumehoitojen hyvä teho. Uusissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia käyttäytymishoidoilla. Kirjoittaja suosittelee, että niistä etsitään ratkaisua kipu-uupumuspotilaiden ongelmaan.

Markku T. Hyyppä

Työkyvyttömyyseläke muutosvaiheessa

Työkyvyttömyyseläke-hakemuksista entistä suurempi osa on viime vuosina hylätty. Vaikka mitään lainsäädännöllisiä muutoksia työkyvyttömyyden määritelmään ei ole tehty, näyttää siltä, että eläkekustannuspaineet ovat johtaneet näyttövaatimusten kiristymiseen. Kustannuspaineiden helpottamiseksi työkyvyttömyyseläkkeen rakennetta on muutettu ja kuntoutustukiuudistuksella ja ns. TYKY-koulutuksella pyritään tehostamaan sairauksien ehkäisyä ja kuntoutusta. Lääkärin roolia eläkelausunnon kirjoittajana sekä eläkeuudistuksen taustoja ja vaikutuksia tarkastelee seuraavassa eläkejuristina toiminut varatuomari Jarmo Kinnunen.

Jarmo Kinnunen

Saumattomia palveluketjuja tietotekniikan avulla

Sosiaali- ja terveydenhuollon porrasteisista palveluista pitäisi siirtyä saumattomiin palveluketjuihin. Asiakkaan hoitoprosessin mukaisten palveluketjujen ja niiden toimintaan tarvittavien tietoverkkojen luominen on kuntien tehtävä. Tietoverkkojen avulla asiakkaan hoitotilanne olisi sekä hänen itsensä että palveluyksikön tiedossa riippumatta siitä, mikä yksikkö hoitoa antaa. Laajimmillaan palveluketju kattaisi niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin sekä järjestöjen palvelut. Näin toteaa tietoteknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa ensimmäisen kansallisen strategian laatinut työryhmä, joka jätti muistionsa huhtikuun lopulla.

FES - uusi menetelmä sinuiitin hoidossa

Poskiontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka hoitoon Suomessa kirjoitetaan vuosittain yli 1,1 milj. reseptiä. Funktionaalinen endoskooppinen sinuskirurgia (FES) on uusi nenä- ja sinusvaivojen säästävä hoitomenetelmä, joka perustuu entistä tarkempaan, jäykkien nenäteleskooppien avulla tehtävään diagnostiikkaan. FES:n avulla poskionteloiden sairas limakalvo normalisoituu usein, kun nk. avainalueella, nenän etummaisissa seulalokeroissa sijaitsevat tukokset hoidetaan. FES:n katsotaan perustuvan sinuiitin patofysiologian tuntemiseen, jolloin radikaalia Caldwell-Luc (C-L) leikkausta limakalvon poistoineen ei enää tarvittaisi.

Matti Penttilä

Enalaprilaatti tehohoitopotilaiden kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Neurokirurgiset potilaat ovat erityisen haavoittuvaisia kontrolloimattomalle verenpaineen nousulle. Äkillinen valtimopaineen nousu anestesian aloitusvaiheeseen liittyvän trakean intubaation yhteydessä saattaa aiheuttaa aivoverisuonipullistuman repeämän ja tähän liittyvän lukinkalvon alaisen verenvuodon. Neurokirurgisen leikkauksen jälkeen verenpaineen nousu saattaa lisätä aivojen turvotusta ja pahimmillaan aiheuttaa aivoverenvuodon kehittymisen.

Harri Tohmo

Serotoniinia käyttävä valehermovälitys

Perinteisen käsityksen mukaan kemiallinen hermovälitys tapahtuu vain synapsiyhteyden avulla ja sellaisten välittäjäaineiden toimesta, joita kyseinen hermosolu kykenee itse syntetoimaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hermosolu saattaa käyttää toisessa solussa valmistettua välittäjäainetta nk. valevälittäjäaineenaan (engl. false transmitter). Tämän lisäksi on osoitettu, että välittäjäaineet kykenevät kulkeutumaan pitkiäkin matkoja hermostossa ennen sitoutumistaan reseptoriin (volume transmission) ja että välittäjäaineita vapautetaan sekä eksosytoottisesti että noneksosytoottisesti. Mekanismien monimuotoisuutta lisää vielä se, että yhdessä hermosolussa on yleensä useita välittäjäaineita (kolokalisaatio).

Sampsa Vanhatalo

Kuuloärsykkeen prosessointi ja kuulo-muisti vanhuksilla

Työ sisältää kuusi osajulkaisua, joissa tutkittiin kuuloärsykkeen kortikaalista prosessointia ja lyhytkestoista kuulomuistia sähköisten ja magneettisten vasteiden avulla normaalissa ikääntymisessä sekä Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa. Lisäksi selvitettiin, voidaanko tiettyjä aivovasteita käyttää kliinisissä seurantatutkimuksissa. Väitöskirja tehtiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksyksikön ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sijaitsevan BioMag-laboratorion yhteistyönä.

Eero Pekkonen

Obstetrinen verenpaineenmittaus syynissä

Yleislääketieteessä ja sisätautiopissa merkitään potilaan diastoliseksi verenpainearvoksi se mittarilukema, joka todetaan, kun kyynärtaipeesta kuunnellen verenvirtausäänet lakkaavat kuulumasta - siis Korotkoffin V ääni. Sen sijaan mm. WHO:n virallisessa susoituksessa obstetriikassa diastolinen arvo on se arvo, joka saadaan Korotkoffin IV äänen kuuluessa, eli kun virtausääni muuttuu soinnittomaksi. Syy tähän eroon on ollut käsitys, että raskauden aikana valtimokomplianssi muuttuu ja että Korotkoffin V ääni siksi kuuluu vasta hyvin matalilla arvoilla, jolloin siis diastolinen arvo tulee liian matalaksi.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030