Masennusoireyhtymien tunnistamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti uusien antidepressiivojen tultua markkinoille. Kliinikko joutuu usein miettimään, ketkä masennuspotilaat hyötyvät antidepressiivisesta lääkehoidosta ja kenelle taas lääkehoidon aloittaminen on turhaa. Tässä katsauksessa esitellään tutkimustietoa lääkehoidosta erityyppisissä masennusoireyhtymissä, erityisesti depression syvyyden ja kroonisuuden vaikutuksesta lääkehoidon hyödyllisyyteen. Masennuslääkkeiden hyödystä on vakuuttavaa näyttöä vakavien mielialahäiriöiden kriteerit täyttävien potilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet pitkäaikaisen estohoidon hyödylliseksi toistuvien masennustilojen uusiutumisen ehkäisyssä. Antidepressiivisestä lääkehoidosta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä noin puolelle potilaista, jotka kärsivät oirekuvaltaan lievästä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Lähes kaikki kliiniset kokeet ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, joten lääkehoidon tehon säilyminen dystymian pitkäaikaishoidossa tulisi varmentaa. Kovin lievissä ja lyhytkestoisissa masennustiloissa ei masennuslääkkeestä yleensä ole hyötyä.