Naisen lantion matalakenttäinen magneettikuvaus

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää matalakenttäisen (0,02 T) magneettikuvauslaitteen mahdollisuuksia naisen lantion normaalien rakenteiden ja kasvainten kuvantamisessa. Tutkimus tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa vuosina 1986-90. 112 naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus erilaisten gynekologisten oireiden takia. Magneettikuvauslöydöksiä verrattiin tietokonekerroskuvauslöydöksiin 99 tapauksessa sekä leikkaus- ja histologisiin löydöksiin 68 tapauksessa. Lisäksi 16 vapaaehtoiselle oireettomalle naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus optimaalisten kuvausparametrien määrittämiseksi kohdulle 0,02 T:n magneettikentässä. 17 kohtupreparaattia kuvattiin kohdun normaalin rakenteen ja sen patologisten muutosten karakterisoimiseksi vertaamalla magneettikuvauslöydöstä histologiseen löydökseen. Endometriumin ja myometriumin relaksaatioajat määritettiin in vitro neljästä kohtupreparaatista. Kuudella vapaaehtoisella terveellä naisella seurattiin kohdun relaksaatioaikojen muutosta kuukautiskierron aikana.

Matti Varpula

Vektorimagnetokardio-grafia sydäntaudeissa

Tutkimuksen aiheena on sydämen synnyttämän magneettikentän rekisteröimisen eli magnetokardiografian (MKG) merkitys eri sydäntautien ja -poikkeamien diagnostiikassa. MKG on elektrokardiografian (EKG) lisäksi ainoa non-invasiivinen menetelmä sydämen sähköisen toiminnan mittaamiseen ja siten sen tuoma lisätieto voi parantaa pelkän EKG-analyysin diagnostista tehokkuutta. Sydämen magneettikenttä on varsin heikko, suurimmillaankin kammiodepolarisaation aikana vain yhden miljoonasosan maapallon magneettikentästä. Sen mittaaminen ei ole ollut mahdollista ennen kuin vuonna 1970 keksittiin suprajohtavassa lämpötilassa toimiva erittäin herkkä magneettinen anturi (Superconducting quantum interference device, SQUID).

Sakari Oja

Diabetesraskauksien kulku Pohjois-Suomessa

Diabetesraskauksien riskinä on muita raskauksia korkeampi kuolleisuus ja sairastavuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida retrospektiivisesti 567 diabetesraskauden kulku Oulun yliopistollisen keskussairaalan alueella periodeittain vuodesta 1967 vuoteen 1987.

Marjatta Anttila

Äkillinen välikorvantulehdus

Äkillinen välikorvantulehdus on nuhakuumeen jälkeen yleisin pienten lasten infektiosairaus. Sairastavuus on suurimmillaan 1/2-2 vuoden ikäisillä lapsilla, ja 54- 71 % lapsista on sairastanut vähintään yhden akuutin otiitin ennen toista syntymäpäiväänsä. Taudin uusiutumisriskin on todettu olevan sitä suuremman, mitä nuorempana lapsi sairastaa ensimmäisen äkillisen välikorvantulehduksen.

Hannu Valtonen

Sydäninfarkti ja ST-lasku

Sekä GISSI- että ISIS-2-tutkimukset osoittivat, että siinä pienessä infarktipotilaiden ryhmässä, jossa pääasiallinen EKG-muutos on ST-tason lasku, ei trombolyysi vaikuta kuolleisuutta vähentävästi.

Pienten keskosten ennuste

Johns Hopkinsin yliopistosairaalassa tutkittiin keskosuuden ja ennusteen välistä yhteyttä. Moderni pre- ja perinataalihoito on parantanut keskosten ennustetta ja yhä pienemmät pärjäävät. Tämä tutkimus tuo joitakin numeroarvoja käyttöömme ja keskustelun pohjaksi.

Imettäminen vähentää rintasyöpäriskiä

Rintasyövän syntyä ehkäisevillä tekijöillä on huomattava kansanterveydellinen merkitys, ottaen huomioon rintasyövän yleisyys väestössä. Valitettavasti vain helppoja, halpoja ja turvallisia keinoja ei ole ollut tarjolla. Imettämisen on arveltu suojaavan rintasyövältä, mutta tutkimukset eivät ole antaneet vakuuttavaa näyttöä imetyksen syövältä suojaavasta vaikutuksesta.

Helikobakteeri-eradikaation pitkäaikaistulokset

Australialainen tutkijaryhmä raportoi tammikuun lopun Lancetissa tuloksia 1985-86 tehdyn helikobakteeritutkimuksensa pitkäaikaisseurannasta. He hoitivat tuolloin 100 helikobakteeri-infektoitunutta pohjukaissuolihaavapotilasta. Potilaista 63 saatiin lopulta uuteen endoskopiaan keskimäärin runsaan seitsemän vuoden jälkeen eradikaatiohoidosta.

Potilaan vieroittaminen respiraattorihoidosta

Respiraattorihoitoa tarvinneen potilaan parasta vieroitusajankohtaa on usein vaikea määritellä. Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa on testattu mahalaukun pH:n ennustavaa merkitystä tässä suhteessa.

Eivät kaikki infektiot parane kefalosporiineilla

Pääasiassa solunsisäisesti viihtyvä Francisella tularensis -bakteeri aiheuttaa jänisruton. Bakteeri tarttuu punkin tai jonkun muun niveljalkaisen puremasta, mutta voi tarttua myös sairasta eläintä nyljettäessä. Voipa tartunnan saada kontaminoituneita heiniä käsitellessäänkin.

Indometasiini-depottabletit ja tavalliset indometasiinikapselit reumasairauksien pitkäaikaishoidossa

Tulehduksellisten reumasairauksien pitkäaikaishoitoon käytettäviä indometasiini-depottabletteja ja tavallisia indometasiinikapseleita verrattiin avoimessa monikeskustutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 156 potilasta, joista 122 jatkoi koko 6 kuukauden seurannan loppuun. Lääkkeiden tehossa ei ollut merkitseviä eroja. Indometasiini-depottabletteja saaneilla potilailla esiintyi vähemmän keskushermostoperäisiä sivuvaikutuksia. Myös sivuvaikutusten kokonaismäärä oli depottabletteja käyttäneillä potilailla pienempi kuin tavallisia kapseleita käyttäneillä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Reijo Luukkainen, Kalevi Kaarela, Pekka Saloranta, Ann-Christine Bäckström Jukka Martio, Matti Ahonen, Kari Lehtinen, Olli Mutru, Eeva Nykänen Pekka Nykänen, Jyrki Pesonen, Pentti Ruotsalainen, Raili Talonen Raija Voipio, Ariel Gordin

Tyvi- ja okasolusyöpien kliiniset piirteet

Tyvi- ja okasolusyöpien tärkein aiheuttaja on auringon UV-säteily; riskitekijöinä pidetään huonosti ruskettuvaa ihoa, korkeaa ikää ja sinisiä silmiä. OYKS:n potilaista kerätyn aineiston pohjalta näyttää, että lähes kaikki tyvi- ja okasolusyövät sijaitsevat pään ja kaulan alueella. Tyvisolusyöpiä oli eniten nenän iholla ja okasolusyöpiä korvalehdissä. Miesten okasolusyövät olivat selvästi vähemmän erilaistuneita kuin naisten.

Ari Koskinen, Aarne Oikarinen

Lasten ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito

Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein jo lapsuudessa. Ne ovat pitkäaikaisia häiriöitä, ja niistä koituvat haitat toimintakyvyn ja elämän laadun kannalta ovat lapsilla yhtä suuria ongelmia kuin aikuisilla. Lasten ahdistuneisuuden lääkehoidon tuloksellisuutta ei ole juurikaan tutkittu. Sopivaan psykoterapiaan ja perheen tukemiseen yhdistettynä oikealla lääkehoidolla voidaan kuitenkin ilmeisesti auttaa huomattavaa osaa vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsivistä lapsista ja nuorista.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen, Erkka Syvälahti

Ajankohtaista myrkytysten ensiapuneuvonnasta

Myrkytystietokeskukseen tulee nykyään runsaat 28 000 puhelua vuodessa. Jotkut kysymykset aineiden myrkyllisyydestä ja myrkytysten hoidosta ovat toistuvia. Myrkytysten hoitolinjat muuttuvat ajan myötä ja vaihtelevat eri maissa. Suomessa, kuten myös Ruotsissa, on mm. luovuttu rutiininomaisesta oksettamisesta oksetusjuurisiirapilla sekä parafiiniöljyn antamisesta lievissä petrokemian aiheuttamissa myrkytyksissä.

Jussi Vilska, Marja Kinos, Anne Lamminpää

Lyhytpsykoterapiat - aktiivista osallistumista muutokseen

Lyhytpsykoterapiat ovat kehittyneet useiden teorioiden pohjalta. Yhteistä niissä on hoitojaksojen melko lyhyt, etukäteen määritelty kesto, keskittyminen valikoituihin potilaan oireisiin ja ongelmiin sekä terapeutin aktiivisuus, joka haastaa potilaan irrottautumaan passiivisesta uhriajattelusta ja luomaan aktiivisen suhteen oireiluunsa ja ongelmiinsa. Lyhytterapiat soveltuvat ensihoidoksi lähes kaikille potilaille, joille yksilö- ja perheterapia on aiheellinen. Lyhytterapia ei ole laimennettua psykoanalyysia tai palvelujen niukentamista, vaan oma hoitomuotonsa erityispiirteineen.

Riika Pirkkanen

Kookosdietanoliamidia sisältävän pesunesteen aiheuttama astma ammattitautina autonsiistijällä

Kookosdietanoliamidia käytetään pinta-aktiivisuuteen vaikuttavien ominaisuuksiensa takia erilaisissa puhdistusaineissa, käsivoiteissa ja metallialan öljyissä ja nesteissä. Sen on kuvattu aiheuttaneen allergisia kosketusihottumia. Työterveyslaitoksella on todettu myös ensimmäinen kookosdietanoliamidia sisältävän autonpesunesteen aiheuttama ammattiastma.

Anne Pinola, Helena Keskinen, Matti Tuppurainen, Riitta Jolanki Hannu Puolijoki

Uudet ohjeet tartuntatautien ilmoittamisesta

Tartuntatautien ilmoittamismenettelyä on uudistettu varsin perusteellisesti. Tartuntatautilakia ja -asetusta muutettiin siten, että ilmoittamisvelvollisiksi tulivat lääkärien ja hammaslääkärien lisäksi myös mikrobiologiset laboratoriot. Uudistuksen yhteydessä muutettiin myös seurattavien tautien valikoimaa. Yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät joulukuussa lääkäreille lähetettyyn sosiaali- ja terveysministeriön määräykseen, jota täydentävät Kansanterveyslaitoksen ohjeet ilmoittamisen teknisestä toteuttamisesta. Seurantajärjestelmän uudistuksella pyritään saamaan tartuntatautien esiintyvyyttä käsittelevä tieto luotettavammaksi ja ajantasaisemmaksi sekä lisäämään sen käyttömahdollisuuksia terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tartuntatautien seurantaa tähän asti ohjannut lääkintöhallituksen kirje on kumottu.

Pekka Kujala, Matti Sarjakoski, Olli Haikala Eija Kela, Juhani Eskola, Tapani Melkas

Terveyskeskuksen ja sen väestövastuuryhmien tulosten mittaus

Vastuu perusterveydenhuollon järjestämisestä on kunnalla. Se toimii palvelujen maksajana ja tätä kautta myös terveyskeskuksen asiakkaana. Palvelujen käyttäjä, kuntalainen, taas on terveyskeskuksen todellinen asiakas ja toimii verovaroillaan epäsuorasti myös maksajana. Terveyskeskuksen tulisi tuottaa mahdollisimman hyviä perusterveydenhuollon palveluja molemmille "asiakkailleen", joiden edut nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eivät välttämättä aina ole yhtenevät.

Klas Winell, Pertti Soveri

Syöpärekisterin kattavuus poistoilmoitusten valossa

Suomen Syöpärekisteriä on pidetty kattavana ja sen rekisteröimiä tietoja kohtuullisen virheettöminä. Laadun takeena ovat olleet syöpäilmoitusten tunnollinen lähettäminen ja yli nelikymmenvuotisen toiminnan myötä hioutuneet tiedonkeräys- ja -käsittelyrutiinit. Käsitys Syöpärekisterin täydellisyydestä on perustunut pitkälti tutkijoiden klinikkakohtaisten erityisaineistojen ja Syöpärekisterin vertailuihin. Yleensä kaikki klinikka-aineistojen syöpätapaukset ovat löytyneet Syöpärekisteristä, ja joskus Syöpärekisterin kautta on saatu jopa huomattavaa täydennystä klinikkakohtaisiin sarjoihin. Syöpärekisteristä puuttuneet tapaukset ovat yleensä osoittautuneet lopulta vääriksi syöpäepäilyiksi. Vertailu poistoilmoitusrekisteriin antoi pitkälti samansuuntaisia tuloksia, mutta tehostamisen varaa näyttää olevan erityisesti hematologisten syöpien ilmoittamisessa. Ilmoittamatta on jäänyt varsin paljon myös hyvänlaatuisia aivokasvaimia ja kokonaissyöpälukujen ulkopuolelle jääviä mutta rekisteröitäviä tauteja, kuten myelofibroosi ja virtsateiden papillooma.

Eero Pukkala, Marja Lehtonen, Lyly Teppo

Miten pitkä estrogeenihoito estää luukadolta?

Postmenopausaalinen estrogeenihoito vähentää tai estää luun mineraalipitoisuuden pienenemistä. Epidemiologisesti on viitteitä siitä, että tämä myös heijastuu lonkkaluun kaulan murtumien insidenssin vähenemisenä, mutta ei tiedetä, miten kauan suojavaikutus säilyy eikä miten kauan estrogeenisubstituutiota näin ollen pitäisi käyttää.