Voidaanko erikoissairaanhoidossa priorisoida? Kymenlaakson keskussairaalassa hoidettujen potilaiden ja kustannusten jakauma priorisointiluokittain
Kymenlaakson keskussairaalassa selvitettiin erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilaiden jakaumaa norjalaisen mallin pohjalta määriteltyihin prioriteettiluokkiin; aiemmin mallia on testattu erityistason hoitoon lähetettyihin potilaisiin. Takautuvasti potilaat oli mahdollista ryhmittää prioriteettiluokkiin, mutta eri asia on, miten luokitus toimisi käytännön työssä. Kahden viikon toimintaan perustuva selvitys osoitti, että sairaalan vuodeosastojen hoitopäivistä 89 % on käytetty hoitoon, joka on katsottava välttämättömäksi ja perustelluksi (prioriteettiluokat I-III). Lähes puolet hoitojaksoista käytettiin päivystyspotilaina sairaalaan tulleiden hoitoon. Muiden potilaiden hoidossa olisi teoriassa mahdollista soveltaa priorisointiluokitusta, mutta tällöinkään potilaita, joiden hoitoa voitaisiin ajatella rajoitettavaksi (prioriteettiluokat IV ja V), ei olisi niin paljon, että sairaalassa voitaisiin tehdä oleellisia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Säästöihin priorisointiluokituksella ei siis tässä sairaalassa päästä, siihen on käytettävä kaikki mahdolliset muut keinot. Sen sijaan julkisen terveydenhuollon sisällön arvioinnissa ja peruspalvelujen määrittelyssä priorisointiluokituskin voisi olla apukeino.
Alexander van Assendelft, Antti Muuronen, Terje Forslund, Hannu Haavisto, Matti Havu, Hannu Kormi, Pertti Lavikainen, Heikki Meurala, Soile Numminen, Kurt Rhen, Gerd Weckström
