Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehti 1922-1992

Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehti oli alkuvuosinaan terveyspoliittisesti painottunut ja tasavertaisesti kaksikielinen. Suomenkielisenä toimittajana oli A.J. Palmen ja ruotsinkielisenä Harri Elfving. Vireillä olevia tärkeitä lakiehdotuksia kuten sairaus- ja eläkevakuutusta sekä pakollista työväen tapaturmavakuutusta samoin kuin liiton kannanottoja niihin julkaistiin molemmilla kielillä, muut kirjoitukset vaihdellen joko ruotsin tai suomenkielellä.

Lääkäri työyhteisön jäsenenä I Tutkimuksen tausta ja perusvalinnat

Tutkimus Lääkäri työyhteisönsä jäsenenä sisältyy Kuopion yliopistollisen sairaalan laajaan kehittämisohjelmaan, jossa sairaalan toimintaa pyritään arvioimaan politiikan, hallinnon, talouden ja sosiologian näkökulmista. Lähtökohtana on, että lääketieteellisen asiantuntemuksen hyödyntämistä rajoittavat tekijät tulevat usein näiltä aloilta.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Lääkärinä ulkomailla

Lääketieteen kansainvälistyessä myös yhä useampi suomalainen lääkäri on kiinnostunut työskentely- ja koulutusmahdollisuuksista ulkomailla. Seuraava yleiskatsaus antaa tietoja tämän hetken mahdollisuuksista. Yksityiskohtaista tietoa antavat eri maiden viranomaiset.

Manu Jääskeläinen

Ensimmäisen käyttövuoden kokemuksia liikuteltavasta tietokonetomografialaitteesta

Neljä Länsi-Uudenmaan sairaalaa hankki toissa keväänä yhteiseen käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen liikuteltavan tietokonetomografialaitteen. Rekan perävaunuun asennettu, sairaalasta toiseen kuljetettava laite on säännöllisessä käytössä. Ensimmäisen vuoden aikana sillä tehtiin yli 1 700 tutkimusta. Tietokonetomografiatutkimusten kustannukset ovat laitteen ansiosta pienentyneet lähes puoleen aiempiin, ostopalveluina hankittujen tutkimusten kustannuksiin verrattuna.

Barbro Viljanen Ilkka Salven Heikki Nokkala

Kokemuksia lääkkeiden ihonalaisesta kestoinfuusiosta syöpäsairauden loppuvaiheessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti lääkkeiden annostelua ihonalaisen kestoinfuusion avulla helsinkiläisessä saattohoitoyksikössä, Terhokodissa. Vuosien 1989-1990 aikana tätä tekniikkaa käytettiin kivun, pahoinvoinnin ja oksentelun, limanerityksen sekä psyykkisen ahdistuksen lääkehoidossa 194 potilaalle, eli 73 %:lle Terhokodissa kuolleista syöpäpotilaista. Yleisimmin kestoinfuusiolla annettiin morfiinia ja oksikonia, ja näiden vuorokausiannokset vaihtelivat välillä 10-1300 mg. Opioidien lisäksi suurin osa potilaista sai samassa infuusiossa anksiolyyttejä, antiemeettejä ja antikolinergejä. Kokemusten mukaan kestoinfuusiohoito on ollut tehokasta, turvallista ja helposti toteutettavissa.

Reino Pöyhiä

Clostridium difficile -infektioiden diagnostiikka - menetelmät ja niiden luotettavuus

Yleisesti käytössä oleva latex-agglutinaatiotesti osoittautui epäluotettavaksi geriatrisen osaston Clostridium difficile -epidemiaa tutkittaessa. Se antoi runsaasti vääriä positiivisia tuloksia. Testin spesifisyys oli ainoastaan 23 %, kun tuloksia verrattiin C. difficilen tuottaman sytotoksiinin mittaukseen soluviljelytekniikalla. Kirjallisuudessa on aiemmin esitetty latex-testin spesifisyydeksi jopa 85-98 %. Väärien positiivisten latex-agglutinaatiotulosten löytämiseksi kirjoittajat suosittelevat sairaaloille testien seurantaa kudosviljelytekniikalla tehtyjen sytotoksiinimääritysten avulla.

Ismo Räihä Pentti Huovinen Risto Vuento Erkki Eerola Aapo Lehtonen

Aivohalvauksen jälkeisen depression kliininen diagnostiikka

Useiden tutkimusten mukaan aivohalvauksen jälkeisistä psyykkisistä ongelmista yleisin on depressio. Retrospektiivisessa tutkimuksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista 246 aivohalvauspotilaasta 26 %:lla todettiin olevan depression oireita osastolta kotiutettaessa. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden aikaisemmat sairaudet, sosiodemografinen tilanne, vaurion aiheuttamien toimintapuutosten määrä eikä iskeemisen aivovaurion paikka. Depressiivisten potilaiden hoitojakso oli merkittävästi pitempi kuin muiden potilaiden, joten aivohalvauksen jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Heimo Viinamäki Keijo Koivisto Paavo Riekkinen

Elohopea allergeenina ja ympäristömyrkkynä

Hammasamalgaamikiistojen vuoksi elohopea on viime vuosina ollut runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Elohopea on raskasmetalli, jota käytetään esimerkiksi teollisuudessa, mittareissa, kasvinsuojeluaineissa ja hammasamalgaamissa. Elohopea on suurina pitoisuuksina hyvin myrkyllinen aine. Pienten elohopeamäärien vaikutuksista ihmisen terveyteen ei tiedetä paljon, mutta elohopea saattaa aiheuttaa muutoksia elimistön immuunijärjestelmässä, kuten allergisoitumista. Epäorgaaninen ja orgaaninen elohopea ovat eräissä maissa yleisimpiä allergeenejä, mutta Suomessa ne ovat melko harvinaisia. Amalgaamiallergia ja työperäiset elohopea-allergiat ovat hyvin harvinaisia. Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautipoliklinikan potilaista 1974-90 ainoastaan kahdella potilaalla todettiin olevan elohopea-allergia. Näiden potilaiden herkistyminen liittyi työhön. Kolmas, Allergiasairaalassa tutkittu esimerkkipotilas sai suun limakalvomuutoksia amalgaamipaikoista.

Mirja Komulainen Lasse Kanerva Martti Tuomiranta Tuula Estlander Riitta Jolanki Lars Förström

Syöpymävamma lapselle väärin tehdystä tärykalvon puudutuksesta

Tärykalvon puudutteisiin sisältyvä fenoli on voimakkaasti syövyttävä aine, ja puudutus pelkällä 90-prosenttisella fenolilla vaatii lääkäriltä melko suurta taitoa. Lääkärikoulutuksessa sekä päivystysvastaanotoilla tulisi huolehtia siitä, että kokematonkin lääkäri osaa äkillisten välikorvantulehdusten hoidossa oikean puudutustekniikan. Turvallisin ja helppokäyttöisin puudute tärykalvopiston yhteydessä on lidokaiinia ja prilokaiinia sisältävä voide.

Jukka Luotonen Heikki Löppönen

A-klinikan hoitokeinot

A-klinikkatoiminta on tärkeä osa päihdehuollon erityispalveluja. Lääkärillä on keskeinen rooli erityisesti akuuttihoidossa asiakkaiden somaattisen ja psyykkisen terveydentilan tutkijana ja katkaisuhoidon toteuttajana. Hoidon tavoitteet pyritään määrittelemään realistisesti ja asiakaskohtaisesti. Hoitosuhteessa lääkäri voi toimia auktoriteettina, terapeuttina tai neuvonantajana. Terveydenhuollollinen painotus A-klinikkatyössä on vahvistumassa uusien toimintakokeilujen myötä.

Rauno Mäkelä

Neurolingvistinen ohjelmointi - konnektionistisen psykoterapian aamunkoitto?

Oppisuuntausta, jonka psykologi Richard Bandler ja lingvistikko John Grinder kehittivät 1970-luvun alussa ja jonka he nimesivät neurolingvistiseksi ohjelmoinniksi (Neuro-Linguistic Pro- gramming, NLP), on vaikea luokitella mihinkään vakiintuneeseen tieteenalaan sisältyväksi. Koska neurolingvistiikan perimmäisenä tarkoituksena on ollut mallintaminen, olisi kai perustettava erityinen poikkitieteellinen mallintamistiede. Toisaalta neurolingvistiikassa keskitytään ihmisten väliseen kommunikaatioon ja toisaalta siihen läheisesti liittyvään ihmisen sisäiseen informaation prosessointiin. Näistä jälkimmäinen kuuluu kognitiivisen psykologian tutkimusalueeseen. Koska kuitenkin informaation siirto yksilöltä toiselle ja tämän prosessin mallintaminen ovat ongelma, jonka ratkaisemiseksi oppisuunta alun perin syntyi, olisi mielestäni luontevinta luokitella neurolingvistinen ohjelmointi sovelletuksi kognitiotieteeksi. Modernia kognitiotiedettä ja neurolingvististä ohjelmointia yhdistää mm. käsitys kielestä ulkomaailman karttana ja kieliopista kokoelmana strategioita ilmausten tuottamiseksi ja ymmärtämiseksi (1).

Enscheden psykiatrian klinikka osoittaa: keskisuuri sairaala voidaan tehdä ihmisen mittakaavaan

Mielisairaaloiden rakentaminen ei ole ollut viime vuosikymmeninä juurikaan muotia. Entisistäkin on päinvastoin pyritty pääsemään eroon joko sulkemalla mielisairaalat ja siirtymällä kokonaan avohoitoon, kuten Italiassa, tai luomalla hajasijoitettuja pienyksiköitä, kuten Tanskassa. Suomessa on päädytty vanhojen sairaaloiden voimaperäiseen saneeraukseen. Enschedessä Hollannissa on kuitenkin tehty toisin. Sinne rakennettiin 1980-luvulla kokonaan uusi, keskisuuri sairaala.

Jouko K. Salminen

Brittiläinen terveydenhuolto muuttuu - hoidon laadunvarmistus kiinnostuksen kohteena

Kansallinen terveyspalvelu eli NHS on Britanniassa jälleen muuttunut radikaalisti. Hoidon laadunvarmistus on nykyisen uudistuksen tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita. Hoitokäytäntöjen parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja toimenpiteitä on käynnissä paljon. Moni näistä asioista on tärkeä Suomessakin.

Terhi Hermanson

Lääkärit laadunvarmistuksen avainryhmä terveydenhuollossa

Terveydenhuollon laadusta keskusteltaessa lähtökohtana on paitsi hoidon tasokkuus myös kustannus-hyötysuhde. Laadunvarmistusta on käynnistetty eri maissa laadun osatekijöitä hiukan eri tavoin painottaen. Pohjoismaissa laadunvarmistukseen on kiinnostusta, mutta sitä ei toistaiseksi ole systemaattisesti kehitetty. Laadunvarmistukseen liittyvää työtä on Suomessakin käynnissä monella taholla, mutta struktuuri puuttuu, totesi puheenjohtaja Kale Juva Lääkäriliiton järjestämässä laadunvarmistuskysymyksiä pohtineessa kutsuseminaarissa joulukuun alussa. Lääkäriliitto on selvittänyt projektityönä terveydenhuollon laadunvarmistuksen kehittämistä Suomessa.

Marianne Jansson

Valtionosuusuudistus jakaa kunnat menestyjiin ja häviäjiin

Valtionosuusuudistuksen edetessä huoli sen vaikutuksista kunnallisten terveyspalvelujen laatuun ja ylipäätään terveydenhuollon asemaan kunnissa kasvaa. Päämääränä on kannustaa kuntia säästämään ja hidastaa niiden menojen kasvua, ja tässä myös uskotaan onnistuttavan. Koska uudistus kuitenkin koettelee monen pienen kunnan taloutta, se saattaa johtaa lukuisiin kuntaliitoksiin ajan mittaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet pienenevät lähes kaikissa kunnissa, tuntuvimmin köyhimmissä. Kunnasta itsestään riippuu, paikkaako se terveystoimen rahoitusvajetta yleisestä valtionosuudesta vai aletaanko palveluja supistaa. Kuntien epäillään karsivan menojaan ja kohdistavan säästötoimensa siten, että eniten joutuvat kärsimään jo muutenkin huonoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat. Valtionosuusmarkkojen uusjaon yhteydessä reivattaisiin myös muuta lainsäädäntöä. Esimerkiksi kansanterveyslain muutoksen arvioidaan purkavan terveydenhuollon kuntainliittoja.

Suvi Sariola

Beetasalpaajat tänään

Beetasalpaajat ovat säilyttäneet asemansa sydänlääkityksen kulmakivenä kohta 20 vuotta. Näiden klassisten lääkkeiden hyviä puolia ei kuitenkaan kliinisessä työssä aina arvosteta. Verenpaineen hoidon yksinkertaistaminen tai muut seikat saattavatkin joskus puoltaa uudempia lääkkeitä, silti monet kohonneen verenpaineen patofysiologiset ilmentymät voidaan edelleen parhaiten hallita beetasalpaajilla. Näiden aineiden valikoima on myös lisääntynyt, ja uusia on jatkuvasti tulossa käyttöön.

Markku S. Nieminen Juhani Partanen

Hengityslihasten voiman mittaus maksimaalisten sisään- ja uloshengityspaineiden avulla

Maksimaaliset staattiset sisään- ja uloshengityspaineet kuvaavat hengityslihasten voimaa. Ne ovat alentuneet neuromuskulaarisissa sairauksissa. Maksimaalisen sisäänhengityspaineen arvoihin vaikuttavat myös sisäänhengityslihasten vauriot, voimakas hyperinflaatio, vaikea rintakehän epämuotoisuus, pitkäaikainen steroidihoito ja rauhoittavat lääkkeet. Maksimaalinen uloshengityspaine on tärkeä tekijä yskäisyrefleksissä; sen aleneminen saattaa olla syynä yskimiskyvyn puuttumiseen ja eritteiden kertymiseen keuhkoputkiin.

Juha Karvonen Seppo Saarelainen Markku M. Nieminen

Ulkusperforaation esiintyvyys ja hoitotulokset: selvitys OYKS:n kirurgian klinikan potilaista

Ulkusperforaatio on äkillinen maha-suolikanavan katastrofi, jonka leikkaushoidosta on ratkaisu tehtävä nopeasti. Tavallisesti perforaation päällimmäinen oire on voimakas äkillinen parietaalinen kipu, joka muuttuu peritoniitin kehittyessä jatkuvammaksi ja terävämmäksi ja leviää ylävatsalta koko vatsaan. Kolmella neljäsosalla potilaista voidaan todeta kliiniset peritoniitin oireet sekä ilmaa vapaassa vatsaontelossa perforaation merkkinä. Ulkusperforaation hoito on lähes aina leikkaus, ja nopean diagnosoinnin ja tehokkaan hoidon myötä ennuste on varsin hyvä.

Jyrki Mäkelä Tuula Jokiniemi Seppo Laitinen

Varjoainekuvaus ja sytologinen tutkimus maitotiehyen vuodon syyn selvittelyssä

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin 149 potilasta maitotiehyen varjoainekuvauksella yhdestä tai useammasta maitotiehyestä tulevan vuodon syyn selvittämiseksi. Heistä kuudelta löytyi karsinooma ja yhdeksältä tiehyensisäinen papillooma. Papillomatoosi, fibrokystinen tauti, duktektasia, fibroosi, fibroadenooma tai tulehdus todettiin eritteen syyksi 34 potilaalla.

Ari Karttunen Jukka Merikanto Matti Kallioinen Heikki Kiviniemi

Tunnistatko depression?

Depressio on yksi yleisimmistä psyykkisistä sairauksista. Hoitamattomana se aiheuttaa paljon tarpeetonta kärsimystä: ihmisen psykososiaalinen taso heikkenee, hänelle koituu taloudellisia menetyksiä, hän sairastuu ruumiillisesti ja kuihtuu, ja varsinkin vanhukset tarvitsevat usein laitoshoitoa depression vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa masennuksesta kärsivistä potilaista hoidetaan nykyisin väärin - tai heitä ei hoideta lainkaan. Suurin ongelma hoidossa on se, etteivät terveyskeskusten yleislääkärit tunnista depressiota, vaan lääkitsevät niitä oireita, joita potilas valittaa. Esimerkiksi unettomuutta ja väsymystä valittava potilas saa helposti unilääkereseptin ja näiden lääkkeiden käytöstä voi tulla jatkuva hoito ilman, että perussairaus välttämättä yhtään paranee.

Teuvo Koskinen