Haiman beetasolumassan säätelymekanismit

Tutkimuksessa selvitettiin muuntogeenisilla hiirimalleilla epidermaalisen kasvutekijän (EGF) -reseptorin aktiivisuuden vaikutusta beetasolujen määrään. EGF-reseptorin roolia beetasolumassan säätelyssä tutkittiin mm. raskauden, lihavuuden ja haimavauriota seuraavan regeneraation aikana. Sen suojavaikutusta tutkittiin altistamalla hiiret diabetesta aiheuttaville olosuhteille tai eristetyt haiman saarekkeet diabetesta aiheuttaville sytokiineille. Lisäksi hiirimalleilla saatuja tuloksia testattiin haiman saarekesiirroista ylijääneillä ihmisen saarekkeilla soluviljelyolosuhteissa.

Elina Hakonen

Kiveksen kiertymä lapsuus- ja nuoruusiässä

Kiveksen kiertymä on lapsuus- ja nuoruusiässä merkittävä äkillisen kiveskivun aiheuttaja, joka todetaan noin neljäsosalla potilaista, joilla on kiveskipuja. Kiveksen kiertymä vaatii äkillisen leikkaushoidon, sillä jo kuuden tunnin verenkierron puute voi johtaa kiveksen vaurioitumiseen ja menetykseen. Oleellista on leikata kiveksen kiertymäpotilaat viivytyksettä ja välttää silti turhat leikkaukset, kun kiveskivun taustalla on jokin muu sairaus.

Eija Mäkelä

Radiotaajuusablaatio tehokas Barrettin matala-asteisessa dysplasiassa

Hollantilaistutkimuksen mukaan radiotaajuusablaatio on ylivoimainen hoitomuoto matala-asteisessa ruokatorven alaosan Barrettin dysplasiassa. Amsterdamilaiset tutkijat satunnaistivat joko radiotaajuusablaatioon (n = 68) tai seurantaan 68 Barrett-potilasta, joilla kaikilla oli matala-asteinen dysplasia. Potilaita seurattiin 3 vuoden ajan. Päätemuuttujana oli dysplasian muuttuminen vaikeaksi tai karsinoomaksi.

Hannu Paajanen

Vaikean sepsiksen varhainen tunnistaminen päivystyspoliklinikalla

Väitöstyössään selvitettiin plasmasta mitattavien merkkiaineiden käyttökelpoisuutta vaikean sepsiksen varhaisessa tunnistamisessa ja potilaiden ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksessa verrattiin nykyään rutiinikäytössä olevia laboratoriokokeita ja toistaiseksi tutkimuskäytössä olevia uusia merkkiaineita toisiinsa sekä pyrki selvittämään niiden käyttökelpoisuutta potilailla, joilla päivystävä lääkäri oli epäillyt infektiota.

Raija Uusitalo-Seppälä

Kognitiivinen terapia auttaa lääkityksestä kieltäytyviä psykoosipotilaita

Skitsofreniaryhmän psykoosien hoidon kulmakivenä pidetään antipsykoottista lääkitystä. Lääkkeiden sivuvaikutusten ja ideologisten syiden takia huomattava osa potilaista kuitenkin kieltäytyy lääkityksestä tai keskeyttää sen. Brittiläinen työryhmä selvitti, voidaanko lääkkeistä kieltäytyvien potilaiden vaikeita psykoottisia oireita lievittää kognitiivisella psykoterapialla.

Tero Taiminen

Magneettikuvaustekniikasta apua kohdun myooman ja sarkooman erotusdiagnostiikkaan

Kohdun sarkooma on harvinainen verrattuna kohdun myoomiin, joita diagnostiikan herkkyydestä riippuen tavataan lähes 75 %:lla naisista. Sen diagnoosin viivästyminen tai väärä hoito ovat kuitenkin potilaalle katastrofi. Myoomien uusien, vähän invasiivisten hoitojen, kuten embolisaation, laparoskooppisen tai ultraäänellä tehdyn murskauksen ja GnRH- ja progesteronireseptoriagonistihoidon, lisääntyvä suosio korostaa tarvetta oikeaan diagnoosiin, koska näissä hoidoissa lähtöolettamana on kohdun muutoksen hyvänlaatuisuus. Toistaiseksi myooman ja sarkooman preoperatiivinen erotusdiagnoosi on ollut hyvin epätarkka.

Pertti Kirkinen

Rituksimabi parantaa follikulaarista lymfoomaa sairastavien elämänlaatua

Jos follikulaariseen lymfoomaan sairastunut potilas on oireeton ja tautitaakka on vähäinen, tapana on ollut tarjota potilaalle ensisijaisesti seurantavaihtoehtoa. Satunnaistetussa tutkimuksessa osoitettiin, että rituksimabihoidon aikana potilaat kokivat vähemmän ahdistusta ja suhtautuivat luottavaisemmin elämään kuin seurantaryhmän potilaat. Rituksimabi pidentää aikaa seuraavan hoidon aloitukseen, mutta elossaolossa ryhmien välillä ei ollut eroa.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030