Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito
Korvaperäisen huimauksen patofysiologia perustuu pääasiassa vestibulo-okulaarisen heijasteen häiriöön, josta on usein merkkinä tasapainoelimen tai sen osan virhetoiminnan laukaisema nystagmus.
Vestibulaarineuriitissa kortikosteroidi edistää tasapainoelimen toiminnan palautumista, mutta vaikutusta potilaiden oireisiin ei ole voitu osoittaa.
Takakaarikäytäväperäinen hyvänlaatuinen asentohuimaus hoidetaan esim. Epleyn manööverillä ja vaakasuorasta kaarikäytävästä peräisin oleva asentohuimaus esim. Lempertin manööverillä.
Ménièren taudin hoidossa beetahistiiniä, diureetteja ja vähäsuolaista ruokavaliota käytetään edelleen vaihtelevin tuloksin. Taudin vaikeassa muodossa välikorvaan annettava gentamysiini on tehokas.
Pienen vestibulaarischwannooman kasvun seuranta magneettikuvauksella on leikkaus- tai sädehoidon vaihtoehto.
Vestibulo-okulaarinen heijaste (VOR) saa aikaan katseen vakauttavan kompensatorisen silmänliikkeen (nystagmuksen hidas vaihe) pään nopeiden liikkeiden aikana. Lyhimmillään se on kolmen hermosolun mittainen refleksikaari: primaarinen afferentti hermosyy yhdistää tasapainoelimen aistinsolut…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



