Antibiootti on tehokas lasten korvatulehdusten hoidossa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, onko antibioottihoidon viivästymisestä haittaa lapsen korvatulehduksen paranemiselle. Monessa maassa suositellaan äkillisen välikorvatulehduksen hoidoksi seurantaa kipulääkkeen avulla, ja antibiootti aloitetaan vain niille, joiden vointi ei ala parantua 2-3 päivässä.

Paula Tähtinen

Pyöräily, ratsastus ja joukkuepallopelit aiheuttavat vakavia vammoja

Liikenneonnettomuuksien, putoamisten ja muiden vakavien tapaturmien aiheuttamat vammat ovat tapaturma-asemien arkipäivää kaikkialla maailmassa. Myös urheiluun ja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät onnettomuudet ovat yleistyneet.

Frank Bensch

D-vitamiinia astmaan?

D-vitamiinin ja astman yhteydestä on väitelty vuosia. D-vitamiinin puutteen on ajateltu altistavan astmalle, ja suurten D-vitamiinipitoisuuksien väitetään korreloivan parempaan astmatasapainoon ja jopa parempaan glukokortikoidivasteeseen. Näille väitteille on saatu tukea tuoreissa tutkimuksissa.

Heikki Ekroos

Koulutuksella tehoa tupakasta vieroitukseen

Cochrane-katsauksessa selvitettiin ammattilaisiin kohdistettujen koulutusinterventioiden vaikuttavuutta potilaiden vieroittumiseen tupakasta. Katsaukseen tuli mukaan 17 satunnaistettua koetta, joihin osallistui yhteensä yli 28 000 potilasta. Näistä 14 tutkimuksen tulokset voitiin yhdistää meta-analyysiin.

Helena Liira

Rivaroksabaani keuhkoembolian hoidossa

Nyt on rivaroksabaanin eli hyytymistekijä X:n tablettimuotoisen estäjän vuoro osoittaa olevansa vaihtoehto perinteiselle hoidolle keuhkoemboliapotilailla.

Marko Vesanen

Titiini-geenin mutaatio uuden lihastaudin taustalla

Kaksi ryhmää on julkaissut tuloksensa aiemmin kuvatusta HMERF-lihastaudista (hereditary inclusion body myopathy with early respiratory failure, OMIM #603689). Tutkimuksissa testattiin yhteensä 39 potilasta kolmesta ruotsalaisesta ja kolmesta englantilaisesta perheestä. Eksomisekvensoinnin avulla taudin syyksi osoitettiin titiini-geenin mutaatio g.274375T4C eksonissa 343 (p.C30071R) myosiinia sitovalla alueella. Eksomisekvensointi on uudehko, nopea ja edullisempi menetelmä kuin koko genomin sekvensointi. Sitä käytetään yhä useammin myös haastavien perinnöllisten lihastautien diagnostiikassa suurienkin geenien koodaavien alueiden mutaatioiden hakuun.

Päivi Hartikainen

Omista tuntemuksista kertominen aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää

Arkipäivän keskusteluissa ihmiset käyttävät 30-40 % puheajasta siihen, että he kuvailevat muille omia tuntemuksiaan. Amerikkalainen työryhmä pyrki nyt ensimmäistä kertaa systemaattisesti selvittämään sitä, mikä aiheuttaa tämän vuorovaikutuksellisen itsekeskeisyyden.

Tero Taiminen

Eturauhassyöpäpotilaan seuranta terveyskeskuksessa

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpäsairaus, uusia syöpiä todetaan vuosittain noin 4 500, ja elossa olevia eturauhassyöpäpotilaita on tällä hetkellä yli 37 000.

Timo Marttila, Mikael Leppilahti

Rintasyöpäpotilaan seuranta terveyskeskuksessa

Rintasyöpäpotilaan seurannan tavoitteena on syövän paikallisen uusiutuman tai toisen rinnan syövän varhainen toteaminen.

Liisa Sailas, Pirjo Leinonen

Keuhkosyöpäpotilas terveyskeskuksessa

Keuhkosyöpä on yleinen, pääosin tupakoinnin aiheuttama syöpäsairaus, johon sairastuvat potilaat ovat melko iäkkäitä.

Eeva-Maija Nieminen, Marja Nores

Suolistosyöpäpotilas terveyskeskuksessa

Yhä useampi suolistosyöpäpotilas paranee leikkauksen ja onkologisen hoidon yhdistelmällä. ­Syöpähoidot voivat aiheuttaa potilaalle hoidonaikaisia ja pitkäaikaishaittoja.

Pia Österlund, Tapio Salminen, Heikki J. Järvinen

HUS:n välitilinpäätös: Takana myönteisen kehityksen vuosikymmen

HUS-alueen kuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset reaalikustannukset ovat supistuneet vuodesta 2002.

Jorma Lauharanta

Hormonikierukka on kustannustehokas runsaiden kuukautisten hoidossa

Tässä kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa verrattiin hormonikierukan ja kohdunpoiston kustannusvaikuttavuutta sekä vaikutusta kipuihin, alempien virtsateiden oireisiin ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin runsaiden kuukautisten hoidossa.

Satu Heliövaara-Peippo

Rasituskoe antaa tietoa aivohalvauksen vaarasta

Huono fyysinen kunto on todettu jopa yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ennustavaksi tekijäksi kuin tupakointi, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes ja ylipaino. Kuntoa mittaavalla rasituskokeella voidaan arvioida myös aivohalvauksen vaaraa.

Sudhir Kurl

D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä

Ihossa tuotettu ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuntuu ensin maksassa kalsidioliksi ja sitten joko munuaisissa tai kohde-elimissä kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisin muoto. Kalsitrioli säätelee solujen toimintoja vaikuttamalla mm. satojen geenien ilmentymiseen elimistössä. Veressä oleva kalsidioli on elimistön D-vitamiinin saannin paras mittari.

Ilkka Laaksi

Lapsuusiän lihavuus ennustaa metabolista oireyhtymää

Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa.

Noora Mattsson

Lapsena sairastetun aivokasvaimen myöhäisvaikutukset

Aivokasvaimen sairastaneilla on suuri riski kroonisiin terveysongelmiin myöhemmässä elämässä. Aivokasvaimiin liittyvät haitalliset myöhäisvaikutukset voivat johtua kasvaimesta tai olla hoitojen seurausta.

Sari Pietilä

Varhaisen nivelreuman hoitostrategia ja pitkäaikaistulokset

Suomessa suositellaan aktiivisen nivelreuman aloitushoidoksi kolmen reumalääkkeen ja pieniannoksisen kortisonin yhdistelmähoitoa.

Vappu Rantalaiho

Makrohematuria on syytä selvittää perusteellisesti

Verivirtsaisuuden diagnostiikan näyttöön perustuvat tutkimussuositukset ja algoritmit ovat epätäydellisiä. Asiaan on saatavissa lisävalaistusta yli 10 vuotta kestäneestä tutkimuksesta, joka tekijöidensä käsityksen mukaan on pisin tähänastisista makrohematuriapotilaiden prospektiivisista seurantatutkimuksista.

Ossi Lindell

Tahdistinhoidon etäseuranta on tehokasta ja turvallista

Etäseuranta on korvaamassa rytmihäiriötahdistinpotilaiden perinteiset määräaikaiset polikliiniset tarkastuskäynnit. Tahdistinhoidon etäseurantajärjestelmä monitoroi ja lähettää langattomasti ja automaattisesti perustietoja tahdistimen tilasta hoitoyksikköön tyypillisesti kerran vuorokaudessa. Seuranta ei häiritse potilasta. Jatkuvan monitoroinnin avulla uhkaavat toimintahäiriöt on mahdollista havaita nopeasti. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen sähköposti- tai tekstiviestinä hoitavaan yksikköön, jossa viestit luetaan tyypillisesti virka-aikana ja tarkastetaan toimintahäiriön laatu palvelimelta.

Juhani Airaksinen