Rekisteritietojen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Suomessa on lukuisia eri rekisterinpitäjien ylläpitämiä tietorekistereitä, joihin kerätään väestöpohjaisia yksilötason tietoja tilastointia ja hallinnollisia tarkoituksia varten.
Rekisteritiedot ovat luotettavia ja kattavia, jos ne on alun perin tallennettu oikein. Tietojen laatua ja kattavuutta voidaan parantaa kehittämällä tietojärjestelmiä käyttäjäystävällisemmiksi ja yhtenäistämällä sähköisen potilaskertomuksen ja eri rekisterien muuttujat ja luokittelut.
Rekisteritutkimuksessa rekisteritietoja käytetään joko yhtenä tai ainoana tieteellisen tutkimuksen aineistona. Rekisteritutkimus tarjoaa uusia mahdollisuuksia mm. epidemiologiseen ja biolääketieteelliseen tutkimukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja vaikuttavuuden tutkimukseen.
Rekisteritietojen tutkimuskäyttöä voi hankaloittaa se, että tiedot on kerätty hallinnollisiin ja tilastollisiin tarkoituksiin eivätkä välttämättä sovi tutkimustarkoitukseen.
Suomessa väestötietojen rekisteröinti aloitettiin jo 1700-luvulla, jolloin tietoja kerättiin mm. synnytyksistä, kuolemista ja avioliitoista. Ensimmäinen sähköisessä muodossa oleva terveystietoja sisältävä rekisteri oli syöpärekisteri, joka sisältää tiedot vuodesta 1953 lähtien Suomessa todetuista…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



