Aorttaläpän ahtauman patogeneesi

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on väestön ikääntyessä käynyt yhä yleisemmäksi ja merkittävän aorttaläpän ahtauman esiintyvyys yli 65-vuotiailla on 2-3 %. Aorttaläpän ahtautuma johtaa lopulta sydämen vasemman kammion toiminnnan pettämiseen ja sydämen vajaatoimintaan. Taudin kulku on pitkään oireeton ja tyypilliset oireet; rasitusrintakipu, hengenahdistus ja tajuttomuuskohtaukset, ilmaantuvat vasta läppäahtauman edettyä pitkälle. Toistaiseksi aorttastenoosin etenemiseen ei ole voitu vaikuttaa lääkkeellisin keinoin ja taudin ainoana hoitona on läppäleikkaus. Tiedetään, että aorttaläpän ahtautuminen on aktiivinen prosessi, johon liittyy kolesterolin kertyminen läpän rakenteisiin sekä tulehdusta ja kalkkiutumista edistävien tekijöiden aktivoituminen. Aorttaläpän ahtauman kehittymisen mekanismit ovat kuitenkin vielä suurelta osin tuntemattomat. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut aorttastenoosin patogeneesin selvittäminen ja taudin etenemistä edistävien tekijöiden kartoittaminen.

Satu Helske

Naisilla enemmän aivohalvauksia keski-iässä

Laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin aivohalvauksen yleisyyttä ja riskitekijöitä 35-64-vuotiaiden amerikkalaisten joukossa. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 1999-2004 ja lopullinen analyysi tehtiin 15 309 potilaan aineistosta. Seuranta-aikana aivohalvaukseen sairastui tutkituista 4 %, heistä 51 % miehiä ja 49 % naisia. Todennäköisyys saada aivohalvaus oli 45-54-vuotiailla naisilla merkittävästi suurempi (OR 2,39) kuin miehillä. Aivohalvauksen itsenäisiä riskitekijöitä naisilla olivat sepelvaltimotauti ja vyötärönympärysmitta. Hormonikorvaushoidon ei todettu olevan riskitekijä. Koko aineistossa naisilla esiintyi enemmän koholla olevaa verenpainetta ja kolesterolia kuin miehillä. Naissukupuoleen liittyy aivoinfarktiriskiin vaikuttavia vaaratekijöitä, kuten raskaus, hormonikorvaushoito ja migreeni, mutta ne eivät yksinään selitä naisten lisääntynyttä aivohalvausriskiä. Naisten yli kaksinkertainen aivohalvausriski korreloi tässä tutkimuksessa selvästi vaskulaarisiin vaaratekijöihin. Aivoverenkiertohäiriöiden primaaripreventio kannattaa aloittaa varhain ja kohdistaa myös nuoriin naisiin.

Jaana Suhonen

Hoidon teho näkyy sepelvaltimokuolleisuudessa

Sepelvaltimotautikuolleisuus on lähes puolittunut Yhdysvalloissa vuosien 1980 ja 2000 välillä. IMPACT-tilastomallin mukaan 47 % kuolleisuuden laskusta selittyi tehostuneella hoidolla, ennen kaikkea sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan entistä paremmalla hoidolla sekä sekundaaripreventiolla. Vaaratekijöiden - kolesterolin, verenpaineen ja tupakoinnin - muutokset positiiviseen suuntaan selittivät 44 % ennusteen paranemisesta. Diabeteksen ja ylipainon lisääntyminen lisäsivät puolestaan kuolleisuutta 18 %. Suomessa riskitekijämuutosten vaikutus ennusteen paranemiseen on ollut selvästi hoidon kehityksen vaikutusta suurempi.

Juhani Airaksinen

Progesteronihoito vähentää keskossynnytyksiä

Keskosuus on tärkein vastasyntyneen kuoleman ja vammautumisen syy. Merkittävät keskosuuden ongelmat liittyvät alle 34-viikkoisiin raskauksiin. Yhdysvalloissa 12 % synnytyksistä tapahtuu ennenaikaisesti. Suomessa 5-7 % lapsista syntyy ennen 37. raskausviikon loppua. Tehokasta ehkäisevää hoitoa tilanteeseen ei ole.

Pertti Kirkinen

Eturauhassyövän sädehoidon annosta voi lisätä

Uusi sädehoitotekniikka mahdollistaa yhä suurempien sädeannosten antamisen rajatulle alueelle. Aiemmin on jo osoitettu, että sädeannoksen suurentaminen hyödyttää ainakin osaa eturauhassyöpäpotilaista. Brittien nyt julkaisema 843 potilaan satunnaistettu tutkimus antaa arvokasta lisätietoa eturauhassyövän sädehoidosta. Kaikki potilaat saivat 3-6 kk kestäneen hormonaalisen neoadjuvanttihoidon. Puolella potilaista sädeannos oli 64 Gy ja puolella 74 Gy. Viiden vuoden seurannan jälkeen biokemiallisia uusiutumia (PSA kääntyy nousuun) oli enemmän pienen sädeannoksen ryhmässä (71 % vs. 60 %). Suuremman annoksen ryhmässä taudin kliininen uusiutuminen oli jonkin verran vähäisempää seuranta-aikana, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Riskikerroin taudin kliiniseen etenemiseen oli 0,69 ja taudin paikalliseen etenemiseen 0,65 ja etäpesäkkeisen taudin ilmenemiseen 0,74. Myöhäisiä peräsuolen haittaoireita oli enemmän suurimman annoksen ryhmässä, sen sijaan virtsaoireita oli molemmissa ryhmissä yhtä paljon. Annoksen kasvattamisen hyöty näkyi kaikissa riskiryhmissä.

Sirkku Jyrkkiö

Kohentaisiko rasvavero kansanterveyttä?

Britanniassa on pohdittu, voisiko lihavuusepidemiaan ja sydänsairastuvuuteen vaikuttaa ns. rasvaveron avulla. Nottinghamilainen tutkimusryhmä selvitti, kuinka epäterveellisiin ruokatarvikkeisiin lisättävä 17,5 %:n arvonlisävero muuttaisi ostotottumuksia ja mitä mahdollisia vaikutuksia tällä olisi kansanterveyteen.

Tiina Laatikainen

Radiojodilla hoidettu hypertyreoosi lisää kardiovaskulaari- ja syöpäkuolleisuutta

Suomalaistutkijat selvittivät radiojodilla hoidettujen hypertyreoosipotilaiden (n = 2 793) kuolleisuutta 9 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa. Verrokkiryhmä oli saman suuruinen, saman ikäinen ja sukupuolijakauma oli sama. Potilasryhmässä kuolleisuus 10 000 henkilövuotta kohti oli 453 ja verrokkiryhmässä 406 (RR 1,12; 95 %:n lv 1,03-1,20). Lisääntynyt kuolleisuus selittyi aivoverisuonitaudeilla (RR 1,40) ja osittain myös syövällä (RR 1,29). Kokonais- ja kardiovaskulaarikuolleisuus oli suurentunut niillä, jotka olivat yli 60-vuotiaita saadessaan radiojodihoidon. Lisääntynyt kuolleisuus koski vain nodulaarista tautia (43 % potilaista), ei Basedowin hypertyreoosia (57 % potilaista) sairastavia, ja oli yhteydessä radiojodiannokseen. Potilasryhmässä eteisvärinän riski oli suurentunut ja hypotyreoosin kehittyminen vähensi kuolleisuutta merkitsevästi. Syöpäkuolleisuus (ylemmän ruoansulatuskanavan syöpä) oli suurentunut ainoastaan iäkkäillä miehillä. Tutkijat toteavat, että lisääntynyt kuolleisuus todennäköisesti selittyy hypertyreoosilla eikä hoitomuodolla. Valitettavasti ei ollut mahdollisuutta verrata tuloksia tyreoidektomialla tai tyreostaatilla hoidettujen hypertyreoosipotilaiden kuolleisuuteen.

Camilla Schalin-Jäntti

Lonkkamurtumapotilaiden osteoporoosilääkitys toteutuu huonosti

Lonkkamurtumapotilaiden Käypä hoito -suositus on luulääkkeen sekä päivittäisen D-vitamiinin ja kalsiumvalmisteen käyttö. Selvitimme Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Kuusankosken aluesairaalan vastuualueilla hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden luulääkkeiden sekä kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävien reseptivalmisteiden käyttöä ennen murtumaa ja murtuman jälkeen.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi-Lüthje, Juha-Pekka Kaukonen, Salla Tanninen, Helena Naboulsi, Matti Kataja

Fotodynaaminen hoito silmäluomen basaliooman hoitovaihtoehtona

Fotodynaamisessa hoidossa syöpäsolut tuhotaan selektiivisesti valoherkistyksen jälkeen punavaloaltistuksella.

Jouko Kotimäki

Mitä tiedämme lapsuusiän autismin kuntoutuksesta?

Autististen lasten kuntoutuksen vaikuttavuutta on tutkittu yleensä tapaus- tai monitapaustutkimuksin. Siten on saatu tietoa kuntoutusmenetelmistä ja siitä, miten niitä pitäisi kehittää, mutta ei niiden vaikuttavuudesta.

Anneli Yliherva, Päivi Olsén

Maksuton influenssarokotus tarjolla jatkossa myös pikkulapsille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus 2007

Maksuttomia influenssarokotuksia tarjotaan tästä syksystä lähtien myös kaikille perusterveille 6-35 kuukauden ikäisille lapsille.

Satu Rapola, Tuija Leino, Rose-Marie Ölander, Tapani Hovi, Terhi Kilpi

Syöpäpotilaat tarvitsevat enemmän työpaikan ja työterveyshuollon tukea

Selvitimme, kuinka paljon hyväennusteiseen syöpään sairastuneet henkilöt saivat tukea työpaikan eri toimijoilta ja kuinka tyytyväisiä he olivat siihen. Tutkimme myös, onko syöpätyypillä, syöpähoidoilla tai muilla taustatekijöillä yhteyttä eri lähteistä saatuun tai toivottuun tukeen ja onko eri toimijoilta saadun tuen määrässä tai toivotun tuen määrässä eroa.

Taina Taskila, Marja-Liisa Lindbohm, Rami Martikainen, Ulla-Sisko Lehto, Jari Hakanen, Päivi Hietanen

Laatukustannuslaskenta selvittää lääkärin työn ongelmia Lääkäri menettää työaikaansa laadun puutteen vuoksi

Tutkimuksen tavoitteena oli lääkärin työn menestyksekästä hoitamista haittaavien tekijöiden selvittäminen, laatukustannusten laskenta ja kehityskohteiden löytäminen. Laatukustannuslaskennalla tavoitellaan laaduttomuudesta johtuvien kustannusten tuomista näkyviksi, jolloin pystytään lisäämään motivaatiota laatutyön toteuttamiseen.

Tanja Kaarna, Markku Hupli, Ritva Kauppinen, Timo Kärri

Miksi vain osa kaulavaltimon ahtaumista aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä?

Aivojen paikallisesta hapenpuutteesta johtuva halvausoire, aivoverenkiertohäiriö, on toiseksi yleisin kuolemansyy maailmassa. Sen tärkeimpiä aiheuttajia on valtimonkovettumistaudin aiheuttama ahtauma kaulavaltimossa. Jos potilaalla todetaan vahva-asteinen (> 70 %) oireinen kaulavaltimoahtauma, paras ehkäisevä hoito on ahtauman kirurginen poisto.

Krista Nuotio

Ravinnon ja unen pituuden yhteys mielialaan

Ravinnolla on tiedetty olevan vaikutuksia mielialaan, mutta johdonmukaisia tutkimuksia aiheesta on julkaistu vain vähän. Ravinnon vaikutukset terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn ovat olleet lisääntyneen kiinnostuksen kohteena viime vuosina. Tämä väitöskirjatutkimus perustuu syövänehkäisytutkimuksen (SETTI) ja bipolaarikaksostutkimuksen aineistoihin.

Reeta Rintamäki

Piilevän infektion merkkiaineet päivystyspotilailla

Sairaalan päivystysvastaanotolle lähetetyllä äkillisesti sairaalla potilaalla sairauden yleinen syy on infektio. Useimmiten infektio ja fokus pystytään toteamaan sairaalaan tullessa ja antibioottilääkehoito parantaa taudin. Toisilla potilailla äkillisen sairauden syy ei selviä ensimmäisen vuorokauden aikana eikä piilevän infektion mahdollisuutta pystytä sulkemaan pois. Erityisesti sepsiksen varmistuminen saattaa viivästyä, jos infektiofokusta ei tulovaiheessa löydy ja veriviljelyn tulosta joudutaan odottamaan useita päiviä. Näiden potilaiden tunnistaminen varhaisvaiheessa esimerkiksi verestä mitattavien tulehduksen merkkiaineiden perusteella auttaisi tehostamaan hoitotoimenpiteitä ja kohdentamaan uusia, kalliita tulehdusvasteeseen vaikuttavia lääkehoitoja.

Hannele Aalto

Kaljuuntuminen yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin

Kaljuuntumisen yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin on ollut tiedossa jo pitkään. Erityisesti varhaisessa iässä alkava ja nopeasti etenevä hiustenlähtö on ennustanut sepelvaltimotautia miehillä. Vaikka kaljuuntumisen ajatellaan olevan enemmänkin miehille ominaista, myös naisten kaljuuntuminen on varsin yleistä. Kaljuuntuminen, erityisesti yhdistyneenä vatsakkuuteen, on merkki suurentuneesta aikuistyypin diabetekseen tai verenpaine- ja sepelvaltimotautiin sairastumisen riskistä.

Päivi Hirsso

Parkinson-dementia sai omat diagnostiset kriteerit

Dementia on Parkinson-potilailla kuusi kertaa yleisempi kuin normaaaliväestössä. Kun sairauden toteamisesta on kulunut 15 vuotta, sen esiintyvyys on lähes 80 %. Parkinson-potilaan kognitiiviset oireet jäävät kuitenkin usein huomaamatta perustaudille yleisen hitauden ja jähmeyden vuoksi.

Jaana Suhonen

Seminoomaan seurannasta uutta näyttöä

Kivessyöpä on 20-35-vuotiaiden miesten yleisin syöpä. Noin puolet kaikista kivessyövistä on puhtaita seminoomia. Suurin osa seminoomista todetaan paikallisina (ST I). Paikallisen seminooman ennuste on erinomainen, viiden vuoden seurannan jälkeen potilaista on elossa yli 99 %. Para-aorttaalisten imusolmukkeiden postoperatiivista sädehoitoa on pidetty paikallisen seminooman standardihoitona. Sädehoitoon liittyy pitkäaikaishaittoja. Nykytiedon mukaan pelkkä seuranta tai karboplatiinihoito tuottaa yhtä hyvän hoitotuloksen vähemmillä pitkäaikaishaitoilla. Jos potilaalle valitaan pelkkä seurantalinja, pitäisi seurannassa havaita taudin uusiutuminen. Kasvainmerkkiaineista ei ole seminoomapotilailla apua, taudin uusiutuminen non-seminoomana on erittäin harvinaista.

Sirkku Jyrkkiö

Lisäävätkö liikenteen saasteet sepelvaltimotautimuutoksia?

Useissa tutkimuksissa on osoitettu hienojakoisen kaupunkipölyn lisäävän sepelvaltimotautitapahtumia. Ruhrin alueella mitattiin lähes 4 500 keski-ikäisen henkilön sepelvaltimokalkkien määrää tietokonekerroskuvauksella. Laajojen kardiologisten selvittelyjen ohella selviteltiin henkilöiden asuinpaikka suhteessa vilkkaisiin liikenneväyliin. Osoittautui, että moottoriteiden läheisyys lisäsi lineaarisesti sepelvaltimoiden kalkkeutumista ja aivan vieressä asuvien (etäisyys alle 50 metriä) henkilöiden sepelvaltimoissa oli 63 % enemmän kalkkia kuin vertailuryhmällä (etäisyys yli 200 metriä). Muut vaaratekijät oli huomioitu tutkimuksessa.

Juhani Airaksinen