Lyhyesti: Helikoko värisyttää sydäntä?

Helikobakteerin löytäjät kokivat varmaan äskettäin sydämentykytyksiä kuullessaan saaneensa lääketieteen Nobel-palkinnon. Helicobacter pylori -infektio saattaa olla laajemminkin yhteydessä rytmihäiriöihin, mikäli italialaiseen pilottitutkimukseen on uskominen. Tutkimus lähti kliinisestä havainnosta, että eteisvärinäpotilailla on usein mahavaivoja. Lisäksi taannoin osoitettu lievästi kohonnut CRP näillä potilailla viittasi tulehduksen yhteyteen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Nenä ja keuhkot yhteydessä myös COPD:ssa

Pitkään on tunnettu nenän, sivuonteloiden ja astman yhteys: nenäpolypoosi ja usein hankalahoitoinen astma samalla potilaalla. Nyt samantyyppistä havaintoa alkaa tulla myös COPD:stä. Britit tutkivat 47 COPD-potilasta ja 12 verrokkia, ja totesivat COPD:ssä nenähuuhteen neutrofiileja houkuttelevan IL-8-pitoisuuden olevan koholla ja korreloivan yskösten pitoisuuteen. Jos potilaalla oli ysköksissä bakteerikolonisaatio, myös nenän alueelta bakteerikuormaa löytyi. Eli nenä ja keuhko 'keskustelevat' keskenään paitsi astmassa, myös keuhkoahtaumataudissa. Havainto saattaa avata uusia sovelluksia COPD:n hoidon mallintamiseen ja logiikkaan.

Hannu Puolijoki

Huonojen uutisten kertominen potilaalle - syöpätautien erikoislääkärien kokemuksia

Sairauksia koskevien huonojen uutisten kertomista on tutkittu Suomessa vähän. Tutkimuksessa kartoitettiin Tyksin syöpätautien klinikan erikoislääkärien käsityksiä syöpäsairauteen liittyvistä huonoista uutisista ja selvitettiin heidän selviytymisstrategioitaan, kokemuksiaan huonojen uutisten kertomisesta, suhtautumistaan totuudenmukaiseen kertomiseen sekä heidän käsityksiään potilaiden toiveista.

Riina Katainen, Florence Schmitt, Jorma Piha

Lyhyesti: Virtsarakkosyöpäpotilaan kystektomia erektio säilyttäen

Potilaille joilla on virtsarakon uusiutuva, huonosti erilaistunut pinnallinen tai lihakseen infiltroiva syöpä, voidaan kuratiivisessa mielessä tehdä radikaali kystoprostatektomia. Suolesta konstruoidulla rakon korvikkeella säilytetään normaalia kautta tapahtuva virtsaaminen. Perusmuodossaan leikkaus johtaa miehellä erektio- ja ejakulaatiokyvyttömyyteen. Viime vuosina on kehitelty erilaisia erektiokyvyn säilyttäviä kystektomiavariaatioita ja saavutettu erinomaisia tuloksia, kun potilaat on valittu tarkoin. Erektion säilyttämisen lisäksi uusilla menetelmillä on päästy tehokkaaseen virtsanpidätyskykyyn, osalla potilaista jopa antegraadiseen ejakulaatioon ja fertiliteetin säilyttämiseen samoin onkologisin tuloksin kuin perinteisessä kystoprostatektomiassa.

Ossi Lindell

RDS-profylaksi beetametasonilla vaikuttaa myös loppuraskaudessa

Havainto antenataalin glukokortikoidin vaikutuksesta sikiön keuhkojen kypsyyteen on yli 35 vuotta vanha. Hoito on vakiintunut ennenaikaisen synnytyksen uhatessa ja vakuuttava näyttö hyödystä on kohdistunut alle 35-viikkoisiin raskauksiin. Satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa elektiivinen keisarileikkaus tehtiin raskauden 37. viikon jälkeen, havaittiin äidille annetun beetametasonihoidon vähentävän vastasyntyneen hengitysongelmia ja tehohoidon tarvetta myös näin pitkälle edenneissä raskauksissa (RR 0,46, 95 %:n lv 0,23-0,93). Vaikutus oli vastaava, mitä saavutettiin lykkäämällä keisarileikkauksen suoritus raskauden 39. viikon jälkeen tapahtuvaksi. Jälkimmäinen menettely on suomalainen käytäntö, ellei syitä varhaiseen keisarileikkaukseen ole.

Pertti Kirkinen

Masennus ja sykkeen vaihtelu sydänsairauden stabiilissa vaiheessa

Lukuisten tutkimusten mukaan masennus heikentää sekä akuutin sydäninfarktin että stabiilissa vaiheessa olevan sydänsairauden ennustetta sekä uusien sydänkohtausten että kohonneen kuolleisuuden muodossa. Akuutissa sydäninfarktissa masennukseen liittyy alentunut sykkeen vaihtelu, minkä on oletettu olevan merkki autonomisen hermoston toimintahäiriöstä ja selittävän depressioon liittyvän huonomman ennusteen. On epäselvää, onko sama mekanismi myös stabiilissa vaiheessa olevan sydänsairauden kohdalla.

Raimo K.R. Salokangas

Aivoinfarktin tunnistaminen on helppoa - vai onko?

Aivoverenkiertohäiriön oireet riippuvat tunnetusti siitä, kumpaan aivopuoliskoon vaurio kohdentuu. Raajaoireiden ohella tyypillisinä oireina voidaan pitää vasemmalta aivopuoliskolta tulevaa afasiaa ja oikealta hemisfääriltä johtuvaa neglectiä. Oireiden tunnistamisen pitäisi siis olla helppoa - mutta onko näin? Saksalaiset tutkijat analysoivat prospektiivisesti vuosina 1997-2002 saksalaiseen stroke-rekisteriin 20 097 aivoverenkiertohäiriöpotilaasta (keski-ikä 69,9 vuotta) kerättyjä tietoja. Potilasta 597 hoidettiin liuotushoidolla ja liuotetuista 58 %:lla oli vasemman aivopuoliskon infarkti. Vasemman aivopuoliskon tapahtumia oli rekisteröity useimmin TIA-potilailla (2 166 vs. 1 336, p < 0,0001) ja aivoinfarktipotilailla (8 248 vs. 6 590, p < 0,0001), mutta ei aivoverenvuotopotilailla (912 vs. 845, p = 0,110).

Jaana Suhonen

Muistuta elinsiirtopotilastasi aurinkovoiteen käytöstä

Munuaisensiirtopotilaiden riski saada ihon okasolusyöpiä ja tyvisolusyöpiä on selvästi kohonnut immunosuppressiivisen lääkityksen vuoksi. Kumulatiivisen aurinkoaltistuksen merkityksestä kertoo se, että Irlannissa 40 %:lle munuaisensiirtopotilaista kehittyy ihosyöpä 20 vuoden kuluessa, kun taas Australiassa samassa ajassa syövän saa yli 80 % potilaista. Dublinissa tehtiin lähes 300 potilasta käsittävä tutkimus, jossa munuaisensiirtopotilaita kehoitettiin suojautumaan UV-valolta käyttämällä aurinkovoiteita. Tutkimus osoitti, että auringolta parhaiten suojautuvien potilaiden ryhmässä oli vähiten ihosyöpiä. Huolimatta valistuksesta aurinkovoiteiden käyttötavat eivät juurikaan muuttuneet. Vähiten suojautuivat ne, joiden ihosyöpäriski oli suurin.

Sirkku Peltonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030