Lyhytaikaiset kuntoutushoitojaksot Kellokosken sairaalassa vuosina 1992-1996

Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden siirtyminen avohoitoon on ollut kuluvan vuosikymmenen toimintalinjana Suomessa. Suurena haasteena tässä on pitkän laitoshoidon jälkeen kotiutettujen potilaiden toimintakyvyn heikkous ja yksinäisyys. Avohoidon voimavarat eivät aina ole riittäneet, ja niinpä potilaita on hakeutunut yhä uudestaan takaisin sairaalahoitoon. Kellokosken sairaalassa on tarkasteltu, miten suunnitelmallisilla lyhytaikaisilla kuntoutushoitojaksoilla on voitu tukea potilaiden selviytymistä kotona ja avohoidossa. Kuntoutushoitojaksoilla olleista potilaista yli puolella sairaalahoitopäivien määrä väheni. Lisäksi sosiaalinen selviytyminen parani suurimmalla osalla potilaista, varsinkin niillä, jotka pysyivät sovitussa kuntoutushoitojakso-ohjelmassa.

Seija Krudup, Tiina Keldrima

Akuutti suolitukos

Akuutin suolitukoksen, sekä ohut- että paksusuoliperäisen, hoito on muuttunut vain vähän kymmenen viime vuoden aikana. Diagnostiikassa on tapahtunut kehitystä lähinnä kuvantamistutkimuksissa, jotka auttavat erottamaan täydellisen ja osittaisen suolitukoksen toisistaan. Strangulaation ja siihen liittyvän suoli-iskemian havaitsemisessa on tapahtunut valitettavan vähän edistystä. Pysyvän suoli-iskemian riskin vuoksi suolitukospotilaat tulisi hoitaa yksikössä, jossa on kirurginen hoitovalmius. Usein potilaat hyötyvät konservatiivisesta alkuhoidosta, vaikka myöhemmin jouduttaisiinkin leikkaukseen.

Petri Aitola, Martti Matikainen

Erytrosytoosin diagnostiikka

Erytrosytoosi on tila, jossa veren punasolumäärä on normaalia suurempi. Usein siihen liittyy myös suurentunut hemoglobiinipitoisuus ja hematokriittiarvo. Erytropoietiinin lisääntyneen tuotannon aiheuttamaa sekundaarista erytrosytoosia tavataan hypoksisten keuhkosairauksien, synnynnäisten sydänvikojen ja perinnöllisten suuren happiaffiniteetin hemoglobinopatioiden yhteydessä. Tupakointi on yleinen lievän sekundaarisen erytrosytoosin syy. Erytrosytoosin diagnostiikkaan ryhdytään, kun veren punasoluarvot ylittävät toistuvasti viitealueen. Selvittelyssä tähdätään pahanlaatuisen primaarisen erytrosytoosin, polycythaemia veran (PV), erottamiseen hyvänlaatuisista erytrosytooseista. Siinä punasolujen tuotanto on autonomista, erytropoietiinista riippumatonta. Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus sekä täydellinen verenkuva antavat usein alustavan käsityksen erytrosytoosin syystä.

Sanna Siitonen

Tupakka ja iho

Tupakan karsinogeeniset ominaisuudet ja haitalliset systeemiset vaikutukset tunnetaan hyvin, mutta tutkimusta tupakan ihovaikutuksista on niukasti. Tupakoitsijoilla on todettu muutoksia ihon immunologisessa aktiivisuudessa ja inflammatorisissa reaktioissa, millä on merkitystä mm. eräissä tulehduksellisissa sairauksissa, kuten haavaisessa koliitissa ja aknessa. Runsaasti tupakoivien henkilöiden ihon ryppyisyys on 4,7 kertaa todennäköisempää kuin tupakoimattomien. Tupakoinnin ajatellaan heikentävän immunologisten puolustusjärjestelmien toimintaa, mutta tutkimustuloksissa on paljon ristiriitaisuutta, eikä tupakan perimmäinen vaikutusmekanismi immuunijärjestelmään ole tiedossa.

Anina Raitio, Kirsi-Maria Haapasaari, Aarne Oikarinen

Kouluterveydenhuollon terveystarkastus luokan hyvinvoinnin arvioinnissa

Kouluterveydenhuolto on sekä koulun että oppilaiden ja vanhempien arvostamaa ja hyväksymää. On kuitenkin tarpeen arvioida, onko kouluterveydenhuolto tällä hetkellä tämän luottamuksen arvoinen. Lappeenrannassa aloitettiin kuudesluokkalaisten tehostettu terveystarkastus, jossa kiinnitettiin huomiota paitsi oppilaan fyysiseen tilaan, myös hänen perheensä hyvinvointiin ja lapsen tilanteeseen koulussa. Tehostettu terveystarkastus osoittautui yllättävän vaikuttavaksi ja se antoi selkeämmän kuvan lasten, perheiden ja luokan ilmapiirin tilasta. Kirjoittajan mielestä yhteistyötä koulun terveydenhoitajan, lääkärin ja oppilaiden vanhempien kesken tulisi huomattavasti lisätä, jotta myös vakaviin ja vaikeisiin asioihin osattaisiin puuttua.

Outi Strid

Nuoren tahdosta riippumaton hoito

Alaikäisten tahdosta riippumattomien hoitopäätösten määrä on kolminkertaistunut mielenterveyslain voimaantulon jälkeen vajaat kahdeksan vuotta sitten. Näyttää siltä, että laki on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia varhaiseen interventioon vakavien mielenterveyshäiriöiden kohdalla. Ongelmaksi ovat osoittautuneet vakavan mielenterveyshäiriön kriteereiden määrittely ja asianmukaisten alaikäisille tarkoitettujen osastohoitopaikkojen vähäisyys. Tahdosta riippumattomassa hoidossa olleista nuorista tutkimusten mukaan suurin osa kokee hyötyneensä hoidosta. Kliinisen kokemuksen mukaan hoitoa voidaan usein jatkaa vapaaehtoisella pohjalla tarkkailuvaiheen jälkeen.

Jaana Ruuska, Päivi Rantanen

Muutos olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämän korvauskäytäntöön

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä tapaturmaisesti tai iän myötä degeneratiivisten muutosten seurauksena. Vaikka alle 60-vuotiailla degeneratiiviset repeämät ovat harvinaisia, vakuutuskorvauksia on evätty selvissä tapaturmatapauksissakin, jos potilaalla ilmenee olkapään röntgenkuvissa pieniä ikääntymismuutoksia. Korkein oikeus on tänä vuonna antanut ennakkotapauspäätöksiä, joissa kiertäjäkalvosimen repeämä on todettu kokonaan korvattavaksi vastoin tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden aiempaa kantaa.

Martti Vastamäki

Tarvitaan lisää helppokäyttöistä tietoa lääkkeiden vaikutuksista

Lääkärit kaipaavat nopeasti käsille saatavaa tietoa lääkkeiden vaikutusmekanismeista, haittavaikutuksista ja yhteisvaikutuksista. Tämänkaltaisen tiedon puute näyttää olevan lääkärien yleisin lääkehoitoon liittyvä ongelma. Monen lääkärin mielestä myös potilaiden heikko motivoituminen hoitoon vaikeuttaa lääkehoitoa. Heikko motivaatio ilmenee esimerkiksi pitkäaikaislääkityksen laiminlyöntinä.

Suvi Sariola

Kaikkea voi jollakin tavalla tutkia FinOHTA arvioi terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta

Onko eettisesti oikein, että yksi saa keinosydämen, mutta sata muuta jää ilman pallolaajennusta? Onko järkevää satsata yhteiskunnan varoja työikäisten kuntoutukseen, kun moniammatillisen kuntoutuksen terveydellisistä vaikutuksista ei ole selvää näyttöä? Onko debriefing huuhaata vai elintärkeää? Epämukavia kysymyksiä?

Ulla Järvi

Liittyykö apolipoproteiini E myös verenpaineen säätelyyn?

Monet sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät monimutkaisena ympäristön ja perinnöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Näiden tekijöiden tutkimiseksi Oulun yliopiston sisätautien klinikassa kerättiin satunnaisotos oululaisesta 40-59-vuotiaasta väestöstä siten, että puolet otoksesta muodostui verenpainetautia sairastavista ja puolet näille iän ja sukupuolen mukaan valituista verrokeista. Nuorempien tutkimushenkilöiden riittävän mukaantulon varmistamiseksi kustakin ikäluokasta valittiin sama määrä henkilöitä. Kela huolehti randomoinnista. Tutkimukseen osallistui 519 verenpainetautista ja 526 verrokkia (87 % kutsutuista).

Heikki Kauma

Alkoholinkäyttö lisää HDL-kolesterolin määrää veressä muuttamalla kolesteroliesterien siirtäjäproteiinin (CETP) toimintaa ja ominaisuuksia

Vähäinen HDL-kolesterolin pitoisuus veressä on ateroskleroosille altistava tekijä. Kohtuullinen alkoholinkäyttö suojaa ateroskleroosin kehittymiseltä lisäämällä HDL-kolesterolipitoisuutta. Tämä vaikutus välittyy osaltaan kolesteroliesterien siirtäjäproteiinin (CETP) kautta, jonka aktiivisuutta ja plasmapitoisuutta alkoholinkäytön tiedetään vähentävän. CETP siirtää plasmassa kolesterolia antiaterogeenisestä HDL:sta aterogeeniseen LDL:iin ja siten sillä on hyvin merkittävä tehtävä HDL-kolesterolin metaboliassa. CETP:n aktiivisuuden vähentämisen lisäksi alkoholi voi vaikuttaa CETP:n toimintaan ja ominaisuuksiin, ja siten HDL-kolesterolin aineenvaihduntaan.

Johanna Liinamaa

Keuhkoastmaa, tulehduksellisia suolistosairauksia ja lastenreumaa sairastavien lasten kasvu ennen sairauden toteamista ja hoidon aikana

Lapsuusiässä puhkeava pitkäaikaissairaus kuluttaa väistämättä osan siitä energiasta, joka tarvitaan kasvuun ja kehitykseen. Sekä sairaus sinänsä että sen hoidossa käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa kasvuun. Glukokortikosteroideja käytetään eri muodoissaan monien pitkäaikaissairauksien hoidossa. Hoito perustuu usein näiden lääkkeiden anti-inflammatoriseen vaikutukseen.

Marja-Terttu Saha

Hormonikorvaushoidon ja liikunnan vaikutus vaihdevuosi-ikäisen naisen selkään

Selkäkipuja ja muita selkäoireita esiintyy 70-80 %:lla väestöstä jossain elämän vaiheessa. Selkäkipujen ilmaantuvuus kasvaa ikäryhmässä 45-54 vuotta voimakkaasti ja on huipussaan ikäryhmässä 55-64 vuotta molemmilla sukupuolilla. Ilmiön syytä ei tunneta. Selkäkivut ja niiden aiheuttama toiminnallinen haitta muodostavat merkittävän kansantaloudellisen kustannustekijän lisääntyvinä sairaanhoitomenoina ja työkyvyttömyyseläkekustannuksina. Nainen menettää elämänsä aikana 50 % hohkaluumassastaan ja 30 % putkiluustaan. Luun haurastuminen on nopeinta heti vaihdevuosien jälkeen estrogeenin luun hajoamista estävän vaikutuksen loppumisen takia. Hormonikorvaushoidon vaikutusta muihin selän kudoksiin ja oireisiin tunnetaan huonosti.

Eero Kyllönen

Vasta-aineita kokeiltu astman hoidossa

Auttaja-T-solujen eli CD4-solujen määrä on suurentunut astmapotilaiden bronkuseritteissä. Nämä solut tuottavat useita sytokiineja ja muita välittäjäaineita, jotka kutsuvat eosinofiilejä paikalle. Eosinofiilien erittämät lipidit ja proteiinit sitten aiheuttavat keuhkoputkien ylireagoivuutta ja astman varsinaiset oireet.

Matti Viljanen

Osteoporoottiset nikamamurtumat ja selkäoireet

Menopaussin ohittaneiden naisten osteoporoosi aiheuttaa ennen kaikkea nikamamurtumia eli -luhistumia, joskin osteoporoosin terveysvaikutusten päähuomio on kiinnitetty lonkkaluun kaulan murtumiin niiden dramaattisten terveysvaikutusten vuoksi. Siitä, miten nikamaluhistumat vaikuttavat terveyteen, ei ole liiemmälti ollut tietoa. Kuitenkin tiedetään, että 5 %:lla 50-vuotiaista naisista ja 25 %:lla 80-vuotiaista naisista on ainakin yksi nikama luhistunut.

Robert Paul

Tyttösikiö voi pahentaa äidin astmaa

Raskaus vaikuttaa äidin astmaan vaihtelevasti. Osalla oireet helpottuvat, toisilla tulevat pahemmiksi, ja joillakin äideillä ei tapahdu mitään muutoksia. Samankin äidin astma voi eri raskauksien aikana antaa itsestään erilaisia merkkejä. Jo aiemmin on saatu viitteitä sikiön sukupuolen vaikutuksista äidin astmaan.

Matti Viljanen

Lämpöhalvauksen kuva

Heinäkuun 12. ja 20. päivän välisenä aikana vuonna 1995 oli Chicagossa ennenkuulumaton helleaalto. Vuorokausilämpötila vaihteli 34 ja 43 celsiusasteen välillä. Tuona aikana Chicagon sairaaloiden ensiapuasemille tehtiin yli 3 300 ylimääräistä käyntiä ja rekisteröitiin yli 600 ylimääräistä kuolemaa. Teho-osastot olivat täynnä lämpöhalvauksen saaneita. Millainen onkaan lämpöhalvauksen saaneen ja tehohoitoa tarvinneen potilaan kuva ja ennuste nykyään?

Robert Paul

Sikarinpoltto huolestuttaa Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain National Cancer Institute on julkaissut sikarinpolton terveysvaikutuksia käsittelevän monografian. Instituutissa ollaan huolestuneita siitä, että samalla kun savukkeiden kulutus on saatu hienoiseen laskuun (2 % vuodesta 1993), on sikarien kulutus kasvanut 250 %.

Robert Paul

Lyhyesti Tappava parasetamolimyrkytys

Lontoossa neljä ihmistä on kuollut suhteellisen pienestä parasetamolin yliannoksesta. He olivat ottaneet parasetamolia 20-64 tablettia (10-32 g), ja tutkittaessa heidän seeruminsa parasetamolipitoisuudet olivat alle hälytysrajan (200 mg/l). Heidät päästettiin kotiin tai osastoseurantaan ilman asetyylikysteiinihoitoa. Kuolema kuitenkin seurasi, taudinkuvana maksanekroosi. Tapaukset raportoivat kirjoittajat suosittavat, että seerumin parasetamolipitoisuuden hälytysraja pitäisi laskea arvoon 100 mg/l, jos potilaalla on maksan toimintaa heikentävä tila (lääkkeet, alkoholi, maksasairaus), ja arvoon 150 mg/l, jos hänellä ei ole maksaan vaikuttavia lisäriskejä.

Robert Paul

Lyhyesti Sikojen ja kanojen VRE

Ihmisen tiedetään saavan vankomysiinille resistenttejä enterokokkeja (VRE) ruoan mukana. Tanskalaisen havainnon mukaan sioilta ja kanoilta peräisin olevat kannat voidaan erottaa vanX-geenin pistemutaation perusteella. Tätä tietoa hyväksi käyttäen havaittiin, että sikojen VRE-kantoja ei ollut kanoilla ja päinvastoin. Sen sijaan ihmisiltä on eristetty sekä sikojen että kanojen VRE-kantoja. On siis myös ilmeistä, että ihminen ei ole tartuttanut omia kantojaan eläimiin, koska tällöin molempia vanX-variaatioita esiintyisi molemmissa eläimissä. Ruoan bakteerit kulkevat siis odotetusti vain ihmisen suuntaan.

Pentti Huovinen