Mitä lonkkaproteesia tulisi käyttää ja mitä ei? Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen perustuva selvitys
Englannin terveydenhuollon teknologian arviointikeskus (National Coordinating Centre for Health Technology Assessment) julkaisi viime vuoden lopulla systemoidun kirjallisuuskatsauksen, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä lonkkaproteesimalleja voi näyttöön perustuen suositella käytettäväksi. Taustalla oli huoli siitä, että Englannissa, jossa lonkkaproteesileikkauksia tehdään noin 40 000 vuodessa (uusintaleikkauksia 13 %), on rutiinikäytössä jo yli 60 erilaista proteesimallia ja uusia tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Sama huoli on viime aikoina tullut voimakkaasti esille myös Suomessa ja asiasta on käyty laajaa julkistakin keskustelua.
Katsausta varten etsittiin vuosina 1980-95 ilmestyneet englanninkieliset tutkimusraportit Medline- ja Embase-tietokannoista sekä käymällä käsin läpi 11 julkaisusarjaa, joista sähköisessä haussa löytyi eniten artikkeleita. Käsinhaku olikin tarpeen, sillä ilman sitä yli puolet katsaukseen valituista…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



