Noin kolmannes työvoimasta työskentelee ammateissa, joissa ääni on työvälineenä. Äänenlaatuun ja -kestävyyteen kohdistuvat vaatimukset vaihtelevat paljon eri ammattien kesken. Esimerkiksi opettajien äänen kuormitus työssä on suuri, ja heidän kokemansa ääniongelmat ovat tavallisia. Noin 5-10 % opettajista kokee niin hankalia ongelmia, että heidän työkykyisyytensä on uhattuna. Fysikaalisella tasolla äänihäiriön voi tulkita äänihuulten värähtelevän massa-jousijärjestelmän toimintaominaisuuksien heikentymiseksi tai muuttumiseksi. Äänihäiriön syntyyn vaikuttaa monen tekijän yhteisvaikutus. Puhe- ja äänityöntekijän kannalta keskeisiä riskitekijöitä ovat suuri äänenkäytön määrä, taustamelu, huono akustiikka, stressi, huono ilmanlaatu, erityisesti kuivuus ja pölyisyys, suuret tilat, puutteelliset apuvälineet ja varhaisoireiden hoidon laiminlyönti. Puhe- ja äänityötä tekevien työsuojelu on kehittymätöntä verrattuna moneen muuhun työelämän alueeseen.