Metanolimyrkytysten hoito ja metanolin aiheuttamat kuolemat

Metanoli-sana on näkynyt viime vuosina usein lehtiotsikoissa "itäviinan" yhteydessä. Silti kuolemaan johtaneet metanolimyrkytykset ovat pysyneet harvinaisina. Talvikautena 1995-96 ne kuitenkin lisääntyivät voimakkaasti; syynä olivat metanolia sisältävät tuulilasin pesunesteet.

Erkki Vuori, Kari Kivistö, Anna Pelander, Juha Pyötsiä

Toiminnalliset vuotohäiriöt

Vuotohäiriöiden tutkimusmenetelmien kehittyminen on vähentänyt toistuvia, usein hyödyttömiä kaavintoja. Tutkimuksia suunniteltaessa on otettava huomioon vuotohäiriön tyyppi ja potilaan ikä. Emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus yhdistettynä kohdun limakalvonäytteen tutkimiseen ovat yli 35-vuotiaiden potilaiden tärkeimmät tutkimukset. Kohtuontelon tähystys tarjoaa mahdollisuuden sekä vuotohäiriön syyn selvittämiseen että hoitotoimiin. Diagnostiikan tavoitteena on syynmukainen täsmähoito, turhien ja pitkien hoitokokeilujen, toistuvien kaavintojen ja kohdunpoistojen vähentäminen, mutta toisaalta myös mahdollisimman nopea kirurginen hoito tilanteissa, joissa muut hoitokeinot eivät auta. Levonorgestreelikierukka on vakiinnuttanut asemansa toiminnallisten vuotohäiriöiden tehokkaana hoitovaihtoehtona.

Anna-Mari Heikkinen, Maritta Hippeläinen

Prostatiitti

Prostatiitti eli eturauhastulehdus on varsin yleinen sairaus. On arvioitu, että noin 20 % miehistä kärsii tästä vaivasta elinaikanaan. Vaikka kyse on erittäin yleisestä sairaudesta sen etiologia, patogeneesi, patofysiologia, taudin aiheuttamat paikalliset tai systeemiset immunologiset reaktiot, hoito ja ennuste ovat toistaiseksi puutteellisesti tunnettuja. Ilmeistä on, että monet erilaiset syyt voivat aiheuttaa samankaltaisen taudinkuvan. Ns. kroonista prostatiittia sairastavien potilaiden eturauhasesta otetuista näytteistä voidaan joskus osoittaa histologisia tulehdusmuutoksia, mutta toisaalta samanlaisia tulehdusmuutoksia löytyy muista syistä otetuista eturauhasnäytteistä, vaikka potilailla ei koskaan ole ollut prostatiittiin viittaavia oireita. Koepalan otto ei kuulu prostatiitin diagnostisiin tutkimuksiin, paitsi erotusdiagnostiikassa epäiltäessä eturauhasen syöpää.

Harri Juusela

Lääkärin ammatin valo- ja varjopuolet ennen ja nyt

Lääkärin ammatti on kokenut useita muodonmuutoksia 1800-luvun piirilääkäristä nykypäivän terveyskeskus- ja sairaalalääkäriksi. Tieto, menetelmät ja välineet ovat matkan varrella moninkertaistuneet, mutta lääkäreiden kokemat ammatin valo- ja varjopuolet ovat säilyneet melko samanlaisina. Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä kanssakäyminen ihmisten kanssa ovat aina olleet lääkärin työn hyviä puolia. Suuri työmäärä, epäsäännölliset työajat, ja varsinkin kiire ja liiallinen vastuu on koettu ja koetaan edelleen ammatin varjopuoliksi.

Jaana Virkki, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa, Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Missä hoidettavat ovat yhden ja kahden vuoden kuluttua? Selvitys Keski-Suomen läänin terveyskeskus-sairaaloissa, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa 1994-1996

Tarkoituksenmukainen hoidonporrastus on tavoitteena jokaisessa sairaanhoidon yksikössä. Keski-Suomen läänissä selvitettiin, missä terveyskeskus-sairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaat olivat vuoden ja kahden vuoden kuluttua lähtötilanteesta. Yleinen suunta oli kaikilla hoidonportailla sama: joko pysyttiin entisellä portaalla tai siirryttiin lyhyt-aikaisesta pitkäaikaiseen ja avohoidosta laitoshoitoon. Vain ani harva siirtyi pitkäaikaisesta laitoshoidosta avohoitoon. Varsinkin vanhainkotien lyhytaikaishoidosta siirryttiin yleisesti saman laitoksen pitkäaikaishoitoon. Avohoidossa samanaikaisesti kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavat asiakkaat näyttivät pysyvän pitkään tällä hoidonportaalla. Hoidettavien lähtötaso arvioitiin Vasa-asteikolla, joka mittaa avuntarvetta päivittäisissä perustoimissa.

Pertti Karppi, Marketta Korhonen, Marja-Leena Kärkkäinen, Tapio Tervo

Työkyvyttömyyseläkeasian käsittely eläkevakuutuslaitoksessa

Hoitavat lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat eivät välttämättä tunne riittävästi eläkevakuutuslaitoksen toimintaa ja eläkeratkaisuprosessia. Tämä tuntemus on kuitenkin tarpeen, jotta ratkaisut tulisivat ymmärrettävästi perustelluiksi myös eläkkeenhakijoille. Artikkelissa tarkastellaan työeläkelaitoksen sitä toimintaympäristöä, jossa vakuutuslääkäri työskentelee.

Juhani Juntunen

Kansallinen ympäristöterveysohjelma valmistunut

Helsingissä pidettiin kesällä 1994 Euroopan ympäristö- ja terveysministerien kokous, jossa päätettiin, että jokaisessa Euroopan maassa laaditaan kansallinen ympäristöterveysohjelma. Suomi on saanut ohjelmansa valmiiksi toisena maana, Ruotsin jälkeen. Ohjelman laatinut toimikunta on selvittänyt ympäristöterveyden tilaa ja ongelmakohtia, määritellyt tavoitteet ja pohtinut keinoja terveellisen ympäristön turvaamiseksi.

Marianne Jansson

Tuki- ja liikuntaelin-sairauksien riskitekijät maatalousalalla

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä ja ne aiheuttavat paljon ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Vaikka tietämys tuki- ja liikuntaelinongelmien esiintyvyydestä ja riskeistä on väestötasolla pikku hiljaa lisääntynyt, on se kokonaisuudessaan edelleenkin puutteellista. Maatalousyrittäjät ovat riskiryhmä sekä TULE-sairauksia että niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä ajatellen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla maatalousyrittäjien tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintyvyyttä vuosina 1979 ja 1992 sekä tutkia TULE-sairauksien ja niistä johtuvan työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Aineistona käytettiin edustavaa otosta 18-64-vuotiaita eri puolella Suomea asuvia maatalousyrittäjiä. Kuopion aluetyöterveyslaitos on tehnyt vuonna 1979 laajan postikysely (n = 11 985) ja vuonna 1992 toisen poikkileikkaustutkimuksen tietokoneavusteisella puhelinhaastattelumenetelmällä (n = 3237). Työkyvyttömyyttä selvitettiin seuraamalla 8 655 maatalousyrittäjää 1980-90 ja liittämällä tiedot Kelan työkyvyttömyysrekisteriin.

Pirjo Manninen

Tuumorimarkkerien merkitys kolorektaali-syöpäpotilaiden hoitossa

Kolorektaalisyöpä on tavallisimpia syöpälajeja teollisuusmaissa. Kolorektaalisyöpäpotilaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, jolloin vuosittain sairastuu yli 3 000 ihmistä. Potilaan ennuste on hyvä, jos syöpä havaitaan ja leikataan varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan ennuste on huono, jos tauti on laajalle levinnyt. Nykyään on mahdotonta ennustaa, kenellä syöpä uusii, ja siksi kaikkia potilaita seurataan leikkauksen jälkeen yleensä viiden vuoden ajan. Seuranta on aiheellista, sillä myös uusiutunut tauti voidaan aikaisessa vaiheessa hoitaa onnistuneesti leikkauksella. Myös sytostaatti-, solunsalpaaja- ja sädehoidolla on tehoa kolorektaalisyövässä, ja näitä hoitomuotoja voidaan tarjota potilaille, joiden ennuste on huono.

Monika Carpelan-Holmström

Homepölykeuhkon pitkäaikaisvaikutukset 14-vuotisseurannassa

Homepölykeuhko on työperäisen astman ohella viljelijöiden tärkeimpiä ammattitauteja. Tautiin on sairastunut 1980-luvun alun jälkeen 100-300 viljelijää vuosittain. Sairastumisen aiheuttaa altistuminen homeiselle heinälle, oljelle tai viljalle. Homepölykeuhkon sairastaneilla on todettu suurentunut riski keuhkojen toiminta-arvojen huononemiseen, mutta myös "terveillä" maanviljelijöillä on todettu suurentunut hengityselinsairauksien ja keuhkojen toiminta-arvojen huononemisen riski. Tämän vuoksi homepölykeuhkon pitkäaikaisennustetta tutkittaessa verrokkiryhmä on välttämätön. Kuitenkaan homepölykeuhkon pitkäaikaisennusteesta ei ennen tätä tutkimusta ole tehty yhtään kontrolloitua tutkimusta.

Riitta Erkinjuntti-Pekkanen

Metabolinen oireyhtymä Suomessa

Aikuistyypin diabeteksella, aivohalvauksella ja sepelvaltimotaudilla on yhteinen etiologinen tekijä: insuliiniresistenssi ja siihen kytkeytyvä vaaratekijöiden ryväs, metabolinen oireyhtymä. Perinteiset vaaratekijät (tupakka, kolesteroli ja hypertonia) selittävät noin puolet sepelvaltimotaudin synnystä. Metabolinen oireyhtymä selittänee suuren osan tuntemattomaksi jääneestä sepelvaltimotaudin etiologiasta ja myös suuren osan aikuistyypin diabeteksen puhkeamisesta.

Mauno Vanhala

Kauhea asia!

Hollantilainen tutkimusryhmä on sen nyt virallisesti osoittanut arvostetun Lancet-lehden artikkelissaan: poskiontelotulehdus paranee täysin ilman antibioottihoitoa! Ja silti joka vuosi Suomen puolesta miljoonasta poskiontelotulehduspotilaasta lähes kaikki saavat antibioottihoidon.

Pentti Huovinen

Vihdoin osoitettu: stressi todella pahentaa ateroskleroosia

Itä-Suomessa koostetusta keski-ikäisten miesten seurantakohortista on saatu arvokasta tietoa stressin ja ateroskleroosin yhteyksistä. 591 miehen (ikä 42-60 vuotta) otosta seurattiin runsaat neljä vuotta. Seurannan alussa selvitettiin kyselyllä mm. työperäisen stressin määrää ja tehtiin maksimaalinen polkupyörärasitusergometria. Lisäksi tehtiin seurannan alussa ja lopussa kaulavaltimoiden kaikukuvaus, josta voidaan mitata kaulavaltimon ateroskleroosin määrä. Tutkimukseen kuului myös suuri joukko laboratoriomäärityksiä sekä elämäntapa- ja muu anamneesi.

Robert Paul

Viinaa lapsille ja nuorille

Britanniassa on kannettu huolta yhä nuorenevasta alkoholinkäyttäjäkunnasta - kuten Suomessakin. Siellä on keskusteluissa tuotu voimakkaasti esille kysymys, onko lasten (12-14-vuotiaiden) lisääntynyt juopottelu kenties uusien, nimenomaan lapsille suunnattujen alkoholijuomien suosion seurausta. Mielenkiintoisessa brittitutkimuksessa, jonka toteuttivat glasgowlaisen yliopiston markkinointi- ja terveyskasvatusyksiköt, selvitettiin 12-17-vuotiaitten juomamieltymykset.

Robert Paul

Makrofageilla sama reseptori kolesterolille ja mikrobeille

Makrofagien pinnalla on sekalaisiin siivoustoimiin tarkoitettuja scavenger-reseptoreita. Näillä "roskiksen kaivelijoilla" (scavenger) on kyky sitoutua mitä moninaisimpiin rakenteisiin, esimerkiksi muuntuneisiin LDL-molekyyleihin. Niiden onkin ajateltu olevan tärkeitä ateroomaplakin kehittymisessä kerätessään verestä kolesterolia suonen seinämään.

Matti Viljanen

Bakteeriripulin jälkisato

Bakteeriripuli on meikäläisissä oloissa useimmiten salmonellan tai kampylobakteerin aiheuttama itsestään ohimenevä tauti. Se juoksuttaa aikansa, mutta sen jälkeen elämä on taas normaalia. Näin se käy, mutta eipä ilmeisestikään aina, jos tämän englantilaisen postikyselyn viestiin on uskominen.

Heikki Arvilommi

MS-taudin diagnosoinnin uudet haasteet

Multippeliskleroosin diagnosointi on edelleen haaste, vaikka uusien magneettikuvausmenetelmien ansiosta saadaan entistä tarkempaa tietoa taudin aktiivisuudesta ja leesioiden laaja-alaisuudesta. Koska uusien lääkehoitojen avulla voidaan hillitä MS-tautia, on diagnoosin oltava tarkka ja riittävän varhainen. Tampereella tehdyn retrospektiivisen tutkimuksen perusteella suositellaan MS-taudin diagnostisiksi tutkimuksiksi kliinisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, joka kuvantaa MS-plakit sekä likvori-analyysiä, mistä intratekaalisen IgG-tuotannon määritys ja oligoklonaalisten vyöhykkeiden tutkiminen isoelektrisellä fokusoinnilla ovat hyödyllisimpiä. Yhdenmukaisen diagnostisen käytännön toivotaan karsivan epäoleellisia tutkimuksia ja hillitsevän kustannuksia.

Maritta Ukkonen, Prasun Dastidar, Irina Elovaara

Kolonoskopia vai kolonografia?

Kolonoskopia on turvallinen ja tehokas paksusuolen tutkimus, jonka käyttö on viime vuosina lisääntynyt muun muassa indikaatioiden väljentymisen vuoksi. Se on herkempi ja spesifisempi kuin kolonografia ja kun tähystyksessä voidaan samalla tehdä toimenpiteitä, sen käyttö tulee osin myös taloudellisemmaksi ja potilaalle helpommaksi. Kolonoskopia olisikin usein hyödyllinen ensisijaisena tutkimuksena varjoainekuvauksen sijasta. Sen saatavuus on kuitenkin rajallinen, ja tähystystä joudutaan käyttämään valikoiden tärkeimpiin aiheisiin. Näistä kolorektaalisyövän riskiryhmien seulonnassa ja seurannassa kolonoskopia on korvaamaton.

Ilkka Krekelä

Purentaelinperäinen päänsärky

Päänsäryn ja purentaelimen toimintahäiriön mahdollinen yhteys on ollut kiinnostuksen kohteena erityisesti hammaslääketieteellisessä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa jo pitkään. Päänsärky on todettu purentadysfunktioista kärsivillä potilailla hyvin yleiseksi oireeksi; se on heillä jopa kaksi kertaa yleisempi kuin vertailuryhmissä yleensä.

Heli Forssell

Dissosiatiivinen identiteettihäiriö - tarua vai totta?

Dissosiaatio on vaikeasti ymmärrettävä psyykkinen ilmiö, joka patologisena saa aikaan tietoisuuden, muistin ja havaintojen joskus dramaattisiakin vääristymiä. Käsite on ollut käytössä 1800-luvulta alkaen, mutta dissosiaatiohäiriöitä diagnosoitiin vähän 1980-luvulle asti, jolloin ne tulivat mukaan DSM-III-tautiluokitukseen. Sen jälkeen niitä on julkaistu erityisen paljon Yhdysvalloissa, jossa myös diagnostiikan perusteista on virinnyt kiihkeä keskustelu. Muualla maailmassa asiaan on suhtauduttu pidättyväisemmin. Suomessa dissosiatiivisiin häiriöihin on kiinnitetty niukasti huomiota, ja suurimmalle osalle lääkäreistä ja psykologeista ilmiö on täällä tuiki tuntematon. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö on näistä häiriöistä vaikein ja kiistanalaisin. Sen erotusdiagnostiikassa tulevat kyseeseen toksiset tilat, psykoosit, temporaaliepilepsia, muut dissosiatiiviset häiriöt, unissakävely ja uskonnolliset hurmostilat.

Päivi Peltola, Hannu Lauerma, Jyrki Korkeila