Liuskakokeiden merkitys hematurian diagnostiikassa

Liuskakoe on todennäköisesti punasolujen laskentaa herkempi menetelmä hematurian tutkimisessa. Negatiivinen tulos liuskakokeen jatkotutkimuksena tehdyssä virtsan sakan punasolujen laskennassa ei läheskään aina sulje pois hematuriaa. Toisaalta liuskakokeen epäspesifisyys vähentää varsinkin heikkojen positiivisten tulosten luotettavuutta. TYKS:n sisätautien klinikasta vuoden ajalta kootussa 6 766 virtsanäytteen aineistossa oli 31 potilaan yhteensä 33 näytettä, joissa liuskakokeen tulos oli vahvasti positiivinen mutta virtsan sakan punasolujen laskentalöydös normaali. Valtaosalla näistä potilaista oli todettavissa hematuriaa selittävä syy. Positiivista liuskakoetulosta ei ole syytä väheksyä, vaan mahdollisen hematurian syy tulee selvittää.

Pertti Koskinen, Markku Asola, Jorma Forsström

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Giardiaasi varteenotettava mutta harvinainen suolistoinfektio Suomessa

Sadalta vatsavaivojen vuoksi gastroskopiaan lähetetyltä potilaalta selvitettiin Vaasassa muiden epäilyjen ohessa myös giardiaasin mahdollisuus. Tähystyksen yhteydessä otettiin biopsialla ohutsuolen limakalvonäytteet, jotka käsiteltiin kahdella värjäysmenetelmällä. Mikroskopiassa ei tullut esiin yhtään Giardia lamblian trofotsoiittia. Tauti ei siis näytä olevan Suomessa merkittävä ongelma, joskin se on muistettava silloin, kun potilaan vatsavaivat voivat olla ulkomailta saatuja.

Hans Björknäs, Henrik Markkula, Rauli Mäkelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Nuorten nuuskankäyttö ja tupakointi - suusyövän riskitekijöitä

Tutkijoiden mukaan suun alueen syövät ovat lisääntymässä länsimaissa etenkin nuorilla aikuisilla. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön on jo kauan ajateltu olevan suusyövän etiologian tärkeimpiä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lomakekyselyllä lukiolaisten tupakointia sekä nuuskan ja alkoholin käyttöä. Tutkimukseen osallistui 793 oppilasta lukion 1. ja 2. luokalta Etelä-Suomesta. Vastanneista 28 % ilmoitti tupakoivansa ja 9 % käyttävänsä nuuskaa. Alkoholia käytti 80 % vastanneista. Huumausaineita ainakin kerran kokeilleita oli odottamattomat 10 % tutkimukseen osallistuneista.

Marina Merne, Jaakko Tiekso, Stina Syrjänen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Alaraajojen eripituisuus

Alaraajojen eripituisuus on lapsilla yleistä, ja sen syyt ovat moninaiset. Pienestä pituuserosta ei ole haittaa, mutta merkittävät erot pitäisi hoitaa kasvuiän aikana. Kun vika todetaan ajoissa, se on mahdollista hoitaa niin, ettei eripituisuudesta koidu ongelmia aikuisiällä. Tavallisin kirurginen hoitokeino on pitemmän raajan kasvun jarrutus. Suurien pituuserojen käypä hoito on pidennys, joskus käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä.

Timo Parvinen, Markku Alanen, Timo Hurme

Kliinisten laboratorioiden laatujärjestelmät ja kansainväliset pätevyydet

Vaikka Suomessa kliinisillä laboratorioilla on pitkät perinteet laadunarvioinnissa ja -edistämisessä, varsinaisia laatujärjestelmiä niissä ollaan vasta kehittämässä. Selkeästi määritetyt ja kirjatut työtavat ja tavoitteet varmentavat laboratorion työn luotettavuuden ja tarjoavat mahdollisuuden laadun objektiiviseen arviointiin. EU-maissa yleistynyt kliinisten laboratorioiden akkreditointi ja sertifiointi tekevät tuloaan Suomeen. Tampereen yliopistollisen sairaalan kliinisen mikrobiologian yksikkö on ensimmäinen Suomessa akkreditoitu kliininen laboratorio.

Ari Miettinen

EKG- ja spirometriatutkimukset sekä kliiniset rasituskokeet 1994

Suomen terveydenhuoltoa on ravisteltu 1990-luvulla rajummin kuin mitään muuta julkista palvelujärjestelmää. Nopean kasvun vuodet 1980-luvulla, valtionosuusjärjestelmän muutos ja julkisen talouden rahoituskriisiin sopeutuminen ovat aiheuttaneet syvää hämmennystä palvelujen tuottajissa. Potilaskohtaisten kliinis-fysiologisten tutkimusten määrissä taloudelliset vaikeudet eivät kuitenkaan näy. Lähinnä Itä- ja Keski-Suomesta kerätyt tiedot tutkimusmääristä osoittavat kasvua. Eniten on yleistynyt kliininen rasituskoe.

Esko Länsimies

Unohdettu sukupuoli? Miesten rooli perhesuunnittelussa

Kiinnostus miehen vastuun lisäämiseksi perhesuunnittelussa on viime vuosina kaikkialla lisääntynyt. Kyselytutkimus suomalaisten miesten käsityksistä roolistaan perhesuunnittelussa osoitti, että vain harvalla oli kokemuksia perhesuunnitteluun liittyvien palvelujen käytöstä. Vaikka raskauden ehkäisyä pidettiin naisen ja miehen yhteisenä asiana, suurin osa miehistä oli tyytyväisiä nykytilanteeseen, jossa yleensä nainen huolehtii ehkäisystä.

Sinikka Sihvo, Ossi Rahkonen, Elina Hemminki

Uimarin ödeema

Yleensähän tervesydäminen ihminen ei pysty aiheuttamaan itselleen keuhkoödeemaa fysiologisessa ympäristössä, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, näyttää tämä olevankin mahdollista ja vieläpä loistokunnossa olevilla uimareilla. Israelin puolustusvoimien urheilujoukkueissa palvelleet 30 uimaria (ikä 18-19 vuotta) pitivät harjoituksia Välimeressä. Veden lämpö oli 23 astetta, edessä 2,4 kilometrin kilpauintimatka. Urheilijat saivat ohjeeksi juoda riittävästi dehydraation välttämiseksi ja tekivät työtä käskettyä - he joivat noin 5 litraa vettä parin tunnin aikana ennen uintilenkkiä. Kolmestakymmenestä uimarista kahdeksalle kehittyi matkalla keuhkoödeema, osalle ilmaantui veriyskös ja vielä ensiapuasemalla happisaturaatio oli alimmillaan 62 %. Tila korjaantui vuorokaudessa; pahimmassa hengenahdistuksessa olleet saivat furosemidia.

Kemoterapian hyöty keuhkosyövässä

Pienisoluista keuhkosyöpää pidetään yleisesti solunsalpaajahoidon aiheena, sillä tämä keuhkosyöpätyyppi reagoi siihen hyvin. Muu kuin pienisoluinen keuhkosyöpä on sitä vastoin huomattavasti resistentimpi lääkehoidolle. Lukuisia - kooltaan yleensä pieniä - satunnaistettuja tutkimuksia on julkaistu, mutta solunsalpaajahoidon hyöty on muussa kuin pienisoluisessa syöpätyypissä jäänyt silti kiistanalaiseksi. Nyt kaikkiaan 52 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä mukana 9 387 potilasta, on koottu yhteen meta-analyysiin.

Hyvä ammattitaito hoitohenkilökunnan paras turva tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosi on nykyisin eniten huolta aiheuttava sairaalainfektio Amerikassa. Tähän mennessä on kuvattu puolisen kymmentä laajempaa epidemiaa, joiden yhteydessä yli 20 työntekijää on kuollut. Tuberkuloosin aiheuttamat sairaalainfektiot ovat aiemmin olleet harvinaisia ja tuskin koskaan laajentuneet epidemioiksi. Tilanteen vaikeutumiseen on useita syitä - tärkeimpiä on diagnoosin viivästyminen. Lääkärit ja hoitajat eivät enää tunnista tautia entisellä tehokkuudella. Viivästymisen seurauksena tuberkuloosi pääsee etenemään yhä useammin tartuntavaaralliselle asteelle ennen hoidon aloittamista. Entistä useammin tartuntavaaralliset potilaat pyörivät terveydenhuollon rattaissa pitkään, ennen kuin kukaan tulee edes ajatelleeksi tuberkuloosia. Toinen syy on eräiden potilasryhmien pysyminen tartuntavaarallisina pidempään hoidosta huolimatta. Tällaisia ryhmiä ovat moniresistenttiä (MDR) tuberkuloosia sairastavat ja AIDS-potilaat. Heitä joudutaan hoitamaan tartuttavassa vaiheessa pitkään sairaalassa, mikä lisää kaikkien hoitoon osallistuneiden henkilöiden riskiä.

Morfiini ja kyky ajaa autoa

Opioidit saattavat tunnetusti aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta varsinkin hoitoa aloitettaessa tai lisättäessä lääkeannosta. Annettaessa opioideja terveille henkilöille reaktioajat saattavat pidentyä ja lihaskoordinaatio ja mieleenpalauttaminen saattavat heikentyä siinä määrin, että kyky ajaa autoa heikentyy. Vaikka yhä useammat potilaat saavat nykyään jatkuvaa morfiinilääkitystä esimerkiksi syövän aiheuttaman kivun takia, ei jatkuvan pitkäkestoisen morfiinilääkityksen vaikutusta psykomotoriseen suorituskykyyn ja kykyyn kuljettaa ajoneuvoa ole selvitetty perusteellisesti.

Tuberkuloosi voi tarttua luentosalissakin

Jo viiden tunnin pituinen oleskelu samassa luentosalissa voimakkaasti tartuntavaarallisen tuberkuloosipotilaan kanssa voi johtaa tartuntaan. Yli 50 tunnin kumulatiivinen kontaktiaika ei enää suurenna maksimissaan kuusinkertaista suhteellista riskiä. Asuntoloissa suhteellinen riski voi olla yli kaksikymmenkertainen. Samassa kuorossa laulaminen vain nelinkertaistaa riskin. Näin tarkkojen riskilukujen laskemisen mahdollisti Marylandissa sijaitsevan yliopiston opiskelijoiden ja heidän kontaktihenkilöidensä keskuudessa puhjennut epidemia, jonka CDC:n tutkijaryhmä läpikotaisin selvitti. Aktiivisen taudin lisäksi tartunnan merkkinä pidettiin tuberkuliinikokeen muuttumista positiiviseksi mahdollisena tartunta-aikana. Tartunnan lähde oli onteloista keuhkotuberkuloosia ja nielunpäätuberkuloosia sairastava naisopiskelija. Naisen opiskelutovereista sairastui kuusi. Näistä yksi oli ollut pelkästään luentosalikontaktissa tartuttajan kanssa, lopuilla oli muitakin kontakteja tartuttajaan. Opiskelijoiden lisäksi nainen tartutti tuberkuloosin neljään ystäväperheen lapseen. Epidemia olisi voitu estää, jos tartuttajan tuberkuloosi olisi diagnosoitu ajoissa. Diagnoosin viivästyminen johtui lähes taitovirheinä pidettävistä laiminlyönneistä. Lukuisista terveysasemalla käynneistä huolimatta tuberkuloosia alettiin epäillä vasta potilaan taudin edettyä äärimmäisen tartuntavaaralliseen vaiheeseen.

Natiivimahakuvauksen diagnostinen osuvuus

Osalta akuutin vatsakivun vuoksi hoitoon tulleista potilaista otetaan natiivimahakuva. OYKS:ssa selvitettiin natiivimahakuvasta annetun lausunnon diagnostista osuvuutta vertaamalla sitä leikkauskertomukseen. 154 potilaan aineistossa natiivimahakuvaus paljasti diagnoosin yli puolella potilaista ja leikkaus noin joka kolmannella potilaalla. Virheellinen lausunto oli annettu 12 tapauksesta: näistä seitsemässä virhediagnoosista ei koitunut merkittävää haittaa, mutta viidessä kyllä. Natiivimahakuvauksen kanssa samanaikaisesti otetulla ja oikein tulkitulla thoraxkuvalla olisi kolme virhediagnoosia todennäköisesti vältetty. Natiivimahakuvaukset tulee kohdentaa säderasituksen minimoimiseksi oikein valituille potilaille. Natiivimahakuvaukseen tulee liittää thoraxkuvaus, ja ainakin ongelmallisissa tapauksissa kuvista on hyvä saada useamman radiologin lausunto.

Maria Ylisaari, Marja Perhomaa, Tapani Tikkakoski, Heikki Kiviniemi, Valtteri Myllylä, Eija Pääkkö

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1995 Kommentteja

Alloimmunotrombosytopenian vuoksi hoidetut tai tutkitut vastasyntyneet Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1987-1993

Vastasyntyneen alloimmunotrombosytopenia on alidiagnosoitu ongelma. Tautiin liittyvän aivoverenvuotoriskin vuoksi tulee aktiivisesti etsiä sitä sairastavat vastasyntyneet sekä tutkia ja tarvittaessa hoitaa heidän sisaruksensa jo raskausaikana. Alloimmunisaatiota aiheuttavia antigeeneja löydetään jatkuvasti uusia. Tapauksissa, joissa naiselta on todettu niiden puutos, tulisi myös naispuoliset lähisukulaiset tutkia sen toteamiseksi. Tulevaisuudessa olisi harkittava seulontojen järjestämistä kaikille odottaville äideille.

Päivi Nykänen, Anneli Martikainen, Kirsti Heinonen, Riitta Kekomäki, Pertti Kirkinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1995 Kommentteja

Sympaattinen dystrofia - puudutuksia vai lääkkeitä?

Reflektorista sympaattista dystrofiaa, sympaattisen hermoston kiputilaa, johon ei liity selvää hermovammaa, ei voida hoitaa spesifisesti syyn mukaan, koska kiputilan patofysiologia ei ole vielä täysin selvä. Useimpia potilaita voidaan auttaa erilaisilla puudutuksilla, joilla katkaistaan noidankehä perifeerisen hermon ja keskushermoston väliltä. Hoitoon tulee liittää myös lääkitys, fysioterapia ja tarvittaessa stimulaatiohoito. Ennusteen kannalta on tärkeää saada hoito kipupoliklinikassa käyntiin nopeasti.

Pertti Pere, Eija Kalso

Reumalääkkeiden käyttö raskaus- ja imetysaikana

Reumasairaudet, etenkin nivelreuma ja systeeminen lupus, ovat verraten yleisiä fertiili-ikäisillä naisilla. Useiden reumalääkkeiden vaikutuksista lisääntymiskykyyn ja sikiöön on niukasti ja osaksi ristiriitaista tietoa. Artikkeliin on koottu ajankohtainen tieto eri reumalääkkeiden riskeistä ja toisaalta turvallisuudesta äidille ja lapselle. Tavoitteena on, että ohjeet palvelevat mahdollisimman laajasti reumasairauksien avohoitoa.

Jukka Martio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030