Aikuisten epiglottiitti tänään

Äkillinen kurkunkannen tulehdus on viime vuosikymmenenä yleistynyt aikuisilla, ja taudin kuva on samalla muuttunut septisestä yleistaudista lievemmäksi, paikallisen selluliitin suuntaan. Taudin tyypillisin oire on nielemiskipu, ja aikuispotilaan nielemiskivun syy onkin yleensä aina selvitettävä kurkunpään peilitutkimuksella. Muina oireina saattaa ilmetä kuumetta, harvemmin hengenahdistusta. Epiglottiitin antibioottihoidoksi suositellaan ensisijaisesti kefuroksiimia. Potilaat kuuluvat aina sairaalahoitoon. Huolellinen seuranta on välttämätöntä sekä sairaalaan kuljetuksen että hoidon aikana. Hengitys turvataan tarvittaessa endotrakeaalisella intubaatiolla. Trakeotomiaa tarvitaan harvoin.

Juhani Nuutinen, Tommi Torkkeli, Pirkko Ruoppi, Aarno Kari

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 17/1994 Kommentteja

Leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireet

Leipomoiden jauhopöly voi aiheuttaa ammattitaudiksi luokiteltavaa allergista nuhaa. Oulun läänissä tehtiin 1990 kyselytutkimus voimakkaassa leipomopölyssä työskentelevien leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireista. Työhön liittyvää vuotavaa nuhaa esiintyi 29 %:lla ja nenän tukkoisuutta 20 %:lla työntekijöistä. Työssä aivastelua oli ollut 40 %:lla ja yskää 26 %:lla. Oireet riippuivat työssäoloajasta; vuotava nuha ja aivastelu olivat yleisempiä alle 10 vuotta leipomossa olleilla, nenän tukkoisuus, yskä ja hengenahdistus taas yli 10 vuotta työskennelleillä. Tupakoivilla todettiin enemmän yskää, hengenahdistusta ja vuotavaa nuhaa kuin tupakoimattomilla. Tulokset korostavat työhygienian ja varhaisen diagnoosin merkitystä leipomotyöntekijöiden allergisen astman ehkäisyssä.

Teija Launonen, Kari Reijula, Tapio Pirilä, Matti Hannuksela

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 17/1994 Kommentteja

Väkivaltaisuusvaaran arviointi

On väitetty, ettei väkivaltaisuus ole lainkaan lääketieteellinen käsite. Samoin on toistuvasti esitetty, ettei väkivaltaisuusvaaraa kyettäisi millään tavoin arvioimaan. Kumpikaan näistä käsityksistä ei pidä paikkaansa, sillä lääketieteellis-luonnontieteellinen tarkastelu tarjoaa erittäin hyvän pohjan väkivaltaisuusvaaran arvioinnille. Vaarallisiksi todettujen potilaiden hoito ei aina ole mahdollista; lainsäädäntö hankaloittaa erityisesti persoonallisuudeltaan poikkeavien ja päihteiden käyttäjien väkivaltaisuuteen puuttumista.

Panu Hakola, Jari Tiihonen, Heikki Vartiainen, Markku Eronen

Astmaa ja BPD:tä sairastaville lapsille kuuluvat Kelan etuudet

Kun lapsen hoitotukea koskeneessa Kelan seurantatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutukseen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioita, kävi ilmi, että lasten B- ja C -lääkärinlausunnot ovat usein puutteellisia. Onkin syytä tähdentää, että astmadiagnoosin ja johtopäätösten lisäksi lausunnossa on kuvattava myös sairauden ja sen hoidon lapsen omaisille aiheuttamaa rasitusta. Apuna tässä voidaan käyttää astman luokittelua lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Jos lääkärin lapsen sairaudesta antamissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä tai ristiriitaisuutta, Kela voi tarkistaa mm. säännöllisen lääkityksen tarpeesta kertovat lääkeostot omista rekistereistään. Kirjoitus pyrkii toimimaan ohjeena, jonka avulla lääkärinlausuntojen tasoa voidaan korottaa ja Kelan yhtenäinen päätöksentekolinja vakiinnuttaa. Lääkärilehdessä tullaan julkaisemaan vastaavanlaisia kirjoituksia muistakin lasten pitkäaikaissairauksista.

ETA:n vaikutus lääkärin toimintaan

ETA-sopimuksen tultua vuoden alussa voimaan ovat myös suomalaiset lääkärit alkaneet käyttää sitä hyväkseen. Keskimäärin yksi lääkäri työpäivää kohden on pyytänyt Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta todistuksen jossakin Euroopan talousalueen maassa työskentelyä varten. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseen liittyy muissa ETA-maissa enemmän byrokratiaa kuin meillä. ETA-sopimus vaikuttaa myös Suomen lääkärikoulutukseen: se poistaa suppea erikoisala -nimikkeen ja herättelee samalla keskustelua erikoislääkärikoulutuksemme rakenteesta. Suurin muutos on kuitenkin uusi lääkärin perusterveydenhuollon kaksivuotinen koulutus. Myös terveydenhuollon tietojärjestelmien standardisointi tuo myöhemmin uusia asioita lääkärin työhön.

Antti Marttila

Mikä ratkaisee pienten lastenkirurgisten leikkausten sujuvuuden?

Operatiivinen toiminta on miellettävissä prosessiksi, joka edellyttää monien tuotantotekijöiden lisäksi niiden keskinäistä hallintaa. Koko työn sujuvuus voi riippua aivan ratkaisevasti juuri tästä hallinnasta. Mittasimme monimuuttujamallissa eräiden potilas- ja kirurgikohtaisten tekijöiden sekä toimintaympäristön suhteellisen osuuden pienen leikkausyksikön työn sujuvuudessa. Kaikkien valittujen potilas- ja lääkärikohtaisten selittävien piirteiden summavaikutustakin suurempi paino oli toiminnan organisoinnilla. Havaintomme ovat sopusoinnussa sen käsityksen kanssa, että toimintakulttuuri määrää viime kädessä työn sujuvuuden.

Martti Kekomäki, Esko Heikkilä, Miika Linna

Suomalaisten ravinnon muutokset vuodesta 1982 vuoteen 1992 FINRAVINTO-tutkimuksen tulokset

Suomalaisten ravinto on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Kansanterveyslaitos on seurannut muutosta vuosina 1982 ja 1992 toteutetuilla työikäisen väestön ravinnonkäyttötutkimuksilla. Suurin muutos on tapahtunut rasvansaannissa, jonka osuus energiasta on pienentynyt 38 %:sta 34 %:iin. Muutos on ollut ensisijaisesti tyydyttyneen rasvan saannin pienenemisen ansiota. Rasvan tilalle on tullut enemmän hiilihydraatteja ja alkoholia. Useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuus ravinnossa on suurentunut. Alueelliset erot ravinnon koostumuksessa ovat varsin pienet.

Pirjo Pietinen, Päivi Kleemola, Satu Männistö, Liisa Valsta Mikko Virtanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 16/1994 Kommentteja

Lääkäreiden tupakastavieroitus nikotiinilaastarilla

Nikotiinilaastarin tullessa Suomen markkinoille tarjottiin tupakoiville lääkäreille mahdollisuutta osallistua tupakastavieroitustutkimukseen, jossa vieroituksen apukeinona käytettiin nikotiinilaastaria. Tutkimukseen ilmoittautui 293 lääkäriä, joista 234 aloitti laastarihoidon. Heistä kolme kuukautta myöhemmin oli 41,5 % edelleen tupakoimatta. Lopettamisessa epäonnistumista ennustivat voimakkaaseen riippuvuuteen viittaavat tekijät: ensimmäisen savukkeen polttaminen puolen tunnin sisällä heräämisestä ja tupakointi myös vuoteessa. Tupakanhimo väheni melko nopeasti laastarihoidon aikana. Laastarista johtuvaa paikallista ihoärsytystä esiintyi odotetusti: koko hoitojakson ajan laastaria käyttäneistä 4 % raportoi vaikeasta ihon punoituksesta. 20 tutkittavaa keskeytti laastarihoidon iho-oireiden takia; heistä tosin suurin osa oli tupakoimatta kolmen kuukauden kohdalla. Hoitotulokset tukevat aikaisemmin raportoituja tutkimuksia, joissa on osoitettu nikotiinilaastarin hyödyllisyys tupakastavieroituksen apukeinona.

Klas Winell, Heikki J. Korhonen, Esa Virtala

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 16/1994 Kommentteja

Nivelreuman ja sen lääkehoitojen aiheuttamat munuaistaudit

Munuaissairaudet ovat nivelreumapotilailla melko tavallisia. Reumaan liittyvän kliinisen munuaistaudin taustalla on joukko erilaisia kudosvaurioita, joista nykyisin ovat yleisimpiä amyloidoosi, lievä mesangiaalinen glomerulopatia sekä reuman lääkehoidon aiheuttamat munuaisvauriot. Morfologisia löydöksiä ei voida nivelreumapotilailla tarkasti ennakoida pelkästään kliinisten oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella.

Heikki Helin, Markku Korpela

Paklitakseli - lupaava uusi sytostaatti

Paklitakselia on käytetty Suomessa vajaan vuoden ajan lähinnä metastasoineen syövän hoidossa. Eniten lääkettä on tutkittu laajalle levinneen munasarjasyövän hoitona, Yhdysvalloissa se on nyt hyväksytty myös rintasyövän hoitomuodoksi. Paklitakselivalmiste sai äskettäin myyntiluvan Suomessa. Lääkkeellä on saatu lupaavia tuloksia potilaille, joille muut syöpälääkkeet eivät enää ole tehonneet.

Pentti Klefström, Pentti Gröhn

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030