Amiodaroni eduksi ohitusleikkauksen aikoihin

Eteisvärinää esiintyy 10-40 %:lla potilaista sydänleikkauksen jälkeen. Erilaisia lääkkeitä, etenkin sympaattisen hermoston beetareseptorien salpaajia on käytetty profylaktisesti, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia, osin koska monet rytmihäiriölääkkeet vaimentavat sydämen pumppausvoimaa tai ovat itsessään proarytmisiä. Amiodaroni on tehokas eteisvärinän hoidossa, ja lyhyenä kuurina suun kautta annettuna siihen ei liity mainittavia haittojakaan. Siksi oli paikallaan kokeilla, miten amiodaronikuuri ennen ohitusleikkausta ja sen jälkeen vaikuttaa postoperatiivisen eteisvärinän ilmaantuvuuteen.

Robert Paul

Hepariini-varfariiniyhdistelmä voi aiheuttaa kuolion

Hepariinin käyttöön liittyy trombosytopenian riski, mikä puolestaan voi aiheuttaa paradoksaalisesti alaraajavaltimo- tai -laskimotukoksen. Syynä moiseen on se, että elimistö käynnistää joskus hepariinivasta-ainetuotannon, ja tämä vasta-aine aktivoi trombosyytit, jotka kokkaroituvat helposti. Seurauksena on tromboosi. Kanadalaiskliinikot ovat nyt identifioineet toisen oireyhtymän, jossa hepariinin aiheuttaman tukoksen hoitoon käytetty varfariini osoittautuu vaaralliseksi.

Borrelia burgdorferin genomi lievä pettymys

Borrelian ihailijakerhon jäsenenä odotin tämän bakteerin genomista löytyvän mielenkiintoisia ominaisuuksia vähintään yhtä paljon kuin aikaisemmin sekvensoitujen bakteerien genomeista. Onhan borrelialla paljon suorastaan "eläimellisiä" ominaisuuksia. Se on hyvin pitkä ja omintakeisella tavalla liikuntakykyinen ja pärjää sekä selkärankaisissa että selkärangattomissa. Lisäksi sen kromosomi on eukaryoottien tapaan lineaarinen ja poikkeaa näin selvästi muiden prokaryoottien rengaskromosomista.

Matti Viljanen

Syöpäkivut aisoihin kertasädetyksellä

Morfiini on tunnetusti hyvä, mutta varsin alikäytetty lääke syöpäkipujen hoitoon. Morfiinilla on kuitenkin sivuvaikutuksensa, kuten useimmiten lääkehoitoa vaativa ummetus, pahoinvointi ja joskus epätoivotut keskushermostovaikutukset, kuten hallusinaatiot. Potilaalle helppo ja useimmiten täysin sivuvaikutukseton hoito on kipusädehoito, jota käytetään etenkin luustometastaasien aiheuttamaan kipuun. Kipusädehoitoa on annettu aiemmin pitkinä, 2-4 viikkoakin kestävinä hoitosarjoina, mikä ymmärrettävästi on vähentänyt sekä potilaan että lääkärin halukkuutta kyseiseen hoitoon - talouspäälliköstä, tulosjohtajasta, toimialajohtajasta, terveysjohtajasta, hallintojohtajasta ja sairaalanjohtajasta puhumattakaan. Uusin satunnaistettu hoitotutkimus kuitenkin todistaa, että yhtenä kertalaakina annettu sädehoito poistaa kivut yhtä tehokkaasti kuin monipäiväiseksi suunniteltu hoito, eikä sivuvaikutusten määrä tästä lisäänny.

Heikki Joensuu

Valistus on tehokasta kehitysapua

Aliravitut lapset sairastuvat herkästi infektioihin, koska toimiva immuunipuolustus edellyttää normaalia ravitsemustilaa, etenkin mitä tulee proteiininsaantiin ja mikroravinteisiin. Australian valtio toteutti vuosina 1991-93 kehitysyhteistyöprojektina Vietnamissa koulutusohjelman, jonka tavoitteena oli opettaa perheenäideille oikean ravitsemuksen periaatteet sekä edistää asianmukaisten vihannesten viljelyä projektiin osallistuneiden perheiden kotipuutarhoissa. Projekti toteutettiin Khai Xuanin kylässä, jossa oli 469 alle 6-vuotiasta lasta; Ching Kong -niminen kylä oli verrokkina (251 lasta), jossa siis valistusta ei toteutettu.

Robert Paul

Terveiden suomalaislasten spirometrian ja uloshengityksen huippuvirtauksen viitearvot

Terveiden suomalaisten lasten keuhkofunktiomuuttujille määritettiin viitearvot 199 lapsen puhallussuoritusten perusteella spirometria ja Wrightin PEF-mittaria käyttäen. Muuttujat testattiin istuma- ja seisomapituuden, painon ja iän suhteen, ja pelkkä seisomapituus todettiin soveliaimmaksi. Regressioyhtälöt saatiin sovellettaessa lineaarista regressiota määritettävien muuttujien ja pituuden luonnollisiin logaritmeihin. Regressiokäyrät osoittautuivat yhteneväisiksi aiempien eurooppalaisten tutkimusten tulosten kanssa. Pitkien tyttöjen keuhkotilavuudet ja virtausnopeudet vastaavat samanpituisten 18-vuotiaiden suomalaisnaisten arvoja, mutta pisimpien poikien virtausnopeudet ovat vielä pienemmät kuin samanpituisilla 18-vuotiailla miehillä. Tytöillä keuhkotilavuudet olivat kaikissa pituusluokissa pienemmät kuin pojilla. Tytöt kuitenkin saavuttavat lopulliset aikuisten virtausnopeudet aiemmin kuin pojat. Spirometrilla saatiin merkitsevästi pienemmät uloshengityksen huippuvirtauksen arvot kuin Wrightin PEF-mittarilla.

Hannele Koillinen, Olli Wanne, Valtteri Niemi, Eero Laakkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/1998 Kommentteja

Helsinkiläisten päiväkotilasten veren lyijypitoisuus 1983-1996

Helsingissä on tutkittu saman päiväkodin lasten veren lyijypitoisuuksia kolme kertaa 14 vuoden aikana. Tutkimuksesta nähdään, miten yhdyskuntailman lyijypitoisuuden pieneneminen on vaikuttanut taajamassa asuvien lasten veren lyijypitoisuuteen. Lyijyaltistus hengitysilman välityksellä on viime vuosina loppunut lähes kokonaan, kun lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena on lopetettu. Helsinkiläislasten veren lyijypitoisuus oli hyvin pieni, keskimäärin 26 myyg/l vuonna 1996, suurin mitattu pitoisuus oli 37 myyg/l. Pitoisuudet ovat kansainvälisesti arvioituina erittäin vähäisiä, eikä pienempiä arvoja ole kirjallisuudessa raportoitu.

Antti Pönkä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/1998 Kommentteja

Ammatti-ihotautien aiheuttajat Suomessa vuosina 1990-96

Työterveyslaitoksen ylläpitämään Työperäisten sairauksien rekisteriin on 1990-luvulla ilmoitettu vuosittain 1 100-1 500 uutta ammatti-ihotautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista ammattitautitapauksista ihotauteja on ollut 19 %. Ammattitautien aiheuttajien koodaus perustuu Työterveyslaitoksessa kehitettyyn altisteluokitukseen, joka pyrittiin kehittämään mahdollisimman havainnolliseksi myös vähemmän kemiaa tuntevalle. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen ammatti-ihotautien tavallisimmat aiheuttajat ovat pesuaineet, kumi ja kumikemikaalit sekä muovikemikaalit. Kuitenkin tautiryhmittäin aiheuttajissa on huomattavia eroja; niinpä lehmän epiteeli on tavallisin työperäisen proteiinikosketusihottuman aiheuttaja ja syyhypunkki tavallisin työperäisen ihon infektiotaudin aiheuttaja.

Riitta Jolanki, Anja Savela, Tuula Estlander, Lasse Kanerva

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/1998 Kommentteja

Persoonallisuus sairautena Käsityksiä rajatilan ja persoonallisuushäiriöiden suhteesta ja taustasta

Käsitettä rajatila käytetään psykiatriassa varsin epätäsmällisesti. Persoonallisuushäiriö ja rajatila -käsitteitä käytetään esimerkiksi toisilleen rinnakkaisina, vaikka termeillä on aivan erilaiset perustat. Psykodynaamisella rajatila-käsitteellä on teoreettinen, häiriön syntyyn liittyvä perusta, mutta persoonallisuushäiriö viittaa nykyisten tautiluokitusten kuvailevaan lähtökohtaan. Tässä artikkelissa kuvataan etenkin psykodynaamisen psykiatrian, mutta myös kognitiivisen terapian ja biologisen psykiatrian näkökulmista rajatilahäiriötä ja sen suhdetta nykyisin käytössä olevien diagnostisten järjestelmien persoonallisuushäiriökategorioihin.

Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson

Kaamosmasennus lapsilla ja nuorilla

Vuodenaikamasennus, seasonal affective disorder (SAD) on mielialahäiriö, jonka oireet ilmenevät säännöllisesti samaan aikaan vuodesta. Häiriön tavallisin muoto on kaamosmasennus (= syys- ja/tai talvimasennus), jota sairastavilla on usein keväällä ja kesällä oireeton - joskus jopa hypomaaninen tai maaninen jakso. Tyypillisiä oireita ovat liikanukkuminen, ylensyönti, etenkin hiilihydraattien ahmiminen, väsyneisyys ja toimintatarmon väheneminen.

Marja Pihlajamäki, Simo Saarijärvi

Perinataalikuolleisuuden sosioekonomiset ja alueelliset riskitekijät

Syntymärekisterin tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan äidin matala sosioekonominen asema lisää selvästi lapsen perinataalikuolleisuusriskiä. Tupakoivien äitien lapsilla oli 1,45-kertainen perinataalikuolleisuusriski tupakoimattomien äitien lasten riskiin nähden. Naimattomien ja eronneiden äitien lapsilla oli puolestaan suurentunut riski verrattuna avio- tai avoliitossa olevien äitien lasten riskiin. Perinataalikuolleisuudessa ilmeni myös alueellisia eroja. Tutkimustulosten perusteella äidin matalaan sosioekonomiseen asemaan ja siihen mahdollisesti liittyviin ympäristö- ja elämäntapatekijöihin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota raskauden seurannassa. Alueellisia eroja olisi tutkittava edelleen, jotta saataisiin selville, johtuuko suurentunut kuolleisuusriski esimerkiksi hoitokäytäntöjen erilaisuudesta tai vastasyntyneiden erityishoitoon pääsyn viivästymisestä.

Erja Forssas, Mika Gissler, Marja Sihvonen, Henri Toukomaa

Yhteinen hoitoilmoitusaineisto hoitoketjujen kehittämisessä Turun kaupungissa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Terveydenhuollon kustannuksiin voidaan vaikuttaa hoitamalla potilasta sellaisella sairaansijalla, joka vastaa hänen tarvitsemansa hoidon tasoa. Turussa havaittiin, että varsinkin vanhemmissa ikäluokissa vuodeosastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita hoidettiin erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa enemmän kuin muualla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Varsinkin Turun ja Salon välillä erot olivat suuret, vaikka potilaiden ikärakenne molemmissa kaupungeissa on lähes samanlainen. Kirjoittajien mukaan tulisi Turun sosiaalitoimen peruspalveluja ja vanhainkotien sairaanhoidollisia valmiuksia parantaa ja erikoislääkärijohtoisten TYKS:n ja Turun terveyskeskussairaalan käyttöä vähentää perusterveydenhuoltoa resursoimalla. Tutkimus tehtiin vertailemalla sairaaloiden hoitoilmoitusaineistojen DRG-ryhmäkohtaisia hoitojaksojen lukumääriä ja hoitoaikoja.

Ismo Räihä, Eero Vaissi, Aapo Lehtonen, Olli-Pekka Lehtonen

Tupakointi vähentääkin terveydenhuollon menoja

Julkisessa keskustelussa pidetään usein itsestäänselvyytenä, että tupakointi rasittaa monin tavoin muutenkin kireitä terveysbudjetteja lisäämällä erilaisten syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja hengityselinten sairauksien määrää väestössä. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että tupakointi lyhentää keskimääräistä elinikää useilla vuosilla, minkä seurauksena tupakoitsijan vanhuusvuosien määrä jää muita vähäisemmäksi. Ja vanhukset taas ovat terveydenhuollon resurssien suurkuluttajia. Siis mitenkähän oikein on, lisääkö vai peräti vähentääkö kansalaisten tupakointi terveydenhuollon kokonaismenoja? Tuorein, mahdollisimman arvovaltaisella foorumilla esitetty analyysi päätyy alkuun yllättävältä tuntuvaan tulokseen, että tupakointi itse asiassa vähentää menoja.

Heikki Joensuu

Solunsalpaajia kansalle

Kuten tunnettua, rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettu tamoksifeeni- tai solunsalpaajahoito pienentää syövän uusiutumisen vaaraa huomattavasti. Perinteisesti antiestrogeeneja on annettu menopaussin ohittaneille naisille ja solunsalpaajia taas tätä nuoremmille naisille etenkin silloin, jos kainalosta on löytynyt metastaattisia imusolmukkeita. Suomalaisena käytäntönä on ollut lisäksi antaa liitännäishoitoa myös potilaille, joilla ei ole kainalolöydöksiä, jos syövässä on ollut huonoon ennusteeseen viittaavia kliinisiä tai biologisia tekijöitä. Nyt Pohjois-Amerikasta on julkaistu suuri tutkimus, jossa selvitettiin liitännäishoitona annetun solunsalpaajahoidon merkitystä sellaisilla potilailla, joilla solunsalpaajahoidon ei ole arveltu juuri tuovan lisähyötyä, nimittäin potilailla, joilla on kainaloimusolmukenegatiivinen (N0) mutta estrogeenireseptoripositiivinen rintasyöpä (ER+).

Heikki Joensuu

Vauvarokkovirusko MS-taudin taustalla?

Epidemiologiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että multippeliskleroosin syntyyn vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kroonisia infektioita aiheuttavat virukset ovat jo pitkään olleet eniten epäiltyjen ympäristötekijöiden listan kärkipäässä. Herpesvirukset sopivat erittäin hyvin MS-taudin aiheuttajiksi, koska ne usein hakeutuvat hermostoon jo lapsuudessa ja pysyvät siellä pitkään.

Matti Viljanen

Geeniterapiaa aivokasvaimiin

Ensimmäisiä tietoja syövän geeniterapian tuloksista alkaa tihkua. Syövän geeniterapiassa on useita lähestymistapoja, joista yksi kaikkein suosituimmista on herpes simplex -viruksen tymidiinikinaasigeenin (HSV-TK) ja gansikloviirin käyttöön perustuva menetelmä. Tässä menetelmässä kasvaimeen ruiskutetaan tihein neulanpistoin soluja, jotka tuottavat geeniteknologisesti muokattuja retroviruksia. Teorian mukaan muokatut retrovirukset sitten infektoivat tiuhaan jakautuvat solut ja kuljettavat siten juuri syöpäsolujen tai niiden lisääntymistä edesauttavien normaalisolujen perimään ylimääräisen entsyymiä tuottavan geenin, HSV-TK-geenin. Kun potilaalle sitten annetaan gansikloviiria infuusiona suoneen, muuttuu gansikloviiri toksisiksi metaboliiteiksi vain niissä soluissa, joissa on HSV-TK-geeni, eli siis retrovirusinfektion kohteeksi joutuneissa syöpäsoluissa. Tästä taas seuraisi ruiskutusten kohteeksi joutuneen syöpäpesäkkeen häviäminen.

Heikki Joensuu

Keskosten ravitsemus imeväisiässä

Lapsen ennenaikaisuuden aste vaikuttaa vastasyntyneen imetyksen onnistumiseen ja kestoon sekä kiinteän lisäruokinnan aloittamisikään. Tämän tutkimuksen mukaan keskosia imetettiin harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin täysiaikaisia lapsia. Alle 33:n sikiöviikon iässä syntyneillä keskosilla oli yleisimmin jokin vaikea-asteinen ruokintaongelma imeväisiässä. Nämä pienet keskoset saivat kiinteää lisäruokaa 1-2 kuukautta suositusikää myöhemmin. Ruokavalion monipuolistaminen voidaan pienillä keskosilla siirtää myöhemmäksi, jotta suun seudun motoriikka ehtisi kehittyä. Keskosten äidit tarvitsevat yksilöllistä ja tehostettua imetysohjausta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

Sari Räisänen, Outi Nuutinen, Kirsti Heinonen, Marja Kalavainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/1998 Kommentteja

Psykosomaattiset oireet psykiatrisilla potilailla

Psykosomaattiset oireet osoittautuivat yleisiksi psykiatrisilla potilailla KYS:n psykiatrian klinikassa tehdyssä tutkimuksessa. Masennuspotilaista lähes puolella oli runsaasti psykosomaattisia oireita, neuroosi- ja persoonallisuushäiriöpotilaista runsaalla kolmanneksella ja skitsofreniaa sairastavista neljäsosalla. Runsas psykosomaattinen oireilu oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä riippumatta psykiatrisesta diagnoosista. Tyytymättömyys elämään, vähäinen sosiaalinen tuki ja huono subjektiivinen terveydentila olivat yhteydessä runsaampaan psykosomaattiseen oireiluun. Runsaasti psykosomaattisesti oireilevat olivat myös muita masentuneempia psykiatrisesta diagnoosista riippumatta. Psyykkisesti oireilevien potilaiden psykosomaattinen reagointi ilmentää tavallista huonompaa psykososiaalista selviytymistä. Jos psykiatrisella potilaalla esiintyy runsaasti psykosomaattisia oireita, on syytä arvioida uudelleen potilaan kliininen tila ja hoitolinjat.

Mari Hautaniemi, Jukka Hintikka, Vuokko Virtanen, Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/1998 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030