Sevofluraanin vaikutus keuhkojen tulehdusvasteisiin

Väitöskirjatyön kokeellisessa mallissa todettiin, että sevofluraanianestesia ei aiheuta rakenteellisia muutoksia keuhkokudokseen, vaikka se aiheuttaa keuhkojen tulehdusvasteiden aktivaation. Kliinisessä työssä sevofluraani aiheutti sekä tupakoiville että ei-tupakoiville potilaille lievän tulehdusvasteiden aktivaation. Näillä tulehdusvasteilla ei liene kliinistä merkitystä käytännön potilastyössä.

Riikka Takala

Suolistosyövän geenimutaatiot

Paksu- ja peräsuolisyöpä (PPS) on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä. Kaikista PPS-kasvaimista 15 % ilmentää ns. mikrosatelliitti-instabiliteettia (MSI). MSI johtuu virheellisesti toimivasta solujen ns. mismatch repair -järjestelmästä, ja seurauksena MSI-soluissa mutaatioita kerääntyy koko genomin alueelle erityisesti toistojaksoihin eli mikrosatelliitteihin. Vaikuttaessaan esimerkiksi solun kasvulle tai solukuolemalle tärkeisiin geeneihin MSI voi altistaa syövän synnylle. Proteiineja koodaamattomilla genomin alueilla MSI-ilmiön on tähän saakka ajateltu aiheuttavan lähinnä taustamutaatioita. Yli 200 geeniä on tutkittu MSI PPS:ssä sen jälkeen, kun linkki MSI-ilmiön ja syövän välillä havaittiin. Monia kriteereitä MSI-kohdegeenien tunnistamiseen on esitetty, mutta kriteereistä huolimatta on haastavaa erottaa taustamutaatiot todellisista syöpää aiheuttavista mutaatioista. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia juuri näitä avainkysymyksiä MSI-syöpätutkimuksessa.

Heli Sammalkorpi

Hirschsprungin taudin hoidon pitkäaikaistulokset

Hirschsprungin tauti on synnynnäinen suolen hermotushäiriö, jossa ganglionsolut puuttuvat suolen loppuosasta vaihtelevan pitkältä matkalta. Hoito on operatiivinen. Leikkauksessa poistetaan aganglionaarinen suolenosa ja tämän yläpuolella oleva laajentunut suolenosa.

Marja Heikkinen

Hoitajien liiallinen työmäärä lisää sairauslomia

Kun työmäärä ylittää optimaalisena pidetyn 15 %:lla, hoitajien sairauslomien määrä kääntyy selvään nousuun. Jos työmäärä ylittyy vähintään 30 %:lla, sairauslomien määrä lisääntyy jo lähes puolella. Tämä vastaa vuositasolla 12 työpäivän työpanoksen menetystä.

Auvo Rauhala

Liraglutidi sopii tyypin 2 diabeteksen hoidoksi

Kerran päivässä ihon alle annosteltu liraglutidi sopii tyypin 2 diabeteksen hoidoksi heti alusta lähtien. Toistaiseksi vasta verkossa julkaistu tutkimus osoittaa, että lääke laskee hyvin glukoosiarvoja ja painoa. Hypoglykemioita se aiheuttaa vähemmän kuin glimepiridi, jonka annos tässä tutkimuksessa tosin oli aika suuri. Tulos saattaa nykyisen aikuisdiabeteksen hoitosuosituksen uuteen valoon - suosituksessahan metformiini on kaikkien tyypin 2 diabeteksen diagnoosin saaneiden potilaiden ensimmäinen lääke.

Robert Paul

Keliakia lisää virtsatiekivien riskiä

Virtsatiekivet voivat olla piilevän keliakian ensi oire. Keliakian aiheuttama normaalia runsaampi oksalaatin imeytyminen johtaa hyperoksaluriaan ja kalsiumin imeytymishäiriö hypokalsiuriaan. Taudin vaikutus virtsatiekivitaudin syntyyn on siis toisaalta provosoiva, toisaalta ehkäisevä.

Ossi Lindell

Tietokone auttaa mammografian tulkitsijaa

Mammografiakuvien tietokoneavusteinen analyysi yhdessä radiologin tulkinnan kanssa tuottaa yhtä hyvän tuloksen kuin kahden kokeneen radiologin tulkinta. Asiaa selvittäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 31 057 naisen seulontamammografiatutkimukset. Kun kuvat tulkitsi kaksi radiologia, todettiin kaikista syövistä 87,7 %. Yhden radiologin ja tietokoneohjelman yhteistulkinta löysi 87,2 % syövistä (p = 0,89). Tietokoneavusteinen tulkinta lisäsi tutkittavien potilaiden määrää (3,9 % vs. 3,4 %). Kahden kokeneen radiologin tulkitsemana seulontamammografiasta saadaan paras tulos. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, tietokoneavusteinen tulkinta tuottaa myös hyvän tuloksen, mutta suurempi tutkimuksiin kutsuttavien potilaiden määrä aiheuttaa lisäkustannuksia.

Sirkku Jyrkkiö

Kuka syöttäisi oikeaa terveystietoa YouTubeen?

Lääkärit tai lääkäriyhdistykset voisivat hyödyntää YouTuben mahdollisuudet terveystiedon välittämisessä, ehdottavat yhdysvaltalaistutkijat.

Sirkku Peltonen

Parasetamolin ja lapsuusiän astman välillä on yhteys

Ekologisissa tutkimuksissa on jo havaittu yhteys parasetamolin käytön lisääntymisen ja astman lisääntymisen välillä. Nyt 31:stä maasta on kerätty valtava tietokanta, jossa on tiedot yli 200 000:sta 6-7-vuotiaasta lapsesta. Vanhempia haastattelemalla on hankittu tiedot lasten astma- ja atopiaoireista sekä parasetamolin käytöstä kuumeeseen ensimmäisen elinvuoden ja viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä ei rekisteröity.

Marjo Renko

Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin

Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on suurempaa kuin muun väestön. Kuolleisuutta voidaan käyttää hoidon tuloksellisuuden arvioinnissa.

Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa

Mikä avuksi naisen virtsankarkailuun?

- Naisen virtsainkontinenssi on yleinen, mutta useimmiten hoidettavissa oleva terveysongelma.

Seija Ala-Nissilä, Pentti Kiilholma

Murtumille alttiin lapsen tutkiminen

- Lasten toistuvien murtumien taustalta voi paljastua primaarinen luuston sairaus tai krooniseen sairauteen tai lääkitykseen liittyvä sekundaarinen osteoporoosi. Myös elintapatekijät vaikuttavat luustoon ja murtumien ilmaantuvuuteen.

Matti Hero, Mervi Mäyränpää, Outi Mäkitie

Vaaratapahtuminen raportointi-järjestelmät kehittävät hoitoa turvallisemmaksi

Potilaan hoitoon liittyvät virheet ja läheltä piti -tapahtumat ovat yleisiä ja aiheuttavat haittaa potilaalle. Niihin liittyvät kustannukset ovat merkittäviä. Terveydenhuollossa toistetaan samoja virheitä aina uudelleen oppimatta vaaratilanteista. Vaaratapahtumien järjestelmällinen raportointi ja käsittely antavat henkilöstölle ja organisaatiolle mahdollisuuden oppia virheistä.

Timo Keistinen, Marina Kinnunen, Tarja Holm

Aina roiskuu kun rapataan, mutta virheistä tulee oppia Haittatapahtumien kirjaamisessa yhä parantamisen varaa

Suomessa ei kerätä ja hyödynnetä systemaattisesti hoitoon liittyviä haittatapahtumatietoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten näiden tietojen sekä diagnoosi- ja toimenpidekoodien merkitsemisen täsmällisyyttä ja kattavuutta voitaisiin parantaa.

Leena-Maija Aaltonen, Kimmo Mattila, Markku Mäkijärvi, Ilkka Saario

Istukkahormonin vaikutus kasvainten syntyyn

Viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että lisääntynyt luteinisoivan hormonin (LH) pitoisuus voi olla vaikuttamassa erilaisten kasvainten kehittymiseen, mm. eturauhas- ja rintarauhassyöpien. Näiden syöpien ilmaantuvuus on suurin juuri silloin, kun elimistön LH-pitoisuus on selvästi suurentunut, naisilla vaihdevuosien jälkeen ja miehellä vanhenemisen yhteydessä. Tässä väitöstyössä selvitettiin siirtogeenisten hiirien avulla LH:n tavoin vaikuttavan, mutta sitä biologisesti tehokkaamman ihmisen istukkahormonin (hCG) vaikutuksia kasvainten syntyyn.

Petteri Ahtiainen

CYP-entsyymejä estävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset

Sytokromi P450 -entsyymien toimintaa estävät lääkeaineet nostavat tulehduskipulääkkeiden ibuprofeeni, diklofenaakki, etorikoksibi ja meloksikaami pitoisuutta elimistössä. Lisäksi masennuslääke venlafaksiinin aineenvaihdunta estyy merkittävästi sytokromi P450 -entsyymien toimintaa estävien lääkeaineiden annon jälkeen.

Ville-Veikko Hynninen

Aivojen suojaus sydän- ja aorttaleikkauksissa

Avosydänleikkauksissa potilas kytketään usein sydän-keuhkokoneeseen, kun oman sydämen ja keuhkojen toiminta pysäytetään leikkauksen ajaksi. Joskus hyvin haastavissa operaatioissa myös sydän-keuhkokoneen toiminta joudutaan lopettamaan ja siten koko verenkierto hetkellisesti pysäyttämään, jotta kirurgilla on mahdollisuus suorittaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Esimerkkejä tällaisista vaativista kirurgisista asetelmista ovat mm. vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen korjaukset lapsilla ja aortan repeytyminen aikuisilla.

Hanna Kaakinen

Suonikohjut ja verisuonisairaudet

Väitöskirjatutkimus selvitti suonikohjutaudin ilmaantuvuutta keski-ikäisessä väestössä ja arvioi sukupuolen, iän, ylipainon sekä koulutuksen merkitystä suonikohjutaudin riskitekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suonikohjutaudin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin (alaraajojen tai muu valtimotauti, verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta). Tampereen suonikohjututkimuksessa on kerätty tiedot kolmesta tamperelaisesta ikäryhmästä. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa tutkimusväestön muodostivat kaikki tutkimuksen alkaessa 40-, 50- ja 60-vuotiaat tamperelaiset miehet ja naiset, yhteensä 6 874 henkilöä. Tutkimustiedot kerättiin kirjekyselyn avulla vuonna 1989 ja viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen vuonna 1994.

Liisa Mäkivaara

Rinnankorjaus TRAM-kielekkeellä

Rinnankorjausleikkaus tehdään syövän takia tehdyn rinnanpoiston jälkeen Suomessa vuosittain 400-600 naiselle. Luonnollisin lopputulos saadaan käyttämällä potilaan omaa kudosta uuden rinnan rakentamiseen. TRAM-vatsakieleke (transverse rectus abdominis musculocutaneous) otetaan potilaan alavatsalta, ja se koostuu osasta jompaakumpaa suoraa vatsalihasta ja sen päällä olevasta iho-rasvakaistaleesta. TRAM-kieleke voidaan tehdä joko varrellisena tai vapaana kielekkeenä. Varrellinen kieleke pujotetaan ylävatsan ihon alta rintakehälle, verenkierron jatkuessa vatsalihaksen yläsuontenkautta. Vapaa kieleke irrotetaan vatsalta, nostetaan rintakehälle ja vatsalihaksen alasuonet yhdistetään kainalon alueen suoniin. Varrelliseen kielekkeeseen liittyy 5-60 %:lla potilaista ihon verenkiertohäiriöitä, kun taas teknisesti vaativammassa vapaassa kielekkeessä niitä esiintyy vähemmän, 0-15 %:lla.

Hanna Tuominen

Magneettikuvaus ateroskleroosin arvioinnissa

Koska ateroskleroosi ilmenee usein vasta vakavina komplikaatioina, kuten sydän- ja aivoinfarkteina, on sen varhainen toteaminen tärkeää. Verikokeiden ja ulkoisten mittausten avulla voidaan epäsuorasti arvioida henkilön komplikaatioriski, mutta valtimoiden kuntoa ei nykymenetelmin pystytä arvioimaan. Erityisesti riskiryhmiä varten on tarpeen löytää keino ateroskleroosin etenemisen arvioimiseksi, jotta hoitoa voitaisiin ajoissa tehostaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin, löytyykö nykyisillä magneettikuvausmenetelmillä aivojen rakenteessa tai verisuonten rakenteessa ja toiminnassa eroja suuren ateroskleroosiriskin potilaiden ja terveiden verrokkien välillä.

Sami Soljanlahti