Sidekudoksen aineenvaihdunta normaalissa ja monirakkulaisessa munasarjassa

20.8.2004 Turun yliopisto

Sanna Oksjoki

Kehitetyllä solunsalpaaja-hoidolla vähemmän sivuvaikutuksia paksu- ja peräsuolisyövän hoidossa

20.8.2004 Helsingin yliopisto

Pia Österlund

Elimistössä liukenevat luunkiinnittimet polven alueen kirurgiassa

26.8.2004 Helsingin yliopisto

Pertti Tuompo

Miessukupuolihormonien vaikutuksien määräytyminen molekyylitasolla

27.8.2004 Helsingin yliopisto

Henrikki Santti

Lyhyesti: Eturauhassyövän sädehoitoon on syytä liittää hormonihoito

Paikallisen eturauhassyövän sädehoidon jälkeen kuolleisuus tautiin on vähäinen, jos PSA ennen hoitoa on alle 10 mg/l ja Gleasonin pisteitä on alle 7. Jos taudissa on aggressiivisia piirteitä, 10 vuoden seurannan aikana kuolleisuus syöpään on 12-30 %. Tälle potilasryhmän hoidoksi ei riitä pelkkä sädehoito, jos jäljellä oleva elinaikaodote on tarpeeksi pitkä. Aiemmin on voitu osoittaa, että kolmen vuoden ajan toteutettu hormonaalinen hoito, eli lääkkeellisesti aiheutettu kastraatio, parantaa selvästi hoitotulosta. Sekä elossaoloaika että aika taudin uusiutumiseen pitenevät. Kolmen vuoden kastraatio aiheuttaa merkittäviä haittoja: luukato, muistin heikkeneminen, kuumat aallot, hikoilu, anemia, lihasmassan väheneminen, libidon häviäminen ja impotenssi.

Sirkku Jyrkkiö

Paksusuolisyövän laparoskooppinen leikkaushoito

Paksusuolisyöpä kuuluu tavallisimpiin syöpiin ja hoidetaan yleensä kirurgisesti. Vaikka tähystyskirurginen tekniikka on hyväksytty ensisijaiseksi leikkausmenetelmäksi sappi- ja palleatyräkirurgiassa sekä usein hyvänlaatuisissa paksusuolen taudeissa, on laparoskopian asema edelleen epäselvä paksusuolisyövän hoidossa.

Tom Scheinin

Inhalaatiosteroidin lisäys ei aina auta astman pahenemisvaiheessa

Viime vuosina, varsinkin ennen inhalaatiosteroidin ja pitkävaikutteisen sympatomimeetin yhdistelmävalmisteiden markkinoille tuloa, yleistyi astman pahenemisvaiheen hoidoksi inhalaatiosteroidin päiväannoksen kaksinkertaistaminen. Kanadalaiset tutkivat tämän protokollan vaikutusta.

Hannu Puolijoki

Masennusta lääkitään usein bentsodiatsepiineilla

Julkaistujen hoito-ohjeiden mukaan masennusta tulee hoitaa masennuslääkkeillä ja sedatiivisten bentsodiatsepiinien käyttö tulisi rajoittaa minimiin. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vuoden 2000 tilannetta kuvaavien rekisteritietojen perusteella amerikkalaiset tutkijat totesivat, että masennusdiagnoosin saaneista potilaista 36 % käytti bentsodiatsepiineja ja 89 % antidepressantteja vuoden aikana. Useimmat (78 %) käyttivät bentsodiatsepiineja yli 90 päivää ja yli puolet (61 %) yli puoli vuotta. Ikääntyneet, valkoiset ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät käyttivät bentsodiatsepiineja muita useammin. Pidempi käyttö oli yleistä ikääntyneillä. Tutkijat toteavatkin, että bentsodiatsepiinien käyttö ei vastaa hoitosuosituksia. Asia, johon meilläkin on syytä kiinnittää huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Alfasalpaajat akuutin virtsaretention uusiutumisen estämisessä

Akuutilla virtsaretentiolla ymmärretään äkillistä ja tuskallista virtsaamiskyvyttömyyttä. Sen syy voi olla mekaaninen subvesikaalinen obstruktio, virtsarakon hermostoperäinen toiminnanhäiriö tai ylivenyttyminen esim. anestesian aikana. Retentiopotilaan ensiapu on katetrointi. Myöhemmin seuraa syyn mukainen hoito, yleisimmin prostatan elektroresektio. Viimemainittuun liittyy kuitenkin virtsaummen jälkeen tehtynä lisääntynyt komplikaatioiden sekä kohonneen kuolleisuuden riski. Pitkään kestänyt katetrihoito taas johtaa virtsarakon bakteerikolonisaatioon.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Älykkään lapsen muisti ei heikkene vanhempanakaan

Lapsena ja nuorena mitatun älykkyystestin tulosten yhteydestä muistitoimintoihin aikuisiässä on niukasti tietoa. Brittiläisessä yli 3000 hengen syntymäkohortissa (1946) selvitettiin älyllistä suoriutumista kahdella testillä lasten ollessa 15-vuotiaita. Myöhemmin heille tehtiin kaksi seurantatutkimusta keski-iässä. Tulokset osoittavat, että älyllinen suoriutuminen lapsuudessa oli käänteisesti yhteydessä muistin ja sananopeuden heikkenemiseen 43-53-vuotiaana. Tulokseen ei vaikuttanut koulutus, ammatti eikä terveydentila.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Synnytyskomplikaatiot aikaistavat skitsofrenian puhkeamista

Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot lisäävät syntyvän lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Irlantilaisessa rekisteritutkimuksessa identifioitiin 409 skitsofreniaan sairastunutta, joiden syntymään liittyvät tiedot kerättiin sairauskertomuksista. Ensimmäiseen hoitoon tulleet potilaat, joiden syntymään ei liittynyt lainkaan komplikaatioita, olivat 33-vuotiaita, kun taas ne, joiden syntymään liittyi 4 komplikaatiota, olivat 22-vuotiaita. Hoitoontuloikä laski tasaisesti komplikaatioiden määrän kasvaessa ja pysyi erittäin merkitsevänä, vaikka sukupuoli, sukulaisten psykiatriset hoidot ja äidin sosiaaliryhmä otettiin huomioon. Tulos puhuu vahvasti sen puolesta, että raskauteen ja syntymään liittyvien ongelmien ja skitsofrenian puhkeamisen välillä on kausaalinen yhteys. On kuitenkin epäselvää, onko kyse sairauden puhkeamista aikaistavasta ja siten sen ilmiasua muovaavasta vai aidosta skitsofreniaa aiheuttavasta tekijäkokonaisuudesta.

Raimo Kr Salokangas

Piikkihuumeiden käyttäjät Riski-tutkimuksessa Buprenorfiinin pistäminen yleistynyt huumeiden sekakäytössä

A-klinikkasäätiön koordinoima Riski-tutkimus käynnistettiin poikkileikkaus- ja seurantatiedon saamiseksi terveysneuvontapisteissä asioivista piikkihuumeiden käyttäjistä.

Airi Partanen - Pekka Holmström - Antti Holopainen - Riikka Perälä

Dementiaa sairastavan hoito ja seuranta avoterveydenhuollossa

Dementiapotilaan hoidossa ja seurannassa tulee selvittää kognitiivisten toimintojen ohella käytösoireita, toimintakykyä, omaisen jaksamista sekä koko perheen muuttunutta elämäntilannetta ja sopeutumista.

Kaisu Pitkälä

Klamydian pitkäaikaishaitat - gynekologin näkökulma

Vuoteen 2003 asti klamydiatapausten määrä kasvoi noin 15 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2002 tapauksia oli lähes 14 000.

Jorma Paavonen

Laktoosin imeytymishäiriön geenitestin soveltuvuus lasten ja nuorten tutkimiseen

Laktoosin imeytymishäiriöön liittyvän emäsmuutoksen määrittäminen on nopeasti yleistynyt. Hankinnaisesta laktoosin imeytymishäiriöstä kärsivien perintötekijätyyppi on C/C-13910 ja laktoosia sietävien perintötekijätyyppi on T/T-13910 tai C/T-13910.

Kaija-Leena Kolho - Heli Rasinperä - Irma Järvelä - Erkki Savilahti

Hoitoonohjaus raskausajan päihdeongelmissa

Raskaana olevan naisen päihderiippuvuus ei ole harvinainen ongelma äitiysneuvoloissa eikä varsinkaan synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa. Tampereella päihdeongelmaisten äitien kokonaishoidosta vastaa Taysin päihdepoliklinikan vauvaperheyksikkö.

Riitta Alaja - Helena Tuomiranta

PKV-lääkkeiden määrääminen ja ei-lääkinnällinen käyttö

Lisääntynyt PKV-lääkkeiden, eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden, väärinkäyttö ja sekapäihdekäyttö näkyvät Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa (TEO) ilmoituksella vireille tulleiden valvonta-asioiden nopeana lisääntymisenä: vuonna 2001 106 tapausta, vuonna 2002 155 ja vuonna 2003 179 tapausta, näistä suurin osa koskee PKV-lääkkeitä.

Pirjo Pennanen

Lyhyesti: Stressi pahentaa multippeliskleroosia

Multippeliskleroosin (MS) alku- ja uusiutumisjaksot puhkeavat usein äkillisesti, mutta toipuminen ottaa pidemmän ajan. Sairausjaksoa laukaiseviksi syiksi on esitetty infektioita, fyysisiä vammoja ja rasittavia elämäntapahtumia. Viimeksi mainittujen tekijöiden osuutta tutkittiin 14 tutkimusta käsittävällä meta-analyysillä. Sen mukaan rasittavat elämänmuutokset edelsivät MS:n puhkeamista ja pahenemisjaksoja erittäin merkitsevästi. Näyttääkin varsin varmalta, että tavanomaiseen elämään usein kuuluvat, mutta silti rasittavat elämänmuutokset, varsinkin jos niiden rasitusvaikutus kestää pidempään, aiheuttavat MS-taudin pahenemisvaiheita. Vaikutusmekanismia pohtiessaan tutkijat päätyvät oletukseen, jonka mukaan akuutissa stressitilanteessa kortisolierityksen huomattava nousu suojaa infektioilta, mutta pidempään jatkuva stressitila ja kortisolipitoisuuden pieni mutta pitkäaikainen kohoaminen johtaa akuutille stressille vastakkaiseen tilanteeseen: Immuunisolujen glukokortikoidireseptorien määrä ja sitomiskyky laskee, jolloin myöskin tulehdusriski kohoaa. Samalla kortikotropiinia vapauttavan faktorin eritys kohoaa ja aktivoi verisuonten sisäpinnan endoteelissa olevia mast-soluja, jotka puolestaan lisäävät verisuoni-aivoesteen läpäisevyyttä ja myös sitä kautta tulehduksen laajenemista. Stressin psykobiologinen vaikutusmekanismi on pitkälti auki ja erinomainen aihe tutkimukselle.

Raimo Kr Salokangas

Psyykkisesti sairas surmaa harvoin tuntemattoman

Vakaviin psykiatrisiin häiriöihin liittyy kohonnut henkirikoksen tekemisen riski, mutta kaikista henkirikoksista mielisairaiden tekemät edustavat vain pientä osaa. Julkisuudessa syntyneen mielikuvan mukaan mielisairaat ovat arvaamattomia ja voivat yllättäen käydä tuiki tuntemattomien kimppuun. Nämä mielikuvat on yhdistetty myös mielisairaalapaikkojen vähenemiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Viikottainen flukonatsoliannos ehkäisee hiivakolpiitin uusimista

Yli kolmesti vuoden aikana uusiva hiivakolpiitti kiusaa 5-8 %:ia fertiili-ikäisistä naisista. Valtaosaan tapauksista ei löydy mitään tulehdusta suosivaa syytä. Ongelman profylaktiset hoitomenetelmät eivät ole olleet kovin tehokkaita päivittäistä tai viikottaista ketokonatsoliprofylaksiaa lukuun ottamatta. Tällä lääkkeellä on kuitenkin maksatoksisia ominaisuuksia. Flukonatsolilla näitä riskejä on vähemmän ja 150 mg:n annos suun kautta otettuna johtaa hyvään lääkepitoisuuteen emättimen limakalvolla jopa 4 vrk:n ajaksi. Lumekontrolloidussa satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa hoidettiin toistuvista hiivakolpiiteista kärsiviltä naisilta ensin akuutti infektio, jonka jälkeen potilaat saivat 6 kk:n ajan viikoittain suun kautta 150 mg flukonatsolia tai lumelääkettä. Infektion toistuminen estyi flukonatsoliryhmässä 6 kuukauden aikana 90,8 %:lla ja lumeryhmässä 35,9 %:lla, vastaavien lukujen ollessa 9 ja 12 kk aloituksen jälkeen 73,2 % ja 27,8 % sekä 42,9 % ja 21,9 %. Emätintulehdukset aiheutuivat pääasiassa candida albicansista ja candida glabratasta, eikä hoito johtanut kertaakaan flukonatsoliresistenssin syntymiseen. Hoidosta ei ollut merkittäviä sivuvaikutuksia. Viikottainen flukonatsoli estää hiivakolpiitin uusiutumista, mutta ei johda hyvään pysyväistulokseen hoidon loputtua. Vaikka flukonatsolilla ei tiedetä olevan vahingollisia vaikutuksia sikiöön, näiltä tutkimuspotilailta lopetettiin hoito, mikäli raskaus todettiin.

Pertti Kirkinen