Lyhyesti: Helikobakteerin häätö ei dyspepsiaa paranna

Mahavaivat selitetään useimmiten ruoansulatushäiriöksi. Olisiko helikobakteerilla osansa dyspepsiassa kuten ulkustaudissakin? Vastausta haettiin monikeskustutkimuksessa, jossa häädettiin helikobakteeri ja seurattiin vuoden ajan, miten potilaiden oireiden kävi. Häätöryhmässä oireet hävisivät 24 %:lla, mutta lumeryhmässäkin 22 %:lla. Elämänlaadun mittareillakaan ei saatu eroja esiin. Tulos tulkittiin niin, ettei helikobakteeri-infektio ole merkittävä dyspeptisten oireiden selittäjä eikä dyspepsia parane sen häädöllä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Papilloomavirus ja rintasyöpä

Papilloomavirusinfektion ja kohdunkaulan syövän välinen yhteys on hyvin tunnettu. Viruksen alatyypit 16 ja 18 ovat erityisen onkogeenisiä, ja niiden on otaksuttu liittyvän myös muiden urogenitaalialueen syöpiin, samoin kuin kurkunpään, ruokatorven ja ehkä keuhkosyövän syntyyn. Tuore norjalainen tutkimus tuo esille mahdollisen yhteyden rintasyövän ja HPV-infektion välillä: 46 %:lla naisia, joilta oli hoidettu kohdunkaulan syövän esiaste ja jotka myöhemmin sairastuivat rintasyöpään, rintasyöpäkudos sisälsi HPV 16 -tyyppistä DNA:ta. Mikäli rintasyöpä oli HPV-positiivinen, kohdunkaulan muutos sisälsi aina samaa HPV-alatyyppiä. Siirtyykö onkogeeninen HPV-DNA ehkä lymfa- tai veriteitse primaari-infektiosta muihin elimiin? Tutkimus jätti vielä paljon pohtimista, ja parhaimmillaankin HPV-yhteys voidaan liittää vain osaan rintasyöpätapauksista.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Leukosytoosia keuhko-embolian yhteydessä

Detroitissa tutkittiin, missä määrin keuhkoemboliassa esiintyy leukosytoosia, joka mm. saattaisi edelleen erehdyttää kliinikkoa erotusdiagnostiikassa. Aiheesta ei ole paljonkaa tutkimustietoa. Mukana tässä retrospektiivisessä analyysissä oli 266 sellaista keuhkoemboliapotilasta, joilta oli suljettu pois muut leukosytoosin mahdolliset syyt. Leukosytoosia > 10 000/mm3 todettiin 20 %:lla, mutta ei kenelläkään > 20 000/mm3. Yllättävästi niillä, joilla havaittiin keuhkoinfarkti embolian vuoksi, leukosyyttiarvo ei kuitenkaan ollut poikkeava. Päätelmänä oli, että leukosytoosia todetaan melko usein keukoembolian yhteydessä, eikä sen esiintymisen maltillisessa määrin siis sinänsä pitäisi johtaa diagnostista pohdintaa muuhun syyhyn.

Hannu Puolijoki

Kaptopriili, diureetti vai beetasalpaaja verenpaineeseen?

Suomalais-ruotsalaisena mammuttihankkeena toteutettiin Capropril Prevention Project (CAPP). Tähän avoimeen, satunnaistettuun avohoitotutkimukseen osallistui lähes 11 000 essentiaalista verenpainetautia sairastavaa kansalaista, jotka satunnaistettiin saamaan joko kaptopriilia 50-100 mg päivässä yhteen tai pariin antokertaan jaettuna tai vertailuhoitoa. Vertailuhoito oli joko beetasalpaaja (yleisimmin metoprololi tai atenololi) tai hydroklooritiatsidi tai molemmat maksimiannokseen asti. Sekä kaptopriili- että vertailuryhmähoitoon voitiin lisätä kalsiumkanavan salpaaja. Tarkoituksena oli joka tapauksessa saada diastolinen verenpaine tasolle 90 mmHg tai alle.

Robert Paul

Hinta vai laatu istukan ja lapsiveden kromosomitutkimuksissa?

Kun halutaan todeta tai sulkea pois sikiön kromosomimuutoksia, tutkitaan istukan tai lapsiveden solujen kromosomisto. Kustannussyistä ja vastauksen saannin nopeuttamiseksi on monin paikoin siirrytty sekä riskiraskauksien tutkinnassa että seulontatutkimuksissa käyttämään kromosomispesifisiä koettimia, jotka fluoresenssi in situ -hybridisaatiossa paljastavat kyseisten kromosomien olemassaolon tutkitussa solussa. Tällä tavoin voidaan nopeasti todeta tietyt trisomiat tai sukukromosomien määrä, mutta muut karyotyypin poikkeavuudet, kuten inversiot, translokaatiot, mosaikismimuutokset, deleetiot ja irrallisena esiintyvä kromosomiaines, jäävät diagnosoimatta.

Pertti Kirkinen

Legionella luulee makrofagia amebaksi

Legionella pneumophila on monia eläinlajeja infektoiva, pääasiassa solujen sisällä viihtyvä bakteeri. Se on erityisesti mieltynyt makrofageihin, joiden nielaistavaksi se rohkeasti antautuu. Tämä rohkeus perustuu legionellan kykyyn estää makrofagia yhdistämästä vaarallisia entsyymejä sisältävää lysosomia bakteereita sisältävään fagosomiin. Vastaavan tempun kykenevät tekemään esimerkiksi mykobakteerit, klamydiat ja toksoplasma. Fagosomissa legionella voi hyvin ja lisääntyy, kunnes rakkula ratkeaa ja suuri määrä bakteereita vapautuu ja lähtee etsimään uusia kohteita.

Matti Viljanen

Viitearvot eurooppalaisten suositusten mukaisille ALAT-, ASAT- ja GT-määrityksille

Maksaentsyymit on määritetty suomalaisissa laboratorioissa eurooppalaisten suositusten mukaisilla menetelmillä jo 1990-luvun alusta lähtien. Uusien suositusten myötä muuttuivat myös ALAT-, ASAT- ja GT-entsyymien viitearvot, ja käyttöön otettiin väliaikaisesti norjalaiset suppeasta aineistosta työstetyt viitearvot. Sittemmin pohjoismaisessa laboratorioalan lehdessä on julkaistu suomalaiseen väestöotokseen perustuvat entsyymien viitearvot. Tieto niistä on kuitenkin levinnyt huonosti suomalaisiin laboratorioihin, ja etenkin monissa pienissä laboratorioissa väliaikaisiksi tarkoitetut viitearvot ovat edelleen käytössä. Siksi kliiniseen käyttöön soveltuvat suomalaiset viitearvot, jotka perustuvat terveiden, kohtuullisesti alkoholia käyttävien 27-67-vuotiaiden ALAT-, ASAT- ja GT-määrityksiin, julkaistaan uudelleen tässä alkuperäisartikkelin lyhennelmässä.

Aila Leino, Kerttu Irjala

Diabeettinen nefropatia - hankinnainen vai perinnöllinen sairaus?

Kolmasosa nuoruustyypin diabetespotilaista sairastuu diabeettiseen nefropatiaan, johon liittyy selvästi lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Diabetes on Suomessa nykyisin merkittävin munuaisten kroonisen vajaatoiminnan syy ja uremian aktiivihoidon aihe. Krooninen hyperglykemia on avainasemassa diabeettisen munuaistaudin synnyssä, vaikkakin viime aikoina on saatu yhä enemmän viitteitä taudin perinnöllisestä taustasta. Näyttää vahvasti siltä, että sairastumista määrää perintötekijöiden, metabolisten sekä hemodynaamisten tekijöiden vuorovaikutus.

Kim Pettersson-Fernholm, Johan Fagerudd, Per-Henrik Groop

Diabeteksen kriteerit muuttuvat jälleen - muuttuuko hoito?

Diabeteksen diagnostisia kriteerejä ollaan jälleen muuttamassa. Käyttöön halutaan sellainen paastoglukoosin raja-arvo, jonka jälkeen alkaa ilmaantua diabetekselle spesifisiä komplikaatioita. Taustalla on lisäksi tietoinen pyrkimys välttää oraalisen glukoosirasituskokeen käyttämistä jokapäiväisessä diagnostiikassa. Uudet kriteerit helpottavat ja selkiyttävät käytännön työtä, mutta häiritsevät epidemiologista tutkimustyötä, koska vanhojen ja uusien kriteerien suora vertailu on mahdotonta. Samalla kun suomalaisen lääkärikunnan opittaviksi tulee uudet kriteerit, olisi järkevää viedä loppuun epätäydellisesti toteutunut siirtyminen kokoveren glukoosin mittauksesta plasman tai seerumin glukoosin mittaamiseen. Tälle ei enää ole esteenä sekään, että ei olisi käytettävissä plasman glukoosia mittaavia kotimittauslaitteita. Käytännössä uusien suositusten myötä hoito ilmeisesti muuttuu aktiivisemmaksi ja aiempaa lievempiä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä aletaan hoitaa ainakin lääkkeettömän hoidon keinoin.

Jorma Viikari, Tapani Rönnemaa

Thorakaalinen prolapsi - harvinaisuus selkärangassa

Rintarangan välilevypullistuman aiheuttamat oireet voivat olla moninaisia, ja ne etenevät usein. Harvinaisuudestaan huolimatta rintarangan välilevypullistumaa tulisi osata epäillä, jos potilaalla on etenevä parapareesi tai jos potilaan vatsanalueen tai rintakehän kipujen syytä ei löydetä. Rintakehän anatomia (stabiliteetti, kapea spinaalikanava ja spinaalikanavassa oleva selkäydin) on syy taudin käyttäytymiseen ja erityispiirteisiin. Epäiltäessä rintarangan välilevytyrää potilas on ohjattava magneettikuvaukseen. Radiologisen löydöksen ja kliinisen oirekuvan sopiminen yhteen otetaan huomioon hoitoa suunnitellessa. Osa rintarangan välilevytyristä hoidetaan leikkauksella. Jos leikkaukseen päädytään, leikkauksen suorittajan tulee ymmärtää hermokudoksen käsittelyyn liittyvät riskit ja ottaa ne huomioon leikkausta suunnitellessa.

Ville Vuorinen, Pilvi Kanerva, Johanna Aavasalo

Psykoanalyyttinen näkemys tunteista

Mitä me pyrimme hoitamaan, jos valitsemme somatisaatiosta tai paniikkihäiriöstä kärsivän potilaan hoidoksi pitkän psykoterapian? Terapiassa emme rajoitu johonkin yksittäiseen oireeseen, vaan yritämme ajatella ihmistä kokonaisuutena. Mitä vikaa somatisoivan ja paniikkipotilaan tunteissa on, mikäli tarkoitamme sielun hoitamisella nimenomaan hänen tunteitaan? Potilaille on yhteistä kokemusmaailman suppeus, ja vika on siinä, että koettuja tunteita ei ole tarpeeksi. Jostain syystä tunnekokemukset puuttuvat.

Juhani Mattila

Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimus

Työterveyslaitos ja Lääkäriliitto tekivät lääkärien työoloja ja kuormittuneisuutta selvittävän kyselytutkimuksen loppuvuodesta 1997. Kysely pohjautui vuonna 1986 toteutettuun Stressi ja burnout lääkärin työssä -tutkimukseen täydennettynä koko työssä käyvän väestön työoloja ja terveyttä selvitelleiden tutkimusten kysymyksillä. Vuoteen 1986 verrattuna lääkärikunta oli naisistunut, ikääntynyt ja lyhentänyt työpäiväänsä. Lääkäreillä oli kokonaisuutena vähemmän työuupumusta kuin Suomen akateemisesti koulutetulla väestöllä. Lääkärien työuupumuksen esiintyvyydessä oli kuitenkin huomattavia eroja lääkäriryhmien välillä. Fyysisiä rasitustekijöitä, väkivallan uhkaa ja henkistä väkivaltaa esiintyi lääkärin työssä selvästi enemmän kuin vastaavaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvalla muulla väestöllä yleensä. Lisäksi lääkärin työssä esiintyi vaihtelevasti myös koettuja kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia altisteita. Lääkärin työtä ei siten voidakaan tarkastella yhtenä ammattina haittatekijöiden suhteen.

Saara Töyry, Kimmo Räsänen, Santero Kujala, Kaj Husman, Juhani Juntunen, Raija Kalimo, Riitta Luhtala, Kati Myllymäki, Markku Seuri, Markku Äärimaa

Potilaan oikeuksien todellisuus

Julkisuudessa keskustellaan jälleen kiivaastikin terveydenhuollosta, sen kustannuksista ja kustannusten leikkauksista, tasa-arvosta ja jonoista, hoidon epäonnistumisista niin yksittäisissä tapauksissa kuin yleisemminkin. Toisaalta viranomaisselvitykset, esimerkiksi EU:n jäsenmaita koskeva vertailututkimus, kertovat, että suomalaisista 86 % on tyytyväisiä terveyspalvelujärjestelmään. Ristiriita julkisuudessa usein esiintyvien kielteisten näkemyksten ja toisaalta myönteisten tutkimustulosten välillä ilmentää mielestäni monia asioita ajassamme ja asenteissamme: oikeus hyvään hoitoon on meille tärkeää. Me arvostamme tasa-arvoa ja edellytämme, että terveyspalvelujen tulee olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Se kertoo myös muutoksesta ja siihen liittyvästä epävarmuudesta, meneillään on ollut ja on edelleen voimakas muutos terveydenhuollon palvelurakenteessa. Se ilmentää myös sitä, että terveydenhuollon palvelujen yleisen tason todellisuus on toinen kuin yksittäisen potilaan.

Riitta-Leena Paunio

Heikkonäköinen työpaikalla

Ammatista ja työtehtävästä riippuen näön huononeminen saattaa heikentää nopeastikin työkykyä. Tilanne on yksilölle usein myös henkisesti vaikea. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista tiedetään kuitenkin vieläkin aivan liian vähän. Kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt eivät ohjaudu riittävän usein kuntoutukseen. Seurauksena on liian usein yksilön uupuminen työssään ja ennenaikainen eläköityminen.

Martti Kauhanen

Pienten keskosten neurologiset oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Suomessa syntyy vuosittain noin 300 alle 1 000 gramman painoista pikkukeskosta. Heistä noin 70 % selviää varhaisongelmista hengissä. CP-vammaisuutta esiintyy koko väestössä noin 0,2 %:lla mutta pikkukeskosista 10-20 %:lla. Lieviä neurologisia oireita, kuten motorista kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai lievää puheenkehityksen viivettä ilmenee koko väestössä noin 10 %:lla, mutta pikkukeskosilla niiden yleisyys on eri tutkimusten mukaan 25-45 %.

Teija Salokorpi

Uusillä yhdistelmä-hoidoilla hyvä teho munasarjasyövässä in vitro

Munasarjasyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin naisten pahanlaatuinen sairaus. Vuosittain todetaan yli 500 uutta tapausta. Epämääräisen oireiston vuoksi 2/3 tapauksista todetaan pitkälle edenneessä taudin vaiheessa ja leikkaushoidon jälkeen potilaat saavat lähes poikkeuksetta solunsalpaajahoitoa. Platinayhdisteet (sisplatiini ja karboplatiini) ovat tavallisimpia solunsalpaajia munasarjasyövän hoidossa, ja platinapohjaisilla yhdistelmähoidoilla saavutetaankin ensihoidossa vaste 60-80 %:ssa tapauksista. Ennustetta huonontavat solunsalpaajaresistenssin kehittyminen hoidon kuluessa sekä syövän taipumus uusiutua.

Pirjo Engblom

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030