Trombofiiliset mutaatiot mukana vaikeissa raskauskomplikaatioissa

Vaikka mikrotrombit, hyytymistekijöiden muutokset ja heikentynyt istukkaperfuusio on osattu liittää pre-eklampsiaan, selittämättömään sikiön kuolemaan, sikiön kasvun hidastumiseen ja istukan ennenaikaiseen irtoamiseen, ilmiöiden syy-seuraussuhteista ei ole varmaa tietoa. Trombimuodostusta suosivat mutaatiot näyttävät yllättävän tavallisilta naisilla, jotka saavat raskauden aikana jonkin näistä komplikaatioista.

Pertti Kirkinen

Protrombiinin mutaatio laskimotukoksen vaaratekijänä

Perinnöllisen laskimotukostaipumuksen selvittämisessä edetään edelleen vauhdikkaasti. Uusin löytö on protrombiinin geenin transloimattomalla alueella oleva pistemutaatio (F II G20210A). Sen esiintyvyys suomalaisessa väestöaineistossa oli 1,1 % ja Veripalvelun hemostaasiosastolle lähetetyissä laskimotukospotilaiden näytteissä 2,7 %; ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin potilailla, joiden sukulaisillakin oli ollut laskimotukoksia, mutaation esiintyvyys oli selvästi suurempi, 4,2 %. Mutaation todennäköisyys oli laskimotukospotilailla yli kaksinkertainen ja sukuanamneesin yhteydessä lähes nelinkertainen verrattuna todennäköisyyteen väestössä. Protrombiinin mutaatio ei ole yksittäisenä löydöksenä voimakas laskimotukoksille altistava tekijä, mutta yleisyytensä vuoksi sen merkitys korostuu vaaratekijöiden yhdistelmissä. Tässä tutkimuksessa lähes kolmasosalla tutkituista todettiin vähintään yksi laskimotukosvaaraa lisäävä hyytymishäiriö.

Leena Hakala, Mari Haikonen, Elina Vahtera, Vesa Rasi, Tom Krusius

Psykologinen jälkipuinti ja traumaattisten muistojen jäsentyminen kertomuksiksi

Traumaattisten kokemusten psykologisia vaikutuksia on tutkittu pitkään. Psyykkisten haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on kehitetty paitsi lääkehoitoa, myös erilaisia psykologisia menetelmiä. Suomessakin nykyisin laajasti käytössä oleva menetelmä on psykologinen jälkipuinti eli debriefing. Yksi menetelmän tavoitteista on kokemuksen osatekijöiden integrointi verbaalisella tasolla loogiseen kertomuksen muotoon. Psykologisen jälkipuinnin tuloksellisuudesta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä tieteellistä näyttöä, vaan tähänastiset tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa verrataan Estonia-katastrofin jälkipuintiin osallistuneiden kokemuksia sellaisten henkilöiden kokemuksiin, jotka eivät osallistuneet jälkipuintiin. Tutkimuksessa verrataan toisiinsa koehenkilöiden kirjoittamien kertomusten loogisuutta ja kokemuksen jäsentyneisyyttä.

Liisa Eränen, Jura Paavola, Anna Kajanne

Polven rasituskiputilat - käypä diagnostiikka ja hoito

Polven erilaiset kiputilat ovat yleinen ongelma kaikenikäisiä potilaita hoidettaessa. Syy kiputilaan voi löytyä polvea ympäröivistä tai nivelen sisäisistä kudoksista. Taustalla voi olla mm. nivelrikko, yksittäinen tapaturma, liiallinen toistuva kuormitus, rakenteellinen tai joskus tulehduksellinen syy. Hyvä anatomian tuntemus ja kliininen tutkimustaito luovat perustan diagnostisten testien ja tutkimusten suorittamiselle. Tarkka diagnoosi on oikean hoidon perusta, mutta esim. vanhojen traumojen jälkitilat muodostavat usein erotusdiagnostisen ongelman. Polven rasituskiputiloja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti kuormitusta muuntamalla, tulehduskipulääkkeillä ja fysioterapialla. Leikkaushoidon tarve arvioidaan, jos kipu kroonistuu.

Urho Kujala

Migreenin täsmälääkkeet

Migreenin täsmälääkkeillä tarkoitetaan migreenikohtausten hoitoon kehitettyjä serotoniinireseptoriin vaikuttavia valmisteita, joita käytetään vain primaareihin vaskulaarisiin päänsärkyihin. Ergotamiinin ja triptaaniryhmän pioneerin sumatriptaanin ohelle markkinoille ovat tulleet tsolmitriptaani ja naratriptaani, ja myös ritsatriptaani on myynnissä Suomessa. Eletriptaani on faasin III tutkimuksissa. Uusien triptaanien etuja ovat vaikutuksen nopeampi käynnistyminen suun kautta annosteltaessa, parempi teho, parempi siedettävyys ja vähäisempi migreenisäryn uusiutumisen riski. Triptaanit eivät kuitenkaan sovellu kaikille potilaille vasta-aiheidensa, sivuvaikutustensa tai rajallisen tehonsa vuoksi, joten migreenin hoito on räätälöitävä yksilöllisesti.

Maija Haanpää, Markus Färkkilä

Mitä tiedetään vanhuksen sekavuustilan diagnostiikasta ja hoidon vaikuttavuudesta?

Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sekavuustila eli delirium on erittäin yleinen ilmiö sairailla vanhuksilla. Epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että deliriumiin liittyy huono ennuste. Tästä huolimatta vanhuksen deliriumin diagnostista selvittelyä ja hoidon vaikuttavuutta ennusteeseen on tutkittu yllättävän vähän. Vasta viime vuosina on ilmestynyt aiheesta muutamia kontrolloituja hoitotutkimuksia.

Kaisu Pitkälä

Lääketieteen arvot ja päämäärät

Nykyajan on sanottu olevan vailla arvoja. Todellisuudessa arvoja on tietenkin aina ollut ja tulee olemaan; ne vain yleensä muuttuvat. Toisaalta on sanottu, että nykyaikana vallitsee moniarvoisuus ja arvojen sekamelska. Usein on koettu, että teknologia kehittyy huimasti ja luo jatkuvasti tilanteita, joihin meillä ei ole valmista moraalista koodia. Yhteiskunnassa on selvää normittamisen tarvetta. Puhuttaessa terveydenhuollon tulevaisuudesta on toistuvasti vaadittu arvokeskustelua, vaikka ei ole jäsentynyt, mistä loppujen lopuksi halutaan keskustella. Tämän artikkelin tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan selventää prosessia tarjoamalla aineksia arvojen ja lääketieteen tavoitteiden järjestelmälliseen tarkasteluun.

Olli-Pekka Ryynänen, Kari E. Turunen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen

Terveydenhuollon laitteiden kliinisen dokumentoinnin uudet vaatimukset

Suomessa tehtäviä terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kliinisiä tutkimuksia koskevat ohjeet (Lääkelaitoksen ohje 2/1997) on valmisteltu EU:n hengen mukaisesti. Tuotteiden ominaisuudet, terveydelliset vaikutukset ja suorituskyky on osoitettava kliinisillä tutkimuksilla tai olemassa olevilla dokumenteilla tavoiteltaessa CE-merkintää uusille laitteille. Kun kliininen tutkimus tehdään osana tuotteen markkinoille saattamista, on se suunniteltava ja dokumentoitava laadukkaasti.

Juha Nevalainen, Erkki Wuolijoki

Manipulaatiohoitoon - mutta minne?

Manipulaatiota on alettu käyttää yhä lisääntyvässä määrin selkä- ja niskakipujen hoitoon. Manipulaatiohoito kuuluu sekä pitkäaikaisen kliinisen kokemuksen että lääketieteellisten tutkimusten pohjalta nykyään myös virallisiin hoitosuosituksiin useissa maissa. Manipulaatiohoitoja antavat lääkärit, fysioterapeutit ja eri manipulaatiokoulukuntia edustavat ammatinharjoittajat, jotka ovat hankkineet koulutuksensa ulkomaisissa oppilaitoksissa. Suomessa ei virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa ole mahdollista hankkia koulutusta manipulaatiohoitojen suorittamiseen. Manipulaatiohoito ei ole riskitöntä, joten lääkärin tulee olla tietoinen vastuustaan suositellessaan sitä potilaalleen ja mieluiten varmistaa hoidon suorittajan ammattitaito.

Jari Ylinen, Markku Paatelma, Olavi Airaksinen

Kiista erityiskorvattavuudesta saatetaan viedä EY-tuomioistuimeen

Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääketeollisuuden erimielisyydet menettelystä, jolla Suomessa päätetään lääkkeiden erityiskorvattavuudesta, saattavat siirtyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Suomen valtio on saanut EU-komissiolta ns. perustellun lausunnon, joka on komission lopullinen kanta. Komission harkinnassa on, viedäänkö kiista EY-tuomioistuimeen, jonka päätöstä valtio on velvollinen noudattamaan.

Suvi Sariola

Hoitosuositukset ja tietojärjestelmät ammattilaisten aseiksi priorisointiin - mutta ratkeaako niillä rahoituskriisi?

Priorisointipäätöksiä tehdään jatkuvasti niin poliittisella tasolla budjettipäätöksissä, hoitolaitosten toimintasuunnitelmissa kuin potilastyössäkin, tahallisesti ja tahattomasti. Vielä viisi vuotta sitten järjestetyssä seminaarissa priorisointia pyrittiin lähinnä torjumaan, mutta nykyään siihen suhtaudutaan kiihkottomammin: potilaskohtaistenkaan valintojen tekeminen ei tarkoita samaa kuin hoitamatta jättäminen. Priorisointiseminaari keskusteli vilkkaasti aiheestaan, jota alustuksissa laajennettiin moniin suuntiin.

Marianne Jansson

Muutokset sairaanhoidon porrastuksessa 1990-luvulla

Tutkimuksen tarkoituksena on yhtäältä kuvata suomalaisten terveyskeskusten polikliinisen ja vuodeosastotoiminnan aktiivisuutta ja siinä 1990-luvun alkupuolella tapahtuneita muutoksia ja toisaalta tarkastella hoidon porrastuksessa ja terveydenhuollon kustannuksissa samaan aikaan tapahtuneita muutoksia ja näiden keskinäistä yhteyttä. Tutkimuksessa kuvataan tilannetta vuosina 1991 ja 1995. Aineistona ovat koko maan kunnat lukuun ottamatta Helsinkiä ja Ahvenanmaata sekä kuntia, joiden käyttämässä terveyskeskuksessa on oma erikoislääkärijohtoinen sairaala.

Antti Turunen

Aivoinfarktin jälkeiset emotionaaliset, kognitiiviset ja funktionaaliset seuraukset

Aivoverenkiertohäiriö on toiseksi yleisin yksittäinen dementian syy länsimaissa. Yleisin syy on Alzheimerin tauti, jonka aiheuttaja on epäselvä.

Tarja Pohjasvaara

Perifeeristen nivelien tuhoutuminen ja rekonstruktiivinen kirurgia nivelreumassa

Tutkimuksessa on selvitetty käden, jalkaterän ja alemman nilkkanivelen tuhoutumista ja näiden nivelten kirurgiaa seropositiivisessa nivelreumassa. Tutkimuksen 103 nivelreumapotilasta kuuluvat Heinolan reumarekisteriin, ja heidän seurantansa aloitettiin vuosina 1973-75 sairauden kestettyä alle puoli vuotta. Seurantatutkimukset tehtiin alkuvaiheen jälkeen 1, 3, 8, 15 ja 20 vuoden kuluttua. Nivelten vaurioitumisaste määritettiin röntgenologisesti Larsenin luokittelumenetelmällä, ja tehdyt toimenpiteet tarkistettiin röntgenkuvien lisäksi sairauskertomuksista. Tutkimuksessa tehtiin 14 090 nivelarviota.

Eero Belt

Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden henkilöiden selviytymistä päivittäisistä toiminnoista sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkittiin liikuntakyvyn ja lihasvoiman ennustavuutta kuolemanvaaran kannalta ja kotona asumisesta selviytymistä ennustavia tekijöitä.

Pia Laukkanen

Lyhyesti: Prednisoni ei pilaa astmalasten rokotusta

Kortisoni on immunosuppressiivinen aine, joten periaatteessa se voi vähentää rokotuksen tehoa. Tämän tutkimuksen perusteella se ei ainakaan vaikuttanut influenssarokotuksen tehoon lapsilla, jotka saivat prednisonikuurin pahentuneen astmansa hoidoksi. Rokotteella saatiin aikaan vähintään verrokkien veroinen vasta-ainevaste titterien nousulla mitattuna. Tutkijoiden mielestä astmalapsia voidaan tehokkaasti rokottaa influenssaa vastaan kortisonihoidosta huolimatta. 5

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: WHO varoittaa lentomatkustajia tuberkuloosista

WHO on varoittanut sekä lentokoneiden matkustajia että niiden miehistöjä tuberkuloosiriskistä kahdeksaa tuntia pidemmillä lennoilla. Varoituksen syynä on erityisesti Aasian jatkuvasti paheneva tuberkuloositilanne ja sinne suuntautuvan lentoliikenteen vilkastuminen. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tuberkuloosibakteerit eivät leviä koneen ilmastoinnin välityksellä ja tartunta voi tapahtua vain muutaman metrin säteellä potilaasta. Ankarasti yskivään ja sairaan näköiseen kanssamatkustajaan kannattaa ottaa etäisyyttä. Parasta ehkäisyä tietysti on tartuttavien tuberkuloosipotilaiden matkustelun estäminen.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Influenssaenkefaliitit

Influenssan taudinkuvaan ei yleisesti ole liitetty aivo-oireita. Japanilaistutkijat raportoivat kuitenkin kymmenestä 2-4-vuotiaasta lapsesta, joilla influenssaan liittyi enkefaliitin tai enkefalopatian oireita. Tyypilliseen taudinkuvaan liittyi yleistyneitä kouristuksia, jotka alkoivat kahden vuorokauden kuluessa kuumeen alusta. Viideltä lapselta osoitettiin PCR-tekniikalla influenssavirus (yleensä A) selkäydinnesteestä, ja kahdelta muulta löytyi serologinen osoitus infektiosta. Lapsista kaksi kuoli, yhdelle jäi pysyviä vammoja ja neljä parani oireettomaksi. Kannattanee pitää mielessä influenssakaudella.

Per Ashorn

Lyhyesti: Sikiön reesustekijä selville äidin verinäytteestä

Sikiön reesustekijän RhD:n varsin luotettava määrittäminen äidistä otetusta verinäytteestä näyttää olevan mahdollista, kun äiti itse on RhD-negatiivinen. RhD-geenin olemassaolo tai puuttuminen voidaan todeta herkällä PCR-tekniikalla äidin plasmasta. Aiemmin vastaava tieto on saatu vain työläillä keinoilla, istukkanäytteestä, lapsiveden soluista, sikiön verestä tai tutkimalla äidin verenkierrossa esiintyviä ehjiä sikiöperäisiä soluja. Mikäli lapsen isä on RhD-geenin suhteen heterotsygootti, voidaan tällä yksinkertaisella ja riskittömällä menetelmällä tunnistaa ne raskaudet, joissa ei ole sikiön immunisoitumisen vaaraa ja joissa ei tarvita lisätutkimuksia tai seurantaa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Maailman tautien top ten 2020

Asiantuntijoiden ennusteen mukaan globaalin tautitaakan kymmenen kärjessä -lista muuttuu vuodesta 1990 vuoteen 2020 seuraavasti:

Heikki Arvilommi