Tutki vitiligolapsen kilpirauhanen

Vitiligoa eli iholle ilmaantuvaa pigmenttikatoa on noin 1 %:lla väestöstä. Vitiligon ajatellaan syntyvän autoimmuunimekanismilla, sillä potilailta on voitu osoittaa verestä vasta-aineita ja T-soluja, jotka regoivat melanosyyttien antigeenien kanssa. Toisinaan vitiligoon liittyy autoimmuunityreoidiitti, mutta tähän asti tutkimukset ovat keskittyneet aikuisväestöön. Nyt julkaistu Kreikassa tehty tutkimus on selvittänyt autoimmuunityreoidiitin yleisyyttä vitiligoa sairastavien lasten keskuudessa. Tutkituista 54:stä vitiligoa sairastavasta lapsesta autoimmuunityreoidiitti löytyi 13:lta eli 24 %:lta vitiligopotilaista. Tämä oli 2,5 kertaa enemmän kuin ikävakioidussa noin 300 terveen lapsen kontrolliväestössä. Tutkimus ei paljastanut yhteyttä tyreoidiitin esiintymisen ja vitiligon tyypin (yleistynyt vai paikallinen) välillä. Vitiligon alkamisikään tai sen kestoon ei myöskään voitu osoittaa yhteyttä. Tyreoidiitti oli yleensä puhjennut vasta vaaleiden ihoalueiden ilmaantumisen jälkeen. Alle 12-vuotiaista tyreoidiitti löytyi pojilta kaksi kertaa useammin kuin tytöiltä. Yli 12-vuotiailla tytöillä sen sijaan tyreoidiitti oli kuusi kertaa yleisempi kuin pojilla. Kirjoittajat ehdottavat, että vitiligoa sairastavilta lapsilta pitäisi tutkia kilpirauhasvasta-aineet ja TSH vuosittain mahdollisesti vaivihkaa kehittyvän tyreoidiitin havaitsemiseksi.
Katsaus­artikkeli 39/2005 Kommentteja

Sydäninfarktidiagnoosin luotettavuus hoitoilmoitus- ja kuolemansyyrekisterissä vuosina 1988-2002

Tarkentunut diagnostiikka ja kehittyneet hoidot ovat antaneet aiheen sydäninfarktin diagnostisten kriteerien tarkistamiselle.

Pia Pajunen, Heli Koukkunen, Matti Ketonen, Tapani Jerkkola Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Markku Mähönen Matti Niemelä, Kari Kuulasmaa, Jorma Torppa, Tapio Vuorenmaa Aapo Lehtonen, Heikki Miettinen, Juha Mustonen, Pertti Palomäki Matti Arstila, Jaakko Tuomilehto, Y. Antero Kesäniemi Kalevi Pyörälä, Veikko Salomaa
Terveyden­huolto 39/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Kroonista idiopaattista yskää sittenkin?

Pitkittynyttä yskää erillisenä oireena on tutkittu jonkin verran. USA:ssa on joissakin selvityksissä pystytty kaikille yskää poteville löytämään syy oireeseen. Näin ei aina muualla ole ollut ja nyt englantilaisen huippuryhmänkin tutkimuksessa jäi 42 % yskijöistä ilman oireen etiologista varmennusta (postnasal drip 22 %, gastroesofageaalinen refluksi 16 %, astma 7 %, muita syitä 13 %). Potilaat olivat jo muualla hyvin tutkittuja, joten kyse oli ongelmatapauksista. Syytä vaille jääneet yskät kestivät muita kauemmin ja alussa oli ollut usein ylähengitysteiden infektio. Näillä potilailla oli myös suurempi herkkyys kapsaisiinille (yskätutkimuksissa käytetty punapippuri). Tutkijat, joista yksi oli arvostettu prof. Peter Barnes, pitävät idiopaattisen kroonisen yskän olemassoloa selvänä, eikä kaikille yskijöille siis löydy oireen aiheuttajan spesifiä hoitoa.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 38/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Tupakointi lisää riskiä keuhkotuberkuloosiin

Pitkään on tiedetty tupakoivien sairastavan muita enemmän keuhkotuberkuloosia. Nyt asiaa selvitettiin tarkemmin Etelä-Afrikassa 2 401:n yli 15-vuotiaan kohortissa. Tubidiagnoosi perustui ihotestiin (ei calmetointeja), vähintään 10 mm:n induraatio katsottiin positiiviseksi. Tupakoivista tämä löydös oli 82 %:lla, riski koskaan tupakoimattomiin nähden oli 1,99. Yli 15 askivuotta tupakoineilla oli suurin suhteellinen riski. Johtopäätökseksi tuli, että tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä. Pääkirjoituksessa todennäköisimmäksi syyksi näille tuloksille mietitään tupakoinnin alentamaa immuniteettia tai lisäämää epäspesifistä tulehdusta. Sosiaalisilla tekijöillä lienee melkoisen suuri osuus asiassa, kuten myös HIV-tilanteella, minkä vakiointi puuttui itse tutkimuksesta.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 38/2005 Kommentteja

Parhaassa iässä olevien miesten ongelmat

Alavirtsatie- ja sukuelinperäisten sairauksien yleisyydestä tarvitaan tarkkaa, ajan tasalla olevaa tietoa, jotta miesten terveyspalvelut voidaan kohdistaa oikein. Australialaiset tekivät vuoden 2003 loppupuoliskolla koko maanosansa käsittävän puhelinhaastattelun satunnaisesti valituille 5 990:lle yli 40-vuotiaalle miehelle. Tutkittavat jaettiin neljään ikäryhmään: 40-49-, 50-59-, 60-69- ja yli 70-vuotiaisiin niin, että kuhunkin ryhmään tuli vähintään 1 250 miestä. Vastausprosentti oli 78 ja otannan katsottiin edustavan läpileikkausta Australian koko monirotuisesta väestöstä.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 38/2005 Kommentteja

Vahvistusta kahvin terveysvaikutuksille

Vuosi sitten JAMAssa ilmestynyt suomalainen tutkimus väitti kahvin suojaavan tyypin II diabetekselta. Tulos näyttäisi saavan vahvistusta muista epidemiologisista tutkimuksista. Nyt JAMAssa julkaistu systemoitu katsaus löysi yhteensä 15 epidemiologista tutkimusta kahvin ja diabeteksen yhteyksistä. Näistä 9 pitkittäistutkimuksessa on seurattu lähes 200 000 ihmistä 6-20 vuoden ajan. Päivittäinen yli 6 kupin nauttiminen vähensi tyypin II diabeteksen riskiä (RR) 0,65:een (95 %:n lv 0,54-0,78). Suoja oli samanlainen riippumatta lihavuudesta tai sukupuolesta. Tutkimuksissa näkyi myös annos-vastesuhde - mitä enemmän juot kahvia, sitä enemmän se suojaa. Poikkileikkaustutkimukset tukevat tulosta sillä, että runsaasti kahvia juovilla äskettäin todetun hyperglykemian prevalenssi oli vähäisempi.

Kaisu Pitkälä
Lääke­tieteen maailma­sta 38/2005 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030