Yksi sädehoitoannos tehoaa luuston etäpesäkekipuun

Suurin osa levinnyttä syöpätautia sairastavista potilaista kärsii luustoetäpesäkkeiden aiheuttamista kivuista. Sädehoito helpottaa kipua 80 %:lla potilaista. Sädehoitoa on perinteisesti annosteltu kivun hoidossa joko 10 annoksena (yht. 30 Gy) tai viitenä annoksena (yht. 20 Gy). Kahdessa isossa satunnaistetussa tutkimuksessa on jo aiemmin saatu näyttöä siitä, että 8 Gy:n kertafraktio lievittää kipua yhtä hyvin kuin isompi annos jaettuna useampaan antokertaan.

Sirkku Jyrkkiö

Perustietoa keloidiarven syntymisestä

Keloidin kehittyminen on harmittava kirurgisen toimenpiteen tai lävistyksen komplikaatio. Arpeen kehittyy kasvaimen tapaan käyttäytyvä, sidekudossoluja eli fibroblasteja ja säikeistä kollageenia sisältävä möykky, joka poiston jälkeen voi uusia ja kasvaa entistä nopeammin. TGFbeeta:n eli transformoivan kasvutekijä beeta:n osuus keloidin kollageenisynteesin yllyttäjänä on tunnettu vuosia, mutta nyt TGFbeeta:n kolmen alamuodon: TGFbeeta1:n, TGFbeeta2:n ja TGFbeeta3:n sekä näiden reseptorien itsenäinen rooli alkaa hahmottua. Roistoiksi ovat osoittautuneet TGFbeeta1 ja TGFbeeta2. Sen sijaan TGFbeeta3 estää fibroosia. Keloidin, hypertrofisen arven ja normaalin arven fibroblastit sekä erittävät TGFbeeta:aa, että tuottavat TGFbeeta-reseptoreita pinnalleen. Eri arpityyppien solut kuitenkin eroavat toisistaan siinä, missä suhteessa solut erittävät eri TGFbeeta:n alamuotoja ja kuinka paljon eri alatyyppien reseptoreita soluilla on pinnallaan. Tällaista perustietoa tarvitaan, jotta arven kehittymiseen voitaisiin oppia vaikuttamaan.

Sirkku Peltonen

Ympäristön sosiaalinen ilmapiiri vaikuttaa lasten mielenterveyteen

Lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen on paradoksaalinen ilmiö muuten niin hyvinvoivassa yhteiskunnassamme. Syitä tähän on etsitty vanhempien lisääntyneestä työsidonnaisuudesta, lasten kanssa vietetyn ajan vähenemisestä, lisääntyneistä avioeroista, suurentuneista koululuokista jne.

Raimo K.R. Salokangas

Statiinit vs. aorttaläpän ahtauma: toinen erä

Kalkkinen aorttaläpän ahtauma yleistyy länsimaissa nopeasti väestön ikääntyessä ja on jo yleisin läppäleikkauksen aihe. Tautimekanismien on huomattu muistuttavan valtimonkovettumatautia ja potilailla onkin usein molemmat taudit siinä vaiheessa, kun leikkaushoitoa harkitaan.

Juhani Airaksinen

Multifokaalinen kilpirauhassyöpä

Suurin osa kilpirauhassyövistä on hyväennusteista papillaarista tyyppiä. Syöpämuutokset löytyvät usein multifokaalisina pesäkkeinä. Tapana onkin poistaa koko kilpirauhanen ja antaa leikkauksen jälkeen vielä radioaktiivista jodia jäännöskudoksen tuhoamiseksi. Tutkijat selvittivät X-kromosomin inaktivaation perusteella multifokaalisen kilpirauhassyövän pesäkkeiden alkuperää, eli ovatko kasvaimet peräisin samasta solukloonista. Kymmenen naispotilaan multifokaalisen syövän pesäkkeistä otetuista näytteistä todettiin, että puolessa tapauksista solutyyppi oli samaa alkuperää kaikissa tutkituissa pesäkkeissä. Tutkimus ei kerro, miksi kilpirauhasessa voi syntyä samaan aikaan eri kohdissa papillaarista kilpirauhassyöpää. Tutkimus vahvistaa vanhan hoitokäytännön oikeaksi, eli kilpirauhanen täytyy poistaa mahdollisimman tarkoin kokonaisuudessaan, jotta kaikki tautipesäkkeet tulevat poistetuiksi.

Sirkku Jyrkkiö

Isotretinoiini muuttaa aivojen toimintaa

Aknen hoitoon käytettävään A-vitamiinijohdokseen isotretinoiiniin liittyy psyykkisiä oireita, joiden perusteella on syytä uskoa, että aine vaikuttaisi myöskin aivoihin. Toiminnallisen MRI:n avulla tutkittiin aknepotilaita, joista toiset saivat 4 viikkoa isotretinoiinia (1mg/kg) ja toiset antibioottia. Isotretinoiinia saaneiden potilaiden orbitofrontaalisen korteksin glukoosimetabolia aleni noin 20 %, kun antibioottia saaneilla muutosta ei havaittu. Myös masennuksessa on tavattu samoja muutoksia. Kuitenkaan kummallakaan potilasryhmällä ei ilmennyt masentuneisuutta. Näyttää siltä, että isotretinoiini todellakin vaikuttaa keskushermostoon, mutta ei läheskään kaikilla aiheuta psyykkisiä oireita. Sen sijaan psyykkiselle oireilulle alttiit voivat saada lääkkeestä oireita, joten ainakin aiempi psyykkinen oireilu on syytä selvittää, kun potilaalle aiotaan määrätä isotretinoiinia.

Raimo K.R. Salokangas

Pitkittyvä nuha - mikrobilääkettä vai oireenmukaista hoitoa?

Pitkittyvän virusinfektionuhan hoito on ongelma, jota ei toistaiseksi ole kyetty ratkaisemaan. Mikrobilääke sen kummemmin kuin oireenmukainen lääkityskään eivät tilaa paranna.

Anne Pitkäranta

Nuorten masennus - vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu vähän

Nuorten mielialahäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat pääpiirteissään samat kuin aikuisten.

Linnea Karlsson, Mirjami Pelkonen, Terhi Aalto-Setälä, Mauri Marttunen

Hyötyykö vanhus voimaharjoittelusta?

Ikääntymiseen liittyy tahdonalaisten lihasten koon ja voiman väheneminen. Tätä ilmiötä kutsutaan sarkopeniaksi.

Jussi Sarin

Lasten ja nuorten terveydenlukutaidon oppiminen - haaste terveysneuvonnalle ja -opetukselle

Terveydenlukutaidon oppimisessa on kyse siitä, että lapsen ja nuoren terveystietoisuus ja terveystiedot ja -taidot lisääntyvät sekä terveysarvot ja -asenteet selkiytyvät.

Sirkka Jakonen, Kerttu Tossavainen, Harri Vertio

Kelan työkyvyttömyyseläkkeet - milloin eläke, milloin muu etuus

Suomessa lakisääteisestä eläketurvasta vastaavat kansaneläke- ja työeläkejärjestelmä.

Raili Pirttimäki

Kemikaaliohjelma ja riskianalyysi

Euroopan Unioni on käsittelemässä REACH-ohjelmaa (Registration, Evaluation and Authorization of Chemicals) kemikaaleista aiheutuvien mahdollisten haittojen hallintaa varten.

Jouko Tuomisto

Peräaukon sulkijalihasvauriot ja ulosteenkarkailu synnyttäneillä

27.5.2005 Helsingin yliopisto

Tarja Pinta

Kivun käsittely ihmisaivoissa

27.5.2005 Helsingin yliopisto

Tuukka Raij

Terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi rutiinisti kerätyn tiedon pohjalta

27.5.2005 Kuopion yliopisto

Jarmo Kukkonen

Keuhkonsiirron jälkeisen oblite-roivan bronkioliitin mekanismit porsaan heterotooppisessa keuhkoputkensiirtomallissa

27.5.2005 Helsingin yliopisto

Hanni Alho

Kollageeni XI:n geenivirheet

27.5.2005 Oulun yliopisto

Miia Melkoniemi

Ruston soluväliaineen proteiineja koodittavien geenien virheet nivelrikon ja MED:n aiheuttajana

27.5.2005 Oulun yliopisto

Eveliina Jakkula

Lyhyesti: Rokote tehokas vyöruusuun

Suomessakin on kokeiltu rokotetta lasten vesirokon ehkäisyyn. Tässä tutkimuksessa käytettiin rokotteen vahvennettua versiota vanhempien ihmisten vyöruusun torjuntaan. Vyöruusuhan on samaisen vesirokkoviruksen uudelleen aktivoitumisen seurauksena syntyvä tauti, johon liittyy usein vaikeitakin ja pitkään kestäviä kiputiloja.

Heikki Arvilommi

Osteoporoosin takana lymyää myelooman alku

Myeloomalle on ominaista luuston haurastuminen ja murtumat, aivan kuten osteoporoosillekin, vaikka myelooma on toki harvinainen osteoporoosiin verrattuna. Tanskan Odensen yliopistosairaalan endokrinologinen osasto selvitti, kuinka monella osteoporoosiepäilyn vuoksi sairaalaan lähetetyistä potilaista oli seerumissaan monoklonaalinen komponentti tai myelooma.

Robert Paul