Antibiootti ei hyödytä kampylobakteeri-infektiossa

Kampylobakteeri on yleisin bakteeriripulin aiheuttaja kehittyneissä maissa. Kampylobakteeri-infektioiden esiintyvyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja suurimmillaan se on kesäkuukausina. Suurin osa kampylobakteeri-infektioista on sporadisia, mutta myös epidemioita on kuvattu. Infektiolle altistavia riskitekijöitä ovat broilerin ja siipikarjan käsittely ja syöminen, pastöroimattoman maidon juominen, koti- ja karjaeläinkontaktit sekä ulkomaanmatkailu. Suurin osa infektioista paranee itsestään, mutta vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita antibiootti- ja sairaalahoitoa. Joskus kampylobakteeri-infektio aiheuttaa jälkitauteja: reaktiivinen artriitti ilmenee 1-5 %:lla potilaista.

Daniela Schönberg-Norio
Väitös 23/2009 Kommentteja

Aivovaltimon aneurysmasta uusi tutkimusmalli

Aivovaltimoaneurysman puhkeamisen aiheuttama subaraknoidaalivuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Vuodon saa noin tuhat henkilöä vuodessa ja vuotamaton aivovaltimoaneurysma löytyy 2-6 %:lta väestöstä. Sitä, mitkä aneurysmat tulevat vuotamaan ja mitkä eivät, ei toistaiseksi pystytä ennustamaan. Valtaosaa vuotamattomista aneurysmista on pidettävä potentiaalisesti hengenvaarallisina, ja ne on pyrittävä sulkemaan joko mikrokirurgisella leikkauksella tai endovaskulaarisella (suonensisäisellä) embolisaatiolla.

Johan Marjamaa
Väitös 23/2009 Kommentteja

Remodeling eteisvärinässä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin eteisvärinää eteisten uudelleenmuotoutumisen (remodeling) näkökulmasta tutkimalla magnetokardiografialla (MKG) mitattua eteissignaalia. Vaikka normaali sinusrytmi kyettiin palauttamaan sähköisellä rytminsiirrolla lähes kaikille potilaille, eteisvärinällä on suuri taipumus uusiutua rytmihäiriölääkityksestä huolimatta. Rytminsiirtoon pitäisi työn tulosten mukaan pyrkiä mahdollisimman nopeasti pitkäaikaistuloksen parantamiseksi. Verenpainepotilailla, joilla on vasemman kammion kuormittuneisuudesta johtuva paksuntuma, uuden eteisvärinän ilmaantuminen lisäsi merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta. Verenpaineen hoito angiotensiinireseptorin salpaaja losartaanilla vähensi eteisvärinän ilmaantumista 33 % verrattuna beetasalpaajahoitoon atenololilla.

Mika Lehto
Väitös 23/2009 Kommentteja

Veren peptiditasot muuttuvat lihavuudessa

Lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän seurauksena elimistössä tapahtuvia hormonaalisia muutoksia ei vielä täysin tunneta. Osittain siksi lihavuuden ja siitä aiheutuvien haittojen hoito on nykyisellään vaikeaa. Rasvakudoksesta ja suoliston alueelta on löydetty useita verenpainetta, ravinnonottoa, tulehdusta ja insuliiniherkkyyttä sääteleviä peptidejä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin elimistön tuottamien kolmen peptidin, apeliinin, oreksiini A:n ja greliinin, toimintaa lihavilla ja painoaan pudottaneilla.

Miika Heinonen
Väitös 23/2009 Kommentteja

Reumapotilaiden elämänlaatu

Nivelreumalla ja muilla tulehduksellisilla nivelsairauksilla on selvä vaikutus potilaiden elämänlaatuun heti sairauden alkuvaiheessa. Lisäksi nivelsairaus aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Hoidon kehittymisen myötä keskeiseksi on tullut hoidon aloittaminen sairauden alkuvaiheessa, yhdistelmähoitojen käyttö ja ns. biologisten täsmälääkkeiden, mm. tulehduksen välittäjäaineiden (TNF-alfa) vaikutusta estävien lääkkeiden käyttö.

Karin Laas
Väitös 23/2009 Kommentteja

Raskausmyrkytys ja sydänriski

Raskausmyrkytykseen sairastuu noin 5 % raskaana olevista naisista. Viime vuosina on käynyt myös ilmi, että raskausmyrkytyksen sairastaminen lisää naisen kuolleisuusriskin sydän- ja verisuonitauteihin noin kaksinkertaiseksi, mutta syytä ei tarkkaan tiedetä. Näillä taudeilla on kuitenkin yhteisiä riskitekijöitä, ja lisäksi raskausmyrkytyksen taudinkuva muistuttaa metabolista oireyhtymää. Myös verisuonen sisäpinnan toiminnan häiriöt, jotka ovat keskeinen osa valtimonkovettumistaudin kehittymisessä, ovat nykykäsityksen mukaan raskausmyrkytyksen oireiden taustalla.

Katja Lampinen
Väitös 23/2009 Kommentteja

Miesten syömishäiriöt ja tyytymättömyys vartaloon

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietämystä poikien ja miesten syömishäiriöistä. Aineistona olivat Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kaksostutkimuksen kaikki Suomessa vuosina 1983-87 syntyneet kaksoset (noin 2 000 poikaa ja 2 000 tyttöä) ja vuosina 1974-79 syntyneet kaksoset (noin 2 000 miestä ja 2 000 naista) FinnTwin12- ja FinnTwin16-kohorteista. Heitä arvioitiin postikyselyin ja osaa vuosina 1974-79 syntyneistä myös diagnostisen haastattelun avulla.

Anu Raevuori
Väitös 23/2009 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030