Ihon kalsiumaineenvaihdunnalla yhteys ihosairauksiin

Ihosolujen toimintaa ohjaa solunsisäinen kalsiumpitoisuus, joka säätelee solujen jakautumista, erilaistumista ja geenien luentaa. Normaalisti ihosolun sisäisen kalsiumpitoisuuden pitävät pienenä solukalvojen kalsiumpumput, jotka siirtävät kalsiumioneja solun ulkopuolelle tai solun sisäisiin kalvostoihin. Jos kalsiumpitoisuuden säätely ihosoluissa pettää, on seurauksena usein vakava ihon toimintahäiriö. Kahdessa harvinaisessa periytyvässä ihosairaudessa, Hailey-Haileyn ja Darierin taudissa ihomanifestaatiot aiheutuvat kahden erillisen kalsiumpumppuproteiinin toiminnanvajauksesta.

Pekka Leinonen

Meluherkkyys lisää naisten sydänriskejä

Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista. Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, joka kuvaa herkkyyttä kokea melu ja reagoida siihen. Meluherkät aistivat melun uhkaavampana, reagoivat meluun voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin muut. Meluherkkyys lisää melun koettua häiritsevyyttä. Voidaan olettaa, että melun terveysvaikutusten, kuten sydän- ja verisuonitautien, riski on meluherkillä suurempi kuin muilla. Väitöskirjatyössä selvitettiin, mihin somaattisiin ja psykologisiin tekijöihin meluherkkyys liittyy, selittävätkö perintötekijät meluherkkyyden eroja ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen, erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

Marja Heinonen-Guzejev

Polvilumpion sijoiltaanmeno luultua yleisempi

Polvilumpion sijoiltaanmeno on tavallinen, usein nuoren aikuisen akuutti polven nivelsidevamma, joka liittyy tyypillisesti liikuntasuorituksiin. Sijoiltaanmenon yhteydessä pääasiallisin polvilumpion tukirakenne, sisempi patellofemoraaliligamentti (MPFL), vaurioituu. Polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen monilla esiintyy toistuvia polvilumpion muljahteluja tai sijoiltaanmenoja, polven kipua, liikunnallisen aktiivisuustason heikkenemistä ja polvilumpion liukupinnan nivelkulumaa. Polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon hoitotapa on ollut epäselvä, koska laadukkaita tutkimuksia on niukasti. Perinteisesti suurin osa polvilumpion ensimmäisistä sijoiltaanmenoista on hoidettu ilman leikkausta saranalastalla tai polvilumpiotuella.

Petri Sillanpää

Vaikea sepsis on Suomessa harvinaisempi kuin muualla

Vaikean sepsiksen esiintyvyys on eri tutkimuksissa ollut 0,5-3 tuhatta asukasta kohden, mutta esiintyvyyttä ei ole tutkittu aikaisemmin prospektiivisesti Pohjoismaissa. Erilaisia tulehduksen välittäjäaineita, kuten high mobility group box-1 -proteiinia (HMGB1) ja endoteliaalista verisuonikasvutekijää (VEGF), on tutkittu vaikean sepsiksen vaikeusasteen ja hoidon tuloksen ennustamisessa. Pitkän ajan ennustetta yhdistettynä elämän laadun arviointiin voidaan pitää tärkeimpänä vaikean sepsiksen hoidon onnistumisen mittarina. Laatupainotteisia elinvuosia (quality-adjusted life years, QALYs) voidaan käyttää hyväksi kustannus-vaikuttavuusarvioinnissa.

Sari Karlsson

Neidonhiuspuu-uute ei ehkäise dementiaa

Neidonhiuspuu-uutteella eli Ginkgo biloballa ei ole dementiaa ehkäisevää vaikutusta, osoittaa Yhdysvalloissa tehty suuri tutkimus. Vuonna 2007 Cochrane-katsaus päätyi siihen, että uutteella saattaa olla lievää myönteistä vaikutusta dementoituneiden kognitioon ja toimintakykyyn, mutta näyttö on epäjohdonmukainen ja tutkimuksissa on metodologisia puutteita. Tutkimukset olivat pieniä.

Kaisu Pitkälä

Oikaisu: Bevasitsumabi lisää syöpäpotilaan trombiriskiä

Lääketieteen maailmasta -palstalla numerossa 50/2008 (s. 4414) oli virhe bevasitsumabia käsitelleessä referaatissa. Bevasitsumabia saaneilla potilailla oli laskimotukoksia 11,9 %:lla. Virheellisesti todettiin, että kontrollipotilaista vain 6,3 %:lla olisi ollut laskimotukoksia. Laskimotukosten määrä kontrollipotilailla oli 107 tukosta 1 083 potilaalla (n. 10 %). Bevasitsumabia saaneiden potilaiden riskikerroin saada laskimotukos kontrollipotilaisiin verrattuna oli referaatissa oikein (1,33, p < 0,001).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030