Uutta tietoa lääkkeiden ja DNA:n kulkeutumisesta silmän takaosassa

Verkkokalvon lääkehoitoa vaikeuttaa se, etteivät silmätippana annetut lääkkeet kulkeudu siihen riittävästi. Uudet keinot ovat siis tarpeen, mutta niiden kehittämistä varten tarvitaan lisää perustietoa lääkkeiden kulkeutumisesta silmässä. Tässä väitöskirjassa selvitettiin lääkeaineiden ja geenihoitoon käytettävän DNA:n kulkeutumista silmän takaosan kudoksissa.

Leena Pitkänen

Selkäydinnesteen biomarkkerit lieväoireisen Alzheimerin taudin diagnostiikassa

Kun henkinen suorituskyky on heikentynyt verrattaessa terveisiin samanikäisiin, vaikka oireet ovat sen verran lievät, että henkilö selviää itsenäisesti arkielämässä, voi oireisto olla merkki varhaisesta Alzheimerin taudista. Toisaalta osalla potilaista ei oireiden taustalla ole etenevää aivosairautta. Hoidon suunnittelun kannalta on erittäin tärkeää, että ne potilaat, joilla oireet liittyvät Alzheimerin tautiin, pystytään tunnistamaan luotettavasti. Sekä nykyiset oireenmukaiset että kehitteillä olevat hoitomuodot ovat tehokkaimpia taudin varhaisessa vaiheessa. Koska Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikan merkitys korostuu hoitomahdollisuuksien kehittyessä, on tärkeää löytää objektiivisia, mitattavia biologisia merkkitekijöitä, jotka auttavat taudin toteamisessa.

Sanna-Kaisa Herukka

Biologiset tekijät munasarjasyövän ennusteen arvioimisessa

Munasarjasyöpä on Suomessa naisten viidenneksi yleisin syöpä ja aiheuttaa eniten kuolemia gynekologisista syövistä. Suurin osa tapauksista diagnosoidaan vasta kun tauti on jo levinnyt munasarjojen ulkopuolelle, jolloin ennuste on huono. Munasarjasyövän synnyn ja leviämisen parempi tuntemus mahdollistaisi paremman ennusteen ja hoidon arvioinnin potilaskohtaisesti, ja se voisi olla perustana myös uusien hoitomuotojen kehittämiselle. Taudin kulkua ja hoitovastetta on pyritty arvioimaan ns. perinteisten ennustetekijöiden (kasvaimen levinneisyys, tyyppi ja erilaistumisaste, leikkauksen jälkeisen jäännöskasvaimen koko) avulla, mutta se on osoittautunut hankalaksi ja tarkkuudeltaan riittämättömäksi.

Kirsi Suhonen

Dementialääke laastarina helpottaa omaista

Kolme neljästä Alzheimer-potilaasta tarvitsee apua lääkehoidon toteuttamiseen. Tavallisimmin dementoituvan lääkehuollosta huolehtii ikääntyvä puoliso. Rivastigmiinista on kehitetty laastarina annosteltava lääkevalmiste. Laastarista rivastigmiini imeytyy tasaisemmin ja haittavaikutuksia esiintyy vähemmän kuin tablettihoidossa.

Jaana Suhonen

Ei huolta terveen ihmisen eteisvärinästä

Mayo-klinikan tutkijat ovat seuranneet Olmstedin piirikunnan väestön sydänterveyttä 30 vuoden ajan. Tänä aikana eteisvärinä ilmeni yli 3 600 henkilöllä. Vain 76:lla heistä (2 %) eteisvärinä luokiteltiin terveen sydämen eteisvärinäksi. Tätä potilasryhmää (keski-ikä 44 vuotta, miehiä 78 %) seurattiin yli 25 vuoden ajan. Eteisvärinä muuttui krooniseksi vain vajaalla kolmanneksella potilaista. Koko ryhmän eloonjäämisennuste ei poikennut mitenkään muusta väestöstä. Aivoverenkiertohäiriöt olivat myös harvinaisia, eikä niitä ilmennyt lainkaan ilman muiden vaaratekijöiden ilmaantumista. Keski-ikäisen muuten terveen henkilön eteisvärinän ennuste näyttää siis hyvältä, mikä on syytä pitää mielessä uusien hoitojen riskejä punnittaessa. Tilanne muuttuu ikääntymisen myötä kun muita, lähinnä aivoverenkiertohäiriöille altistavia sairauksia alkaa ilmetä. Vastikään julkaistu Käypä hoito -suositus antaa antitromboottisen hoidon suuntaviivat seurantaan.

Juhani Airaksinen

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei huononna seuraavan raskauden ennustetta

Raskauden keskeytys on tehty perinteisesti laajentamalla kohdun kaula mekaanisesti ja tyhjentämällä kohtu pihdeillä. Tähän on liittynyt tulehdusriskin lisäksi riski myöhemmästä kohdun kaulan toiminnanvajauksesta, joka voi aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen. Nykyään valtaosa keskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Mikäli keskeytys tehdään operatiivisesti, kohdun kaula pehmennetään lääkkeellisesti ja kohtu tyhjennetään imulla. Laajaa kohdun kaulan dilataatiota ei yleensä tarvita. Siten komplikaatioita ilmenee aiempaa vähemmän.

Pertti Kirkinen

Prostatan rakkoulokkeen koko ennustaa katetrista vieroituksen onnistumista

Prostatahyperplasian aiheuttaman akuutin virtsaretention hoito noudattaa yleensä kaavaa: virtsarakon tyhjennys katetrilla, potilaan kotiutus kestokatetrin kanssa, alfasalpaajalääkityksen aloitus ja yritys katetrista vieroitukseen sopivaksi katsotun ajan kuluttua. Yritys onnistuu noin puolella potilaista. Lopputuloksen ennustaminen säästäisi toisen puolen potilaista pettymyksiltä, turhilta hoitokäynneiltä ja nopeuttaisi lopullista hoitopäätöstä.

Ossi Lindell

Työperäinen altistuminen lisää astmariskiä

Tietyillä ammattiryhmillä on muita suurempi riski sairastua astmaan. Arvion mukaan työhön liittyvät tekijät vaikuttavat astman syntyyn noin 9 %:n osuudella. Keuhkosairauksien esiintyvyyttä selvittäneen tutkimushankkeen (ECRHS) seurantatutkimuksessa tutkittiin erilaisten ammattiryhmien, työperäisten altisteiden ja inhalaatio-onnettomuuksien vaikutusta uusien astmatapausten syntyyn. Laajan kansainvälisen tutkimuksen seuranta toteutettiin vuosina 1998-2003.

Tiina Laatikainen

Deksametasonista ei ole hyötyä imeväisen ensimmäisessä bronkioliitissa

Yhdysvaltalaisessa isossa monikeskustutkimuksessa todistettiin pienempien tutkimusten havainto: alle 1-vuotiaiden ahtauttavassa keuhkoputkitulehduksessa kortikosteroideista ei ole hyötyä. Tässä tutkimuksessa 600 ensimmäistä kertaa vinkuvaa 2-12 kk:n ikäistä vauvaa satunnaistettiin saamaan joko kerta-annos deksametasonia annoksella 1 mg/kg suun kautta tai lumelääkettä. Ryhmät eivät eronneet toisistaan sairaalaan joutumisen, mahdollisen sairaalahoidon pituuden tai oirepisteytyksen perusteella. Lapsia seurattiin viikon ajan. Tulokset eivät muuttuneet, vaikka niitä tarkasteltiin lapsen iän tai sen mukaan, löytyikö hengitystie-eritteistä Respiratory syncytial -virusta. Muita viruksia lapsilta ei systemaattisesti haettu. Sivuvaikutuksia steroidista ei raportoitu enempää kuin lumeryhmässäkään. Pienet keuhkoputkivinkujat saavat meillä Suomessa vielä usein systeemisen steroidiannoksen, turhaan. Säästetään ne jatkossa laryngiittilapsille.

Marjo Renko

Antaako mitotaania lisämunuaisen kuorikerroksen karsinoomaan?

Alle puolet lisämunuaisen kuorikerroksen karsinoomaan sairastuneista elää yli viisi vuotta diagnoosista. Italialaiset ja saksalaiset tutkijat yhdistivät voimansa ja selvittivät retrospektiivisesti, onko liitännäishoitona annetusta mitotaanihoidosta hyötyä. Vuosina 1985-2003 liitännäishoitoa annettiin vain osassa keskuksista: näin saatiin kerättyä 177:n radikaalisti leikatun potilaan aineisto. Potilaista 47 oli saanut mitotaania, 130 ei. Mitotaania saaneilla potilailla aika taudin uusiutumiseen oli pidempi ja kuolleisuus syöpään oli vähäisempää. Mitotaaniin liittyvät sivuvaikutukset olivat yleensä lieviä. Yksittäisillä potilailla oli huimausta ja ataksiaa. Hoidon aikana on syytä seurata maksa-arvoja.

Sirkku Jyrkkiö

Infektio-ongelmat pitkäaikaishoitolaitoksissa

Ihon hyvä perushoito on oleellinen osa ihoinfektioiden torjuntaa. Huolellisella diagnostiikalla pyritään määrittämään onko kyseessä antibioottihoitoa vaativa ihoinfektio vai muuta hoitoa vaativa ihottuma. Erikoispoliklinikan konsultaatio on aiheellinen, kun diagnoosi on epäselvä tai kun hoitovaste ei ole hyvä.

Maarit Wuorela, Päivi Ojanen, Eeva Vainio

Milloin ruoansulatuskanavan tähystys on syytä toistaa?

Gastroskopiaa ja kolonoskopiaa käytetään ensisijaisena tutkimuksena potilaan hälyttävien ylä- tai alavatsaoireiden selvittämiseksi. Tavallisimmin tähystystutkimus tehdään toiminnallisten vatsavaivojen vuoksi, vaikka niiden löydökset ovat useimmiten normaaleja.

Markku Heikkinen, Seppo Niemelä

Inhaloitavat kortikosteroidit, lisämunuaislama ja kasvu

Suuret glukokortikoidiannokset suun kautta tai parenteraalisesti pitkäaikaisesti käytettyinä lamaavat lisämunuaiskuorta, mutta myös inhaloitavat kortikosteroidit voivat isoina annoksina johtaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaan ja kasvuhäiriöön.

Harri Niinikoski, Timo Vanto, Kirsti Näntö-Salonen, Erika Isolauri

Osa terveyskeskuslääkäreistä kokee osaamisensa riittämättömäksi

Pakkotahtinen työ ja siitä seuraava työuupuminen on osoittautunut erääksi tärkeimmäksi terveyskeskuksesta poislähdön syyksi. Työuupumisen todennäköisyyttä puolestaan lisää riittämättömäksi koettu ammatillinen pätevyys.

Pekka T. Jaatinen, Ulla Saxén, Pirjo Aho

Potilaan itsemääräämisoikeus ja vaikeat päätökset elämän loppuvaiheessa Lääkärit kuvaavat roolinsa vahvaksi tukiessaan potilasta

Potilaan autonomiasta on tullut eettisen keskustelun tärkein periaate elämän loppuvaiheen hoitoratkaisuissa.

Hanna-Mari Hildén, Pekka Louhiala, Marja-Liisa Honkasalo

Eteläsuomalaiset porakaivoveden käyttäjät altistuvat uraanille todennäköisesti rauhanturvaajia enemmän

Köyhdytetty uraani on ydinvoimaloissa käytettävän uraanipolttoaineen tai ydinasemateriaalin valmistuksessa syntyvä sivutuote. Luonnon uraanista tai käytetystä polttoaineesta on tällöin poistettu fissiokelpoista uraani-235 isotooppia.

Päivi Kurttio, Sisko Salomaa

Geneetikot atooppisen ihottuman syiden jäljillä

Atooppinen ihottuma johtuu perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksesta. Perinnöllisiä tekijöitä etsittäessä huomio on nyt kiinnittynyt filaggriinigeeniin. Filaggriinia tarvitaan ihon pinnan sarveiskerroksen muodostumisessa. Jos sarveiskerroksen kehitys häiriintyy, iho hilseilee ja kuivuu tavallista voimakkaammin - tuttu ilmiö atooppisessa ihossa. Filaggriini olisi siis varsin looginen geeni selittämään, miksi atooppisen ihon pinta on kuiva ja helposti ärsyyntyvä.

Sirkku Peltonen

MS-taudin varhaisen vaiheen hoito jakaa mielipiteitä

MS-taudin hoito pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain, sillä keskushermoston tulehduksen varhainen hillitseminen saattaa estää palautumattomien hermovaurioiden kehittymistä. Samalla yritetään ehkäistä tulevaa vammautumista, mutta tutkittu tieto tästä on vielä vähäistä.

Jaana Suhonen

Pienikin patistelu lisää vanhojen ihmisten liikuntaa

Liikunnan terveyshyödyistä on kiistaton tieteellinen näyttö. Myös vanhalla iällä aloitetusta liikunnasta on hyötyä sairauksien ja niiden komplikaatioiden ehkäisyssä sekä toiminnanrajoitusten ehkäisyssä.

Kaisu Pitkälä

Antikoagulanttihoito hyödytön katkokävelypotilaille

Noin puolet katkokävelypotilaista sairastaa perifeerisen valtimotaudin lisäksi sepelvaltimotautia. Aterotromboottiset komplikaatiot, sydäninfarkti ja aivohalvaus ovat perifeerisen valtimosairauden tärkeimmät kuolinsyyt, vaikka katkokävely voikin olla pitkään ainoa oireita antava krooninen ateroskleroosin ilmentymä. Verihiutaleisiin vaikuttavat lääkkeet pienentävät näiden aterotromboottisten ilmentymien riskiä, mutta antikoagulanttihoidon tehosta tässä potilasryhmässä ei ole tietoa.

Juhani Airaksinen