Mikä on kustannusvaikuttavinta prostatahyperplasian hoitoa?

Prostatahyperplasian hoito on viime vuosina muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi, kun markkinoille on tullut lääkkeitä, jotka pienentävät eturauhasen kokoa tai vähentävät liikakasvun aiheuttamia oireita. Lääkehoidon aseman selventämiseksi Kanadan terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Canadian Coordinating Office for Technology Assessment (CCOHTA) on tuottanut raportin, jossa verrataan kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysien (cost-utility) perusteella finasteridiä kahteen muuhun prostatahyperplasian hoitomuotoon, transuretraaliseen prostatektomiaan ja seurantaan (watchful waiting).

Risto P. Roine, Harri Sintonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Referoitu tutkimus on erittäin mielenkiintoinen. Tällaista tietoa tarvitaan nykyisinä aikoina, jolloin uusia ja usein hyvinkin kalliita hoitomuotoja jatkuvasti kehitellään. Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitovaihtoehtojen vertailun ottaminen tutkimuksen kohteeksi on ymmärrettävää - ovathan tämän sairauden hoitovaihtoehdot viime vuosina suorastaan räjähdysmäisesti lisääntyneet samalla, kun itse sairauden patofysiologiaa on opittu tuntemaan yhä paremmin.

Timo Lehtonen

Keuhkoahtaumataudin (COPD) sairaalahoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin sairaaloiden postorekisteritietojen avulla COPD-potilaiden sairaalakäyttöä kaikissa Suomen sairaaloissa vuosina 1972-92. Lisäksi tutkittiin erikseen 1.1.86-31.12.90 sairaalaan ensimmäistä kertaa COPD:n takia joutuneiden 65-69-vuotiaiden (n = 2 237) selviytymistä ja kuolinsyitä. Nämä tiedot koottiin kuolinrekisteristä.

Sirkku Vilkman

Prolyyli 4-hydroksylaasi

Kollageenien valmistamisessa tarvittava avainentsyymi, prolyyli 4-hydroksylaasi, olisi sopiva kohde kontrolloida ylimääräisestä kollageenin tuotannosta aiheutuvia sairauksia, kuten keuhkofibroosia ja maksakirroosia. Entsyymin rakenne ja toiminta ovat kuitenkin puutteellisesti tunnettuja eikä entsyymin toiminnan estävän täsmälääkkeen kehittäminen ole vielä ollut mahdollista. Tässä väitöskirjassa on keskitytty tutkimaan selkärankaisilla kahdesta alfa- ja kahdesta beeta-alayksiköstä muodostuvan entsyymin alayksiköiden alueita, joita tarvitaan aktiivisen entsyymikompleksin muodostumisessa. Tätä tarkoitusta varten selvitettiin C. elegans -sukkulamadon alfa-alayksikön primaarirakenne (cDNA) ja tuotettiin sitä vastaavaa valkuaisainetta yhdessä ihmisen beeta-alayksikön kanssa hyönteissoluviljelmässä bakulovirusten avulla. Yllättäen alayksiköt liittyivät yhteen muodostaen aktiivisen prolyyli 4-hydroksylaasin, joka oli selkärankaisten entsyymistä poiketen alfab-dimeeri. Sukkulamadon ja ihmisen alfa-alayksiköt ovat aminohappojärjestystä verrattaessa keskenään vain 45 %:sesti identtisiä.

Peppi Karppinen

Hyytymistekijä XIII puutostauti

Hyytymistekijä XIII puutostauti on harvinainen autosomaalisen resessiivisesti periytyvä vuotosairaus. Potilailta puuttuu verenkierrostaan transglutaminaasientsyymi, hyytymistekijä XIII, jonka tehtävä on muodostaa kovalentteja sidoksia fibriinisäikeiden välille stabiloiden tuoretta verihyytymää. Verihyytymän heikkouden vuoksi potilailla on taipumus erilaisiin vuoto-oireisiin, joista tyypillisimpiä ovat napaverenvuodot syntymän jälkeen, erilaiset pehmytosavuodot, aivoverenvuodot ja spontaanit abortit.

Hanna Mikkola

Rintasyövän liitännäishoitojen vaikutus luuhun ja veren rasvoihin

Vuosittain lähes 3 000 naista sairastuu rintasyöpään. Heistä noin puolet saa liitännäishoitoja, antiestrogeeni- tai solunsalpaajahoitoja, ja yhä useampi paranee pysyvästi. Rintasyövän liitännäishoitojen pitkäaikaisvaikutuksista luuhun ja veren rasvoihin tiedetään vähän. Estrogeenin tiedetään estävän luukatoa ja alentavan kolesterolia, mutta rintasyövän sairastaneilla naisilla estrogeenin käyttöä ei suositella, sillä se saattaa lisätä rintasyövän uusiutumista. Antiestrogeeneistä tamoksifeenillä näyttäisi olevan heikko estrogeenin kaltainen vaikutus luuhun ja veren rasvoihin. Toremifeenistä vastaavia tutkimuksia ei ole tehty. Premenopausaalisilla naisilla käytetty solunsalpaajahoito aiheuttaa ennenaikaiset vaihdevuodet yli puolelle potilaista ja saattaa näin altistaa luukadolle ja hyperkolesterolemialle. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella uudet luukatolääkkeet, bisfosfonaatit, estävät tehokkaasti luukatoa.

Tiina Saarto

Uutta potkua osteoporoosin hoitoon

Osteoporoosin hoitoon ovat nykyään käytettävissä estrogeenit, kalsitoniini ja bisfosfonaatit. Näille lääkkeille on ominaista, että ne ensisijaisesti estävät luun resorptiota. Fluoridi vahvistaa myös luustoa ja sen vaikutusmekanismina on luun uudismuodostumisen lisääntyminen. Fluorin vaikutus on kuitenkin tunnetusti odottamaton ja voi olla, että vaikka luumassa lisääntyy, luun kestävyys ei parane. Siksi fluoria ei ainakaan Suomessa käytetä liiemmälti osteoporoosin hoidossa.

Robert Paul

Meneepä vaikeaksi

Lancetin palstoilla kuvataan suku, jonka useilla jäsenillä on mutaatio BRCA1-geenissä. Tämän geenin mutaatio altistaa kantajansa periytyvälle rinta- ja munasarjasyövälle sekä eturauhassyövälle. Kuten olettaa sopii, useimmilla mutaatiota kantavilla suvun jäsenillä olikin todettu joko rintasyöpä, munasarjasyöpä tai eturauhassyöpä. Suvulle tyypillinen BRCA1-geenin mutaatio oli tarkoin selvitetty, ja tällä kertaa kyseisen jättigeenin eksonissa numero kaksi oli kohdassa 189 neljän emäksen insertio (189insTGTC). Tähän asti kaikki oli kuin oppikirjassa, mutta kyseisessä suvussa sattui olemaan monotsygoottiset kaksossisaret, joiden tautihistoria olikin vielä mielenkiintoisempi.

Heikki Joensuu

Mitä hepariinia epästabiiliin anginaan?

Epästabiilin angina pectoriksen nykyinen konservatiivinen valinnaishoito koostuu hepariinin infuusiosta ja asetyylisalisyylihaposta. Tällaisenaan hoito ei aina ole kovin tyydyttävää ja usein joudutaan invasiivisiin jatkotoimiin. Pienimolekyylisten hepariinien tultua käyttöön on muutamissa tutkimuksissa selvitetty, ovatko uudet hepariinit perinteistä fraktioimatonta hepariinia parempia tässä hoidossa. Pienimolekyylisten hepariinien etuna on tasaisempi ja paremmin ennakoitavissa oleva annosvaste, ja lisäksi niiden annostelu ihonalaisena ruiskeena on helppoa eikä vuotomuuttujia tarvitse seurata.

Robert Paul

Kolibakteerin kaksi tietä

Bakteerien ja isännän seurusteluun liittyy monenlaista koreografiaa. Kun suhde on vihamielinen, peli on likaista: huijaus ja valepukujen käyttö kukoistaa. Meidän näkökulmastamme bakteerit ovat lieroja, jotka epäreiluin konstein lähestyvät sisimpäämme.

Heikki Arvilommi

Sikasiirteet vastatuulessa

Humanisoitujen sikojen on toivottu ratkaisevan kroonisen siirrännäispulan. Nykyaikaisen siirtogeenitekniikan avulla on mahdollista tuottaa sikoja, joiden solujen pinnan tärkeimmät kudosantigeenit ovat ihmisestä peräisin. Tällaisista possuista otettuja siirrännäisiä ihmisen immuunijärjestelmä sitten erehtyisi pitämään lähes ominaan eikä ainakaan hallitsemattomia hylkimisreaktioita pääsisi kehittymään. Toisesta lajista peräisin olevat siirrännäiset eli ksenograftit ovat nostattaneet tietysti valtavan kohun ja erityisesti niiden eettisyys on asetettu kyseenalaiseksi.

Matti Viljanen

Uuden polven D-dimeeritutkimukset syvän laskimotukoksen diagnostiikassa

Syvän laskimotukoksen toteaminen on monella tapaa ongelmallista: kliininen diagnoosi on epäluotettava eikä tavanomaisista laboratoriokokeista ole apua (1). Potilaan hoidosta sekä hoitamatta jättämisestä voi aiheutua henkeä uhkaavia komplikaatioita. Laskimokuvaus on työläs ja kallis, ja siitäkin voi aiheutua komplikaatioita. Kaikututkimuksessa jää merkittävä osa säären alueen tukoksista havaitsematta (2,3).

Auvo Rauhala, Pia Kivelä, Mari-Anne Vaittinen

Jäänhoitokoneen aiheuttama altistuminen ilman epäpuhtauksille Helsingin jäähallissa

Jääkiekko-ottelun aikana Helsingin jäähallissa mitatut ilman hiilimonoksidi-, typpidioksidi- ja hiilivetypitoisuudet olivat selvästi suurentuneet. Jäänhoitokoneen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet olivat jopa suuremmat kuin ruuhkaisimmilla Helsingin kaduilla. Kolmen katsojan ja kolmen pelaajan hiilimonoksidialtistusta seurattiin ennen ottelua ja sen jälkeen otetuista verinäytteistä. Jääkiekko-ottelun aikana veren karboksihemoglobiinipitoisuus kaksinkertaistui, mikä vastaa sen pitoisuutta tupakoivilla henkilöillä. Yhdellä kuudesta tutkitusta havaittiin vähäinen veren bentseenipitoisuuden suureneminen.

Antti Pönkä, Ismo Syvähuoko, Risto Kostiainen

Selkäkipu Mysteerio avautumassa - käytäntö yhtenäistymässä

Selkäkäkipu on suuri kansanterveydellinen ongelma kaikissa kehittyneissä maissa. Käsitys selkäkivun ohimenevästä luonteesta on muuttunut, koska 40 % akuuttiin selkäkipuun sairastuneista oireilee vielä vuoden kuluttua. Pitkään jatkuvana selkäkipu voi pahimmillaan muuttaa kipua aistivien hermojen toimintaa ja vääristää normaalitoiminnankin kipukokemukseksi. Tarkka kuvantaminen tuo pienetkin rakennemuutokset näkyviin, mutta niillä ei välttämättä ole lainkaan yhteyttä potilaan tuntemaan selkäkipuun.

Teuvo Sihvonen, Osmo Tervonen, Riitta Myllykangas-Luosujärvi, Olavi Suomalainen, Matti Luukkonen, Juhani Merikanto, Heikki Vanharanta

Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumien endovaskulaarinen hoito

Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumia hoidetaan nykyään aktiivisesti leikkauksella, sädehoidolla tai endovaskulaarisesti embolisaatiolla tai sitten näiden hoitomuotojen yhdistelmällä. Useimmille potilaille ensimmäinen hoito on endovaskulaarinen, sillä näin voidaan pienentää suurikin epämuodostuma leikkaukseen tai sädehoitoon soveltuvaksi. Aktiivisen hoidon riskit ovat nykymenetelmin pienemmät kuin taudin luonnollisesta kulusta aiheutuvat ongelmat. Toimenpidevälineiden kehittymisen ja ennen kaikkea toimenpiteiden tekijöiden kokemuksen karttumisen myötä hoidon tulokset ovat selvästi parantuneet ja komplikaatiot ovat vähentyneet.

Tapani Saari, Petri Saari

Poskiontelotulehduksen diagnostiikka avoterveydenhuollossa

Akuutin poskiontelotulehduksen diagnostiikkaan on käytettävissä useita menetelmiä, joiden luotettavuudessa on huomattavia eroja. Nykyisin diagnoosi perustuu Suomessa usein pelkästään potilaan kuvaamiin oireisiin ja kliiniseen tutkimukseen, mikä johtaa antibioottien liialliseen käyttöön. Hoidon laatua ja osuvuutta voidaan parantaa käyttämällä diagnostiikassa muita menetelmiä kliinisen tutkimuksen lisäksi. Kaikututkimus on käyttökelpoisin nykyisin avoterveydenhuollossa saatavilla olevista menetelmistä. Vähäisten haittojen, tutkimuksen nopeuden ja toistettavuuden vuoksi sen käyttöä avoterveydenhuollossa olisi edistettävä. Jotta kaikututkimus olisi luotettava menetelmä poskiontelotulehduksen diagnostiikassa, sen käyttöä tulee harjoitella perusteellisesti ja diagnostiikan laatua on syytä seurata aika ajoin vertaamalla löydöksiä NSO-röntgenkuvauksen tuloksiin tai poskionteloiden punktioon.

Helena Varonen, Seppo Savolainen

Depression etiologia, patofysiologia ja psykopatologia - psykosomaattinen näkökulma

Depressio on yksi suomalaisten tärkeimmistä kansansairauksista. Tässä artikkelissa esitetään depression syitä, mekanismeja ja oireita yhteen nivova psykosomaattinen malli. Depression laukaisevat tekijät saavat aikaan merkityskokemuksen, jonka aiheuttama tunne-elämys johtaa biologisiin neuroniverkostojen säätelyhäiriöihin. Toisaalta tällainen säätelyhäiriö voi johtua lääkityksen ja ruumiillisen sairauden suorasta vaikutuksesta. On tärkeää huomata, että depressio on sekä psykologinen että biologinen sairaus, jolla on myös merkittäviä vaikutuksia yksilön sosiaaliseen elämään ja toimintakykyyn.

Hasse Karlsson, Raimo K. R. Salokangas

Suun terveydenhuollon kustannuksissa ja tuottavuudessa suuria eroja terveyskeskusten välillä

Kunnallista suun terveydenhuoltoa on valtakunnan tasolla seurattu käyntitietojen avulla jo 1950-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen terveyskeskuksia koskeva selvitys, jossa käynti- ja kattavuustietojen lisäksi kerättiin myös hampaiden terveyttä koskevia tietoja, tehtiin vuonna 1976. Vuodesta 1982 vastaavanlaisia selvityksiä on julkaistu joka kolmas vuosi. Vuosittaisia tietoja terveyskeskusten hammashuollon asiakkaista ja käyntimääristä on koottu vuodesta 1985 ensin valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kertomustietojärjestelmään (KETI) ja vuodesta 1994 Stakesin terveydenhuollon toimintatilastoon.

Pekka Utriainen, Eeva Widström, Seppo Helminen

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen

Perusterveydenhuolto on joutunut vastaamaan yhä suuremmasta määrästä suoritteita yhä pienemmin resurssein. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnistetty kuntaprofiili- ja hoitoketjuprojektit, joiden tarkoituksena on räätälöidä jokaisen kunnan ja potilasryhmän tarpeisiin sopiva yhteistyöverkko erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Näin toivotaan saavutettavan mahdollisimman kattava ja päällekkäisyyksiä välttävä hoidonporrastus. Käytännön työvälineinä ovat hoitoketjukäsikirja, ajantasainen tiedonkulku, moniammatillinen yhteistyö ja suopeat asenteet.

Matti Nuutinen, Hannu Paajanen, Raimo Huotari, Maija-Liisa Seppänen, Lauri Nuutinen

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 1. Laatuindikaattorityötä maailmalla

Säännöllisesti kerättävistä tilastoista on terveydenhuollossa muutakin hyötyä kuin velvollisuuden täyttyminen viranomaisten suuntaan. Kertyvää tietoa voidaan mm. jalostaa yksinkertaisiksi tunnusluvuiksi, indikaattoreiksi, jotka antavat erilaista tietoa laitosten toiminnasta. Indikaattoreiden avulla voidaan myös verrata omaa yksikköä muihin vastaavaa työtä tekeviin yksiköihin. Näin voidaan saada eväitä omalle kehitystyölle. Indikaattorityössä Suomi ei kulje kehityksen eturintamassa. Siksi kansainvälisistä kokemuksista oppiminen on tärkeätä.

Mikko Nenonen, Mika Gissler