Poskiontelotulehduksen diagnostiikka avoterveydenhuollossa
Akuutin poskiontelotulehduksen diagnostiikkaan on käytettävissä useita menetelmiä, joiden luotettavuudessa on huomattavia eroja. Nykyisin diagnoosi perustuu Suomessa usein pelkästään potilaan kuvaamiin oireisiin ja kliiniseen tutkimukseen, mikä johtaa antibioottien liialliseen käyttöön. Hoidon laatua ja osuvuutta voidaan parantaa käyttämällä diagnostiikassa muita menetelmiä kliinisen tutkimuksen lisäksi. Kaikututkimus on käyttökelpoisin nykyisin avoterveydenhuollossa saatavilla olevista menetelmistä. Vähäisten haittojen, tutkimuksen nopeuden ja toistettavuuden vuoksi sen käyttöä avoterveydenhuollossa olisi edistettävä. Jotta kaikututkimus olisi luotettava menetelmä poskiontelotulehduksen diagnostiikassa, sen käyttöä tulee harjoitella perusteellisesti ja diagnostiikan laatua on syytä seurata aika ajoin vertaamalla löydöksiä NSO-röntgenkuvauksen tuloksiin tai poskionteloiden punktioon.
Poskiontelotulehduksella tarkoitetaan poskiontelon limakalvojen tulehduksellista prosessia, johon liittyy eritteen kerääntyminen onteloon. Äkilliseksi tulehdus luokitellaan, jos oireet ovat kestäneet korkeintaan 30 vuorokautta. Tauti on yleinen: sen esiintyvyydeksi arvioidaan 15-20 tapausta 1 000…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



