Voiteista ei apua keratosis pilarikseen

Keratosis pilaris on hyvin yleinen iho-oire. Se tekee posket karheiksi ja punoittaviksi follikkeliaukkoihin kertyvän keratiinin takia. Kasvojen lisäksi keratosis pilarista nähdään kyynärvarsien takana, reisien ulkosivuilla ja pakaroissa, missä iholla on kananlihamaista karheaa näppylää. Lapsena alkanut keratosis pilaris voi häipyä itsestään kasvoilta aikuisikään mennessä. Keratosis pilariksesta voi erottaa alamuodon keratosis pilaris rubra eli kuiva näppyläisyys. Siihen liittyy voimakkaampi punoitus, ja punoittava näppyläisyys voi levitä laajoille alueille, myös vartalolle ja raajojen tyviosiin. Paikoitellen iho voi punoittaa ilman näppylöitäkin ja joskus siihen liittyy myös kutina. 27 potilaan aineistossa keratosis pilaris rubra alkoi 0-12 vuoden iässä, alkamisiän mediaanin ollessa 5 vuotta. Keratosis pilarista oli yritetty hoitaa lukuisilla paikallishoitovalmisteilla, mm. perusvoiteilla tai keratolyyttisiä aineita, kortikosteroideja, A-vitamiinijohdannaisia ja kalsipotriolia sisältävillä voiteilla. Mistään näistä ei ollut mainittavaa apua. Tutkijat päätyvätkin toteamaan, että keratosis pilaris rubra on alidiagnosoitu, varsin yleinen iho-oire, joka ei aiheuta arpeutumista tai ihon atrofiaa. Sen hoitamiseksi voidaan ajautua pitkiin, mahdollisesti tehottomiin paikallishoitoyrityksiin.

Sirkku Peltonen

Ashley-tytön hoito - kenen hyväksi?

9-vuotiaan amerikkalaisen Ashley-tytön hoitoratkaisut ovat herättäneet maailmanlaajuista huomiota. Hänellä todettiin synnynnäinen enkefalopatia, joka aiheutti pysyvän, täydellisen liikuntakyvyttömyyden ja infantiilin henkisen tilan. Ashleyn somaattinen kasvu päätettiin pysäyttää hormonihoidolla niin, että hän kasvaa vain 6-vuotiaan lapsen kokoiseksi. Vuodepotilaana olevan lapsen hoidon oletetaan näin olevan helpompaa. Hoidon oleellinen osa oli estrogeenilääkitys luutumistumakkeiden kehityksen nopeuttamiseksi. Häneltä poistettiin myös kohtu ja rintarauhaset, ettei näiltä alueilta olisi koitunut harmillisia oireita suuriannoksisen estrogeenihoidon aikana.

Pertti Kirkinen

Työikäinen Parkinson-potilas

Parkinsonin tautia sairastavista vähintään kolmannes sairastuu työikäisenä. Parkinsonin taudin vaikutuksesta työkykyyn on niukasti tietoa.

Kirsti Martikainen, Tiina Luukkaala, Reijo Marttila

Milloin Parkinsonin tautiin harkitaan leikkaushoitoa?

Lääkehoito on Parkinsonin taudin hoidon kulmakivi, mutta kun pitkään jatkunut lääkehoito aiheuttaa haittavaikutuksia, leikkaushoito voi tuoda apua.

Tarja Haapaniemi, Tuomo Erola, Esa Heikkinen

Suu infektiofokuksena - infektiolääkärin näkökulma

Suun merkitys terveydelle on yhä tärkeämpi, koska ihmisillä on omat hampaat suussaan entistä pidempään.

Anneli Lauhio, Riina Richardson, Christian Lindqvist, Ville Valtonen

Volvulus keskiraskaudessa

Volvulus on suolen kiertymä mesenteriuminsa suhteen. Se aiheuttaa mekaanisen esteen suolen läpikululle ja verenkiertohäiriön, joka voi johtaa suolen kuolioon.

Veronika Tuimala, Marja Hyöty, Risto Tuimala

Kirurgian toimialan jononpurku: miten se kannattaa toteuttaa?

HYKS:n kirurgian toimialalla Helsingin sairaaloissa ryhdyttiin vuonna 2005 jonojen purkuun lisäämällä omaa kapasiteettia ja muilla järjestelyillä, kuten lisätöinä, siirtoina muihin sairaaloihin ja ostopalveluina. Tulosyksikössä oli hoitojaksoja noin 37 000, ja niistä 7,5 % tuotettiin jononpurkuna.

Reijo Haapiainen, Caj Haglund, Eero Hirvensalo, Olli Kirvelä, Liisa Konttila, Vesa Perhoniemi, Jukka Sirén, Reija Sjöholm, Arja Tuokko, Eija Valin

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden antama puhelinneuvonta

Kansallisen terveysprojektin yhtenä tavoitteena oli tukea toimintoja, joissa terveydenhuollon resurssit ohjataan käyttämään aikaisempia tehokkaampia toimintatapoja.

Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailuttaminen Kokemuksia Lahden kaupungista

Ulkoistettaessa ja kilpailutettaessa kunnat joutuvat arvioimaan ja vertaamaan itse tuottamiaan palveluja muiden organisaatioiden tuottamiin.

Matti Liukko, Risto Savilahti

Munuaisvaurio anestesian ja leikkauksen yhteydessä

Anestesiassa käytetyt lääkkeet ja kirurgiset toimenpiteet voivat vaikuttaa munuaisiin ja munuaisten toimintaan. Kliinisessä käytössä olevat munuaisvaurion ja -toiminnan mittarit, kuten kreatiniini ja urea, ovat epäherkkiä ja niitä käytettäessä pienet muutokset munuaistoiminnassa jäävät huomaamatta.

Merja Laisalmi

Histamiini eosinofiiliapoptoosin säätelyssä

Eosinofiilinen tulehdus on tärkeä tekijä astman ja allergisten sairauksien synnyssä. Myös tulehdussoluista allergeenialtistuksen jälkeen vapautuva histamiini on olennainen allergiaoireiden kehittymisessä. Apoptoosia pidetään keskeisenä mekanismina, jonka avulla tulehdussoluja poistuu kudoksista ja tulehdus lievittyy. Tässä väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin histamiinin ja antihistamiinien merkitystä eosinofiilisten valkosolujen apoptoosin säätelyssä. Vapaaehtoisten henkilöiden verestä eristettyjä eosinofiilejä viljeltiin koeolosuhteissa, jonka jälkeen apoptoosia arvioitiin eri menetelmillä.

Hannele Hasala

Varusmiesten insuliiniherkkyys heikkenee ja veren rasva-arvot lisääntyvät armeijan aikana

Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin veren rasvojen, sokerin sekä insuliinin pitoisuuksia ja muutoksia varusmiespalvelun aikana. Lisäksi tutkittiin tupakoinnin yhteyttä näihin riskitekijöihin. Tutkimusaineisto muodostui kaikista Pohjan Prikaatissa vuonna 1995 palveluksensa aloittaneista 1 268 varusmiehestä ja vertailuaineistona tutkittiin tammikuussa 1997 palveluksensa aloittaneet 1. Viestikomppanian 106 varusmiestä.

Tuula Tähtinen

Luun kuormitusvaste

Osteoporoottiset luunmurtumat ovat nykyään yksi eniten lisääntyvistä kansanterveysongelmista. Luun lujuuteen ja rakenteeseen vaikuttavat ihmisen perimä yhdessä fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja elimistön hormonaalisen tilan kanssa. Näistä fyysisen kuormituksen merkitys on ilmeinen, sillä fyysisen kuormituksen puuttuessa ei millään tunnetulla ravinnollisella tai hormonaalisella menetelmällä pystytä luun mineraalimäärän vähenemistä pysäyttämään.

Ilari Pajamäki

Lääkehaittoja tutkittiin tarkemmin Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa arvioidaan, että lääkkeiden haittavaikutukset aiheuttavat vuosittain yli 700 000 päivystyspoliklinikkakäyntiä. Tapauksista 117 300 johtaa sairaalahoitoon. Lääkehaitat aiheuttavat siten noin 0,6 % kaikista päivystyspoliklinikkakäynneistä. Tietoja selvitettiin vuosilta 2004-2005.

Kaisu Pitkälä

Rimonabantti vähentää myös aikuisdiabeetikon painoa ja riskejä

Kannabinoidijärjestelmä on uusin ylipainon lääkehoidon kohde. Kannabinoidi-1-reseptorin salpauksella voidaan vähentää ylipainoisten ja dyslipideemisten henkilöiden painoa ja korjata kardiovaskulaarisia riskitekijöitä. Uusi tutkimus osoittaa rimonabantin edut myös tyypin 2 diabeteksessa.

Robert Paul

Bevasitsumabista apua kolorektaalisyöpään

Angiogeneesi-inhibiittori bevasitsumabi on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, jonka kohteena on verisuoniendoteelin kasvutekijä (VEGF). Nyt on selvitetty bevasitsumabin käyttöä kolorektaalisyövän kirurgisen hoidon yhteydessä. Tutkijat totesivat, että radikaalin kirurgian ulottumattomissa olevat potilaat voidaan bevasitsumabihoidon jälkeen mahdollisesti leikata radikaalisti. Käynnissä olevissa tutkimuksissa selvitetään myös aineen vaikutusta varhaisemmin todettuihin kolorektaalisyöpiin.

Tom Scheinin

Kuuma ilma tappaa täit

Päätäitä esiintyy kouluissa ja päiväkodeissa edelleen runsaasti, eikä perinteinen lääkehoito tai elävät täit tukehduttava liuos aina tuhoa hiusten juuressa tiukasti kiinni olevia munia. Yhdysvalloissa asiaan on tartuttu kehittämällä kuumaa ilmaa puhaltava laite, LouseBuster, joka tappaa sekä elävät täit että varsinkin munat.

Marjo Renko

Parkinson-lääkkeistä voi aiheutua läppävikoja

Eräiden serotoniinireseptorin välityksellä vaikuttavien laihdutuslääkkeiden on havaittu aiheuttavan samanlaisia restriktiivisiä läppävikoja kuin karsinoidioireyhtymän. Lääkkeet vedettiin markkinoilta ja myöhemmin ilmeni, että haitallinen läppävaikutus saattaa välittyä 5HT2B-reseptorialatyypin kautta.

Juhani Airaksinen

Alaikäisten masennuksen lääkehoitoon suositellaan varovaisuutta

Nuorten masennuksen lääkehoito on ollut vilkkaan keskustelun kohteena. Lääkeviranomaiset ovat varoittaneet uusista selektiivisistä serotoniinin takaisinoton estäjistä (SSRI), koska ne mahdollisesti lisäävät itsetuhoisuutta. Kaksi tuoretta tutkimusta tuo lisävalaistusta. Yhteenvetona niistä voidaan päätellä, että masentuneiden lasten ja nuorten SSRI-lääkehoidon alkuvaiheeseen näyttää liittyvän itsetuhoisen käyttäytymisen lisääntymistä, minkä vuoksi potilaiden tarkka seuranta on tärkeää. Saattaa olla, että aiemmin huomion kohteena olleen paroksetiinin ohella erityistä varovaisuutta tulisi noudattaa myös venlafaksiinin määräämisessä alaikäisille. Ilmeistä kuitenkin on, että huolellisesti toteutettu masennuksen lääkehoito ei lisää alaikäisten itsemurhakuolleisuutta. Saattaa jopa vähentää.

Raimo K. R. Salokangas

Rotavirusrokotetta koskevat julkaisut tutkimuksen kärjessä

Lancet on valinnut kaksi suomalaistutkijan artikkelia vuoden julkaisuksi. Rotavirusrokotetetta koskevat kaksi artikkelia julkaistiin New England Journal of Medicinessa, ja professori Timo Vesikari on toisessa julkaisussa ensimmäinen tekijä ja mukana kirjoittajana myös toisessa. Rotavirusrokotetetta koskevien artikkeleiden ykkössijan syynä oli tutkimustulosten globaalisesti katsoen suuri terveyshyöty.

Pertti Kirkinen