Infektoitunutkin ekseema paranee kortikosteroideilla

Yli kolmensadan potilaan ekseemista ja normaalilta iholta tehdyt bakteeriviljelyt osoittivat, että ekseemapotilaista noin 70 %:lla oli iholla viljeltävissä olevia bakteereja. Näistä 60 % oli stafylokokkus aureusta. Lisäksi havaittiin mm. muita stafylokokkilajeja ja suolistoperäisiä bakteereita. Potilaiden paranemista ja bakteereiden katoamista iholta verrattiin kahdessa hoitoryhmässä: pelkällä kortikosteroidilla hoidetuilla ja kortikosteroidia sekä laajakirjoista antibioottia mupirosiinia sisältävää voidetta käyttäneillä. Tulokset osoittivat, että molemmat hoidot tehoavat hyvin. Hoitoryhmistä paikallista antibioottia ja kortikosteroidia käyttäneet olivat paremmassa kunnossa viikon kuluttua, kun kahden viikon kohdalla ryhmien välillä ei ollut enää eroa. Myös inflammaation mittarina käytetty veren interleukiini 4 väheni hoidon myötä.

Sirkku Peltonen

Inkretiinit, uusi lääkeryhmä diabeteksen hoitoon

Inkretiinihypoteesi esitettiin jo yli 60 vuotta sitten, jolloin havaittiin, että suun kautta nautittu sokeriliuos nosti veren insuliinipitoisuutta huomattavasti enemmän kuin annostelu suoneen. Ajateltiin, että jokin suolistosta peräisin oleva tekijä lisäsi insuliinineritystä. Maha-suolikanavan hormonit GLP-1 (glucagon like peptide) ja GIP (gastic inhibitory peptide) osoittautuivatkin merkittävimmiksi inkretiineiksi. Ruokailun yhteydessä syntyvä GLP-1 lisää insuliinineritystä ja viestii kylläisyydestä keskushermostoon.

Camilla Schalin-Jäntti

Rasvainen kala suojaa munuaissyövältä

Ruokavaliolla arvellaan olevan merkitystä syövän syntyyn. Tosin viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että esim. keski-ikäisen ihmisen kasvisruokavalio suojaisi kovinkaan hyvin syöpään sairastumiselta. Ruotsalaisessa 15 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa 61 433 naista kirjasi käyttämänsä ravinnon päivittäin. Koko aineistossa todettiin 150 munuaissyöpätapausta. Ne naiset, jotka söivät viikoittain rasvaista kalaa, sairastuivat harvemmin munuaissyöpään kuin ne, jotka eivät käyttäneet lainkaan kalaa ravinnokseen. Rasvaton kala ei suojannut munuaissyövältä.

Sirkku Jyrkkiö

COX-2-salpaajat paksu- ja peräsuolisyövän ja polypoosin ehkäisyssä

nPerä- ja paksusuolen adenoomien ehkäisyyn suunnitelluissa kliinisissä tutkimuksissa havaittiin, että COX-2-salpaajien käyttöön liittyy lisääntynyt sydäntapahtumien riski. Tällöin molemmat tutkimukset keskeytettiin. Nyt julkaistut tulokset APC- ja PreSAP-tutkimuksista antavat uutta tietoa selekoksibin vaikutuksista ja turvallisuudesta uusiutuvien adenoomien ja polyyppien ehkäisyssä.

Tiina Laatikainen

Korvatulehduslapselle antibioottiresepti varalle?

Koska iso osa lasten välikorvatulehduksista parantuu itsestään, pieniä nuhaneniä hoitavat lääkärit joutuvat jatkuvasti miettimään, kenelle antibiootti pitäisi aloittaa. JAMAssa syyskuussa ilmestyneessä amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin, voiko tämän päätöksen jättää vanhemmille. Vuoden aikana korvatulehdus diagnosoitiin sairaalan päivystyspoliklinikalla 776:lta 6 kk:n - 12 vuoden ikäiseltä lapselta. Vastikään saadun antibioottikuurin, vuotavan tai putkikorvan, epäillyn tai todetun septisen infektion tai vanhempien kieltäytymisen vuoksi ennen satunnaistamista tutkimuksesta putosi pois lähes 500 lasta.

Marjo Renko

BRAF-geenin V600E-mutaatio ja VEGF papillaarisessa kilpirauhassyövässä

Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 300 kilpirauhassyöpää. Ylivoimaisesti yleisin alamuoto on papillaarinen kilpirauhaskarsinooma (PTC). Ennuste on yleensä erinomainen, mutta sekä tutkijat että kliinikot etsivät keinoja, joiden avulla aggressiiviset tapaukset voitaisiin identifioida. Valtaosassa PTC-tapauksia taustalla on onkogeenisen signalointireitin aktivaatio. Noin 50 %:ssa sporadisista PTC-tapauksista taustalta löytyy BRAF-geenin aktivoiva V600E-mutaatio. BRAF V600E -mutaatio on yleisin papillaarisen kilpirauhassyövän geenivirhe, ja siihen on liitetty uusiutumisen sekä huonon ennusteen riski.

Camilla Schalin-Jäntti

Preoperatiivinen kemosädehoito vähentää peräsuolisyövän paikallista uusiutumista

Preoperatiivinen peräsuolisyövän sädehoito vähentää taudin paikallista uusiutumista merkittävästi. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksesessa haluttiin selvittää, parantaako kemosädehoito hoitotulosta. Tutkimuksen otettiin 1 011 peräsuolisyöpään (luokitus T3-T4) sairastunutta potilasta. Potilaat satunnaistettiin neljään hoitohaaraan: 1) preoperatiivinen sädehoito 45 Gy ja leikkaus, 2) preoperatiivinen kemosädehoito ja leikkaus 3) preoperatiivinen sädehoito ja leikkaus ja postoperatiivinen fluorourasiilihoito 4) preopratiivinen kemosädehoito, leikkaus ja postoperatiivinen fluorourasiilihoito. Kemosädehoidossa potilaat saivat fluorourasiilia sädehoidon alussa ja lopussa. Solunsalpaajahoidolla ei ollut vaikutusta elinaikaan eikä tautivapaaseen aikaan, mutta fluorourasiilia saaneilla potilailla tauti uusiutui paikallisesti merkittävästi vähemmän. Fluorourasiilia saaneissa ryhmissä 7-9 %:lla potilaista oli paikallisia taudin uusiutumia, pelkän sädehoidon ja leikkaushoidon saaneessa ryhmässä niitä oli 17 %:lla potilaista. Preoperatiivinen kemosädehoito lisäsi vähän hoidon akuuttia toksisuutta, mutta ei haitannut leikkauksen toteuttamista tai siitä toipumista. Postoperatiivinen liitännäishoito toteutui protokollan mukaan vain alle puolelle potilaista. Tutkimuksen tulos viittaakin siihen, että preoperatiivinen kemosädehoito olisi paras ratkaisu silloin, kun taudin paikallisen uusiutumisen riskiä halutaan minimoida. Kaukometasoinnin estämiseen tarvitaan uusia keinoja.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030