Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden hoito vaatii tilanteen nopeaa tunnistamista ja välitöntä toimintaa.

M. J. Pekka Raatikainen, Heikki Mäkynen

Kuntoutusosaston perustamisen vaikutus lonkkamurtumapotilaiden hoitotuloksiin

Lonkkamurtumakuntoutuksen keskittämisen hyödyistä vallitsee yleinen konsensus. Lahden kaupunginsairaalan perustettiin vuonna 2006 moniammatillinen ortopedinen kuntoutusosasto. Selvitimme tämän toiminnan vaikutusta potilaiden odotusaikaan keskussairaalasta jatkohoitoon ja kuntoutettavien ennusteeseen PERFECT-aineiston indikaattorien avulla. Vertailualueiksi valittiin Päijät-Hämeen muut kunnat sekä muun Suomen alue.

Markku Hakala, Antti Malmivaara, Janne Eskelinen, Ulla Toivonen, Jussi Haapala, Merja Valjakka-Heimola, Marja Mikkelsson, Unto Häkkinen

Ovulaatioinduktio ei lisää munasarjasyövän riskiä

Ovulaatiohoitoja saaneiden naisten seurantatutkimuksessa ei havaittu munasarjasyövän ilmaantuvuuden lisääntyvän hoitojen jälkeen. Noin 10 000:ta vuosina 1965-1988 hedelmättömyyshoidossa ollutta naista seurattiin vajaan 30 vuoden ajan. Heistä 85 sairastui munasarjasyöpään.

Pertti Kirkinen

Selkäkivun diagnostiikan hälytysmerkit tarkentuvat

Eri maissa julkaistussa alaselkäkivun hoitosuosituksissa luetellaan vakavaan sairauteen viittaavia esitietoja ja löydöksiä, jotka ohjaavat diagnostiikkaa. Nämä hälyttävät tunnusmerkit tunnetaan englanniksi nimellä ’red flags’ ja niiden määrä ja sisältö vaihtelevat eri suosituksissa. Cochrane-tutkijat ottivat selvää, mitä tutkimusnäyttöä on olemassa pahanlaatuisen sairauden ja selkärangan kompressiomurtuman tunnistamisessa käytetyistä hälytysmerkeistä alaselkäkipupotilailla.

Helena Liira

Lääkestentit entistä turvallisempia

Amerikkalaiset tutkijat arvioivat sepelvaltimostenttien turvallisuutta 126 satunnaistetun tutkimuksen ja niissä kertyneiden yhteensä yli 250 000 potilasvuoden käyttökokemuksen jälkianalyysissa. Analyysin mukaan tällä hetkellä parhaaseen kokonaishoitotulokseen johtavia stenttityyppejä ovat everolimuusia sisältävä kobolttikromiverkkoputket, joista restenoosia ehkäisevä lääke vapautuu ohuesta, hajoamattomasta polymeerikerroksesta.

Juhani Airaksinen

Tukostaipumuksen tutkiminen hyödyttää korkeintaan nuoria potilaita

Saksalaistutkimus antaa lisätietoa laskimotukokselle altistavan, hankinnaisen tai perinnöllisen veren hyytymisalttiuden eli trombofilian esiintyvyydestä. Laskimotukoksen syntyyn tarvitaan itsensä Virchowin aikanaan kuvaama heikentynyt verenvirtaus, verisuonen vaurio ja lisääntynyt tukosalttius. Kun kahta ensimmäistä ei ole suoranaisesti osoitettavissa esitietojen perusteella, korostuu verenkierrosta löytyvien tekijöiden rooli.

Marko Vesanen

TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työssäkäyvän kognitiivisia ja muistioireita

Yksilön tiedonkäsittelyn ongelma työelämässä heijastuu stressioireina. Työikäisenä koetut tiedonkäsittelyn oireet kaksinkertaistavat myöhemmän iän muistisairauden riskin. Työterveyshuollossa ei aiemmin ole ollut käytettävissä muistioireilun varhaisvaiheen mittaria. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kirjoittajan (HA) kehittämän TyöOptimi-kyselyn käyttökelpoisuutta tiedonkäsittely- ja muistioireiden varhaisvaiheen tunnistamisessa ja seurannassa.

Heini Ahveninen, Jyrki Rintala, Jyrki Ollikainen, Jaana Suhonen, Heikki Arola

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito - päivitettyä tietoa uusista tutkimuksista

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarisesta hoidosta julkaistiin Lääkärilehdessä HALO-katsaus viime huhtikuussa, ja sitä täydennetään tässä kolmen satunnaistetun tutkimuksen tuloksilla.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Eeva Mäkinen

Oikaisu: Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut FINAMI-tutkimuksen tuloksia 1993-2007

Lääkärilehdessä 1-2/2014 julkaistussa alkuperäistutkimuksessa Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut (s. 31-6) oli virhe kuviossa 2. Julkaisemme kuvion korjattuna ohessa uudelleen.

Veikko Salomaa, Aki S Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y Antero Kesäniemi, Finami-Tutkimusryhmä

Milloin epäillä perinnöllistä aineenvaihduntasairautta aikuisella?

Perinnöllinen aineenvaihduntasairaus voi ilmetä missä iässä tahansa. Epäilyn pitäisi herätä tiettyjen oireiden ja kliinisten ja laboratoriolöydösten perusteella.

Pasi I. Nevalainen, Päivi Keskinen

Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun

Kahdeksan vuotta sitten perustettu Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden tapaturmapotilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä rekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden määristä ja hoidosta sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää niitä hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä.

Tuomas Brinck, Tim Söderlund, Jarkko Pajarinen, Kirsi Willa, Lauri Handolin

Potilaiden elämänlaatu ja toimintakyky selän jäykistysleikkauksen jälkeen

Jäykistysleikkausten tulosten arviointi on laajentunut radiologisen luutumisen arvioinnista potilaslähtöisiin arvioihin koetusta haitasta, elämänlaadusta sekä saavutetusta terveyshyödystä. Selkäkirurgian alalla sairauskohtainen Oswestryn toimintakykyindeksi ODI ja elämänlaatumittari SF-36 ovat erittäin laajasti käytettyjä.

Liisa Pekkanen

Endometriumkarsinooman leikkausta edeltävä tutkiminen

Koska imusolmukkeiden poistolla on haitallisia sivuvaikutuksia, tulisi levinneisyyden riskin arvioimiseksi olla käytössä riittävän tarkkoja menetelmiä leikkauksen laajuudesta päätettäessä. Tällä hetkellä riskin arviointi pääosin perustuu kasvaimen histologisen erilaistumisasteen tutkimiseen sekä kasvaimen kohtulihasinvaasion arvioimiseen kuvantamismenetelmillä, tavallisimmin kaksiulotteisella ultraäänitutkimuksella tai magneettikuvantamisella. Näiden menetelmien osuvuus kuitenkin vaihtelee.

Sami Saarelainen

Liikunnan vaikutus rintasyöpäpotilaiden elämänlaatuun

Voitaisiinko ohjatulla, säännöllisellä liikunnalla edistää rintasyöpäpotilaiden kuntoutumista? Tämä oli lähtökohtana Suomen rintasyöpäryhmän Rintasyöpä ja liikunta -tutkimuksessa (BREX), joka on maailman suurin tähänastisista liikuntatutkimuksista rintasyöpäpotilaille. Se on ainoa tutkimus, jossa liikuntainterventio on aloitettu heti hoitojen päättymisen jälkeen.

Heidi Penttinen

ALS-potilaan ikä saattaa vaikuttaa hengityslaitteen antamaan apuun

Väitöstutkimuksessa verrattiin ALS-potilaita, joille kajoamaton hengityslaitehoito aloitettiin alle kuuden kuukauden kuluessa diagnoosihetkestä ja potilaita, joilla kajoamaton hengityslaitehoito arvioitiin tarpeelliseksi vasta myöhemmin.

Waltteri Siirala

Paikalliset ja imusolmukeuusiutumat rintasyövässä sekä rinnan Pagetin tauti

Tutkimuksessa selvitettiin paikallisten ja imusolmukeuusiutumien yleisyyttä ja riskitekijöitä 2000-2005 hoidetuilla rintasyöpäpotilailla HYKS:n Rintarauhaskirurgian yksikössä.

Elina Siponen

Polven sisäsyrjälle rajoittuneen nivelrikon leikkaushoidossa vaihtoehtoja

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Suomessa tehtyjen sääriluunkääntöleikkausten ja polven osatekonivelleikkausten määriä ja tuloksia. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kääntöleikkausten jälkeen tehtyjen kokotekonivelleikkausten uusintaleikkausriskiä. Aineisto kerättiin tekonivelrekisteristä ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä.

Tuukka Niinimäki

Probiooteista apua imeväisten koliikki-itkuun

Väitöstutkimuksessa satunnaistettiin 30 alle 6 viikon ikäistä koliikkilasta antamalla heille joko Lactobacillus rhamnosus GG -probioottia tai lumelääkettä kuukauden ajan.

Anna Pärtty

Ylipaino kouluiässä voi heikentää keuhkojen toimintaa varhaisesta hengenahdistuksesta kärsineillä

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin painon vaikutusta astma- ja allergiariskiin sekä keuhkojen toimintaan lapsilla, jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon alle 2-vuotiaina hengenahdistuksen takia.

Virpi Sidoroff

Gliptiinit eivät lisää sydänkuolemia

Koska eräillä diabeteslääkkeillä on havaittu epäsuotuisia sydänvaikutuksia, vaaditaan uusilta lääkkeiltä nykyään osoitus sydänturvallisuudesta ennen markkinoille pääsyä. Gliptiinit ovat olleet Suomessa laajassa käytössä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Vasta nyt niiden sydänturvallisuus todettiin kahdessa suuressa tutkimuksessa.

Juhani Airaksinen