Gliptiinit eivät lisää sydänkuolemia

Koska eräillä diabeteslääkkeillä on havaittu epäsuotuisia sydänvaikutuksia, vaaditaan uusilta lääkkeiltä nykyään osoitus sydänturvallisuudesta ennen markkinoille pääsyä. Gliptiinit ovat olleet Suomessa laajassa käytössä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Vasta nyt niiden sydänturvallisuus todettiin kahdessa suuressa tutkimuksessa.

Juhani Airaksinen

Edoksabaani tehokas eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiossa

Uusin antikoagulanttitulokas, edoksabaani, on laajan tutkimuksen mukaan vähintään yhtä tehokas veritulppien ehkäisyssä kuin varfariini. Se aiheuttaa kuitenkin vähemmän vakavia verenvuotoja ja vähentää myös sydänperäisiä kuolemia varfariinia paremmin.

Juhani Airaksinen

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011

Moniresistenttien mikrobien aiheuttamien hoitoon liittyvien oireisten infektioiden määrästä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Esitämme arvion vuoden 2011 tilanteesta.

Mari Kanerva, Jukka Ollgren, Outi Lyytikäinen

Emfyseeman kirurginen hoito

Emfyseema eli keuhkolaajentuma on keuhkoahtaumataudin eräs ilmenemismuoto. Siinä keuhkojen elastisen jännitteen pienentyminen johtaa ilman ulosvirtauksen hidastumiseen, hyperinflaatioon sekä hengitystyön lisääntymiseen.

Eero Sihvo, Antti Nykänen, Maija Halme

Työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien ohjaaminen palkitsee

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ydin opiskellaan kentän sopimuskoulutuspaikoissa kouluttajalääkärien ohjauksessa. Kouluttajalääkärit vastaavat yliopistollisen opetussuunnitelman toteutumisesta antamalla erikoistuville lääkäreille henkilökohtaista ohjausta kaksi tuntia viikossa, arvioimalla oppimisen etenemistä erikoistujan kanssa puolivuosittain sekä tukemalla toimipaikkaa koulutuksen järjestelyissä. Yliopistot järjestävät kouluttajille pedagogista koulutusta, jonka kehittämiseksi selvitimme heidän kokemuksiaan ohjaamistyöstä ja näkemyksiään sen tulevaisuudesta.

Leena Ala-Mursula, Ritva Horppu, Jarmo Heikkinen, Marianne Rytkönen, Kati Utriainen, Soile Jungewelter, Virpi Liukkonen, Kimmo Räsänen

Lasten kyynärvarren murtumat

Väitöstutkimuksessa arvioitiin kaikki OYS:ssa kyynärvarren murtuman vuoksi hoidetut lapset ja nuoret 1997-2009. Pohjois-Pohjanmaan lasten lisäksi tutkimukseen kuului Vaasan keskussairaalassa hoidettuja lapsipotilaita ja terveitä vertailuhenkilöitä.

Juha-Jaakko Sinikumpu

Aikuistyypin hypolaktasia Luoteis-Venäjällä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin aikuistyypin hypolaktasian esiintyvyyttä pohjoisvenäläisten ja nenetsien alkuperäiskansan keskuudessa tyypittämällä laktaasigeenin variantteja. Havaittiin, että 36 %:lla pohjoisvenäläisistä ja 90 %:lla nenetseistä on hypolaktasian genotyyppi.

Yulia Khabarova

Verisuonikasvutekijä VEGF-B:n toiminta sydämessä

Perinteiset hoidot eivät riitä kaikille sepelvaltimotautipotilaille, ja uusia hoitomuotoja tarvitaan. Yrityksistä huolimatta on ollut vaikea löytää sopivia kasvutekijöitä, joilla saataisiin merkittävää hyötyä sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa.

Maija Bry

Kihti ei ole vain kipeä isovarvas

Hoitamattomana kihti voi olla vaarallinen tauti. Kihtipotilaan riski saada sydäninfarkti tai aivohalvaus on laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan lähes kaksinkertainen muiden riskiin verrattuna.

Markku Kauppi

Stressi lisää sydänriskejä - jos itsestä siltä tuntuu

Stressin vaikutusta sydänterveyteen on tutkittu perusteellisesti, pitkään ja vaihtelevin tuloksin. Nyt uuden selvityksen perusteella näyttää siltä, että kovaksi koettu stressi todellakin lisää sydänsairastavuutta, jos henkilö on itse sitä mieltä, että stressi vaarantaa hänen terveytensä.

Juhani Airaksinen

Hormonikierukasta pysyvä apu puolelle menorragiapotilaista

Noin puolet sairaalatutkimuksiin lähetetyistä 35-49-vuotiaista menorragiapotilaista sai pysyvän avun vaivaansa levonorgestreeliä vapauttavasta hormonikierukasta. Satunnaistetussa tutkimuksessa kierukkaryhmää verrattiin potilaisiin, joille tehtiin kohdunpoisto, ja selvitettiin naisten terveydentilaa, elämänlaatua ja valitun hoidon kustannuksia 10 vuoden seurannassa.

Pertti Kirkinen

Liikunta ei aina ole lääkettä - ”terveillekään”

Arytmogeeninen oikean kammion kardiomyopatia on harvinainen perinnöllinen sairaus, joka voi johtaa jo varhain vaikeaan sydämen vajaatoimintaan tai äkkikuolemaan. Taudin ilmeneminen on hyvin vaihtelevaa, ja jo aiemmin tiedettiin, että kestävyysharjoittelu taudin toteamisen jälkeen lisää äkkikuoleman vaaran noin viisinkertaiseksi. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että runsas kestävyysliikunta lisää huomattavasti äkkikuoleman ja sydämen vajaatoiminnan kehittymisen vaaraa myös oireettomilla geenivirheen kantajilla.

Juhani Airaksinen

Puolison kyynärpään käyttö kertoo uniapnean todennäköisyydestä

Kun epäilee uniapneaa, pääsee nopeasti eteenpäin kysymällä kaksi kysymystä: Töniikö tai tökkiikö puolisosi sinua kyynärpäällä kuorsaamisen takia? Töniikö tai tökkiikö puolisosi sinua kyynärpäällä hengityksen katkeamisen takia? Puolison kyynärpään käyttö yöaikaan ennustaa hyvin uniapneaa.

Heikki Ekroos

Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut FINAMI-tutkimuksen tuloksia 1993-2007

Sepelvaltimotauti on yksi tärkeimpiä kansanterveysongelmiamme. Akuuttien sepelvaltimotapahtumien luonne ja diagnostiset kriteerit ovat kuitenkin jatkuvasti muuttuneet, minkä takia taudin esiintymistä on tarpeen seurata yhtenäisiä kriteereitä noudattavalla infarktirekisterillä. Tämän raportin tarkoituksena on kuvata muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä ja ennusteessa FINAMI-tutkimusalueilla ajanjaksolla 1993-2007.

Veikko Salomaa, Aki S Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y Antero Kesäniemi, Finami-Tutkimusryhmä

Koululaisen pituuskasvun ja puberteettikehityksen arvioiminen

Terveidenkin lasten ja nuorten pituus, kasvunopeus ja puberteettikehityksen aikataulu vaihtelevat suuresti. Normaalivaihteluun mahtuva pituuden tai puberteettikehityksen poikkeama voi olla asianomaiselle itselleen arka paikka, jolloin tarvitaan keskustelua sekä informaatiota tilanteen normaaliudesta.

Päivi Keskinen

Selkäsairauksista johtuva eläkkeelle siirtyminen puolittui 1990-2010

Länsimaissa selkärangan sairaudet ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen ongelma. Kustannuksia syntyy taudinmäärityksestä, hoidosta ja kuntoutuksesta, mutta suurimmat kustannukset aiheutuvat työkyvyttömyydestä ja työstä poissaolosta johtuvista tuotannon menetyksistä.

Timo Pohjolainen, Tom Asklöf, Hannu Kautiainen, Maija Haanpää, Salme Järvenpää, Ilkka Kiviranta

Kilpirauhassyövän sairastaneella on suurentunut sydänkuoleman riski

Kilpirauhassyövän sairastaneilla on kolminkertainen riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin väestöverrokkien riskiin verrattuna. Hollantilaistutkimuksen mukaan merkittävin sydänkuolleisuutta ennakoiva tekijä oli alle viitealueen oleva veren TSH-pitoisuus.

Sirkku Jyrkkiö

Aivostimulaatiota rikollisille?

Kaikki kulttuurit edellyttävät jäseniltään yhteisön sosiaalisten normien noudattamista, ja normien rikkomisesta rangaistaan. Toiminnallisissa aivokuvauksissa on havaittu, että aivojen oikeanpuoleisen etuaivokuoren reunaosa aktivoituu, kun sosiaalisia normeja noudatetaan rangaistuksen pelossa. Sveitsiläis-itävaltalainen tutkijaryhmä pyrki selvittämään, onko tämän aivoalueen stimulaatiolla vaikutusta normien noudattamiseen.

Tero Taiminen

Geeniprofilointitestien merkitys rintasyövän hoidon valinnassa

Kasvainkudoksen geeniprofiloinnilla pyritään tarkentamaan varhaisvaiheen rintasyövän hoidon suunnittelua. Tavoitteena on tunnistaa potilasryhmä, joka ei hyödy liitännäishoidosta solunsalpaajilla. Geeniprofilointitestien väitetään ennustavan rintasyövän päätetapahtumia paremmin kuin perinteiset ennustetekijät tai riskilaskurit. Tässä järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa arvioidaan rintasyövän geeniprofilointitestien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Jorma Isola, Maija Saijonkari, Vesa Kataja, Johan Lundin, Maija Hytönen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Opioidit pitkäaikaisen kivun hoidossa

Opioidien käyttö kroonisen kivun hoidossa on moninkertaistunut parinkymmenen viime vuoden aikana.

Juha Nevantaus, Kaarlo Simojoki, Katri Hamunen, Tarja Heiskanen, Eija Kalso