Vaikeasti traumatisoitunut vanhus

Ikääntyneillä voi esiintyä traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), johon liittyy monimuotoista ­psyykkistä ja somaattista oireilua sekä psykososiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymistä.

Tuula Saarela, Pirkko Hiltunen

Rintasyövän väestöseulonnan tunnusluvut 1990- ja 2000-luvuilla

Rintasyövän väestöseulonnan laadun tunnusluvut, kuten osallistumisaktiivisuus tai rintasyöpien osuus varmistustutkittujen seulontalöydöksistä, ovat Suomessa olleet hyvällä eurooppalaisella tasolla ja seulonta on vähentänyt kohdeväestön rintasyöpäkuolleisuutta noin viidenneksellä.

Tytti Sarkeala, Tero Näveri, Nea Malila, Ahti Anttila

Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle?

Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on merkittävä kansantaloudellinen ongelma, jonka korjaamiseksi on viime vuosina käynnistetty monenlaisia toimenpiteitä sekä terveyden­huollossa, työpaikoilla että sosiaalivakuutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista hoitoa masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläke-etuuksia hakevat potilaat ovat saaneet masennustilaansa.

Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää

Painonnousu ja tupakointi ehkä naisille haitallisempaa kuin miehille

Matala-asteinen tulehdus on itsessään oireeton, mutta se vaikuttaa lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja metabolisen oireyhtymän taustalla.

Tiina Ahonen

Mitokondriaalisen DNA-polymeraasin häiriöt

Mitokondriaalisen DNA-polymeraasin, polymeraasi gamman mutaatiot aiheuttavat Suomen yleisimmän perinnöllisen ataksian, mitokondriaalisen resessiivisen ataksiaoireyhtymän. Lisäksi polymeraasi gamman geenin mutaatiot voivat aiheuttaa etenevää silmänliikuttajalihasten heikkenemää ja Parkinsonin tautia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin syitä tämän monimuotoisuuden taustalla.

Eino Palin

Resurssien käyttö avokulma­glaukooman hoidossa Suomessa

Silmänpainetauti on toiseksi yleisin syy iäkkäiden ihmisten näkövammaisuuteen Suomessa silmänpohjan ikärappeuman jälkeen. Usein tautimuutokset etenevät hitaasti vuosien kuluessa, mutta pienellä osalla potilaista tauti voi johtaa vakaviin vaurioihin jopa muutamassa kuukaudessa.

Juha Hagman

SSRI-lääkkeiden käyttö raskauden aikana ei lisää lapsen kuolemia

Odottavan naisen masennusoireiden helpottaminen serotoniinin takaisinoton estäjillä (SSRI) ei lisää kohtukuolemia eikä vastasyntyneiden kuolevuutta. Tähän tulokseen tuli Pohjoismaat käsittävä rekisteritutkimus, jossa tarkasteltiin yli 1 600 000:ta yksisikiöistä synnytystä vuosilta 1996-2007.

Pertti Kirkinen

Matala sosiaaliluokka lisää stressin vaikutusta kuolleisuuteen

Sekä psyykkisen stressin että matalan sosiaaliluokan tiedetään lisäävän kuolleisuutta. Englannissa tehty epidemiologinen tutkimus selvitti, miten nämä kaksi riskitekijää vaikuttavat toisiinsa eli lisääkö stressi sosiaaliluokan haitallista vaikutusta kuolleisuuteen.

Helena Liira

Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla

Vaikka lonkkamurtumapotilaalla on suurentunut riski kaatua uudestaan ja saada uusi lonkkamurtuma, toteutuvat kaatumisten ja uusien murtumien ehkäisy huonosti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaatumisten riskitekijöiden esiintyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin geriatrian poliklinikalla toteutetussa lonkkamurtumapotilaiden kokonaisvaltaisessa arvioinnissa.

Maria Korpi, Tiina Luukkaala, Pirkko Jäntti, Esa Jämsen, Sirkka-Liisa Tuurihalme, Anneli Risku, Kaisu Haanpää, Pekka Jokipii, Maria Nuotio

Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy

Tekonivelleikkauksiin liittyy infektioriski, jonka syy voi löytyä huonosta hampaistosta.

Jukka H. Meurman, Pekka Paavolainen

Miten luuydinnäytteen ottoon liittyviä komplikaatioita voidaan vähentää?

Luuydinnäyte on usein tarpeen hematologisten sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.

Anna-Maria Kuivalainen, Freja Ebeling, Erkki Elonen, Seppo K. Koskinen, Per Rosenberg

Lähetepotilaiden etähoito erikoissairaanhoidossa onnistuu

Erikoissairaanhoidon lääkäripula ja kolmen kuukauden hoitotakuu ovat johtaneet mahdottomaan yhtälöön. Ongelmaa on yritetty ratkaista mm. ostopalvelulääkärien ja iltaisin tehtävän lisätyön avulla. Perusterveydenhuollossa on onnistuttu vähentämään lääkärikäyntien tarvetta puhelinneuvonnalla, mutta erikoissairaanhoidossa tällaisesta toiminnasta on toistaiseksi vain vähän kokemuksia. Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) neurologian poliklinikalla otettiin elokuussa 2010 käyttöön etähoitomalli, jossa osa lähetepotilaista hoidetaan puhelimitse tai kirjeitse ilman vastaanottokäyntiä. Neurologian yksikössä oli tuolloin lääkärivaje ja tarkoituksena oli selvittää, voidaanko etähoidon avulla pysyä hoitotakuussa käytettävissä olevilla voimavaroilla.

Hanna Kuusisto, Markku Järvinen, Kaija Saranto

Myotonisten sairauksien molekyylipatologia ja uudet diagnostiset menetelmät

Tyypin 1 ja tyypin 2 myotoniset dystrofiat ovat monielinsairauksia, jotka johtuvat DNA-mutaatioista geeneissä DMPK ja ZNF9.

Olayinka Raheem

Limakalvon IL-17-immuniteetti tautitiloissa

Valkosoluihin kuuluvat T-solut osallistuvat soluvälitteisen vastustuskyvyn rakentamiseen ja toimintaan. CD4-positiiviset lymfosyytit eli auttaja-T-solut jaetaan edelleen alaluokkiin, kuten Th1, Th2 ja Th17. Nämä tunnistavat elimistöön tulevia taudinaiheuttajia, mutta autoimmuunisairauksissa T-solut voivat kuitenkin vahingoittaa elimistön omia rakenteita.

Veera Hölttä

Sylkirauhasten mukoepidermoidikarsinooman prevalenssi, hoito ja hoitotulokset

Sylkirauhassyövän alatyyppejä on WHO:n luokituksen mukaan 24. Taudin vaihtelevien histopatologisten ominaisuuksien vuoksi diagnostiikka, kasvainten luokittelu ja hoito on vaikeaa. Tämän tautiryhmän harvinaisuuden vuoksi selkeitä riskitekijöitä ei tunneta ja pitkän aikavälin seurantatietoja on vaikea kerätä.

Katri Aro

Kriittisesti sairaiden munuaiskorvaushoito

Jopa yli puolet munuaiskorvaushoitoa saavista potilaista menehtyy, joten keinoja näiden potilaiden hoidon parantamiseen tarvittaisiin kipeästi.

Suvi Vaara

Reg IV mahdollisesti merkittävä tekijä musinoottisissa maha-suolikanavan syövissä

Suoliston tulehdussairauksien ja pahanlaatuisten kasvainten aiheuttama tautitaakka on merkittävä, mutta niiden biologia on yhä puutteellisesti tunnettu. Diagnostiikan ja hoidon avuksi tarvitaan kasvutekijöitä ja merkkiaineproteiineja, joilla räätälöidä hoitoa yksilölliseksi.

Kukka Maille

Urheilija käyttää aiempaa enemmän astmalääkkeitä ja vähemmän lisäravinteita

Väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset huippu-urheilijat käyttävät aiempaa vähemmän lisäravinteita. Sen vuoksi joidenkin välttämättömien vitamiinien ja hivenaineiden saanti saattaakin olla riittämätöntä, esimerkiksi D-vitamiinin.

Anni Aavikko

Varhainen raskausmyrkytys ennakoi naisen myöhempiä sydän- ja verisuonisairauksia

Käsitys varhaisen raskausmyrkytyksen merkityksestä naisen myöhemmän terveyden häiriöiden ennakoijana vahvistui, kun analysoitiin yli 800 000 norjalaisen naisen raskauksia ja näiden naisten kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin. Naiset olivat synnyttäneet ensimmäisen lapsensa 1967-2002. Vuoden 2009 loppuun mennessä heistä oli menehtynyt noin 23 000, sydän- ja verisuonisairauksiin noin 4 000. Ensimmäistä raskautta komplisoinut pre-eklampsia oli ollut 35 000 naisella.

Pertti Kirkinen

Migreeniä sairastavilla naisilla enemmän aivojen valkean aineen muutoksia

Migreenipotilailta löytyi magneettikuvauksissa enemmän aivojen syvien valkean aineen muutoksia ja nämä muutokset lisääntyivät naispotilailla seurannassa enemmän kuin muilla.

Päivi Hartikainen