Perintötekijöiden monimuotoisuudella on yhteys bronkioliitin taudinkuvaan

Alttius sairastua vaikeaan bronkioliittiin ja sen jälkeiseen toistuvaan hengenahdistukseen on monen tekijän yhteisvaikutus, johon kuuluvat sairastuneeseen vauvaan, ympäristöön ja mahdollisesti virukseen itseensä liittyvät tekijät. Toistuvat hengenahdistukset bronkioliitin jälkeen voivat olla yhteydessä myöhempään astman syntyyn.

Kirsi Nuolivirta

HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti kohdunkaulan syövän vaikeita esiasteita

Suuren riskin HPV-kantoja vastaan suunnattu rokote ehkäisi tehokkaasti invasiivisen kohdunkaulasyövän välittömän esiasteen CIN3+:n ja in situ -adenokarsinooman ilmaantumista monikeskustutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia naisia. Yli 9 000 tervettä 15-25-vuotiasta naista sai HPV-16/18 ASO4 -adjuvanttirokotteen (Cervarix) ja samankokoinen vertailuryhmä hepatiittirokotteen. Seuranta kesti neljä vuotta tai siihen asti, kun naisella todettiin kohdunkaulan syövän esiaste tai invasiivinen syöpä.

Pertti Kirkinen

HER2-tuplasalpaus tehostaa rintasyövän hoitoa

Antamalla HER2-positiivisen rintasyövän hoitoon doketakselia ja kahta vasta-ainetta, trastutsumabia ja pertutsumabia, saadaan parempia hoitovasteita kuin yhden vasta-aineen sisältämällä yhdistelmähoidolla. Näiden kahden vasta-aineen vaikutusmekanismit ovat erilaiset ja sen takia ne voivat toimia yhdessä tehokkaasti.

Sirkku Jyrkkiö

PFC-yhdisteet saattavat vahingoittaa lasten immuunijärjestelmää

Perfluorattuja yhdisteitä (PFC) käytetään laajasti teollisuudessa pinnoitteina ja emulgointiaineina. Niiden on osoitettu olevan pitkäikäisiä ja kertyvän juomaveteen, eläimiin ja ravintoketjuihin. PFC-yhdisteiden puoliintumisaika ihmiselimistössä on neljä vuotta, ja niitä voidaan usein löytää ihmisten seerumista. Yhdisteiden toksisuutta ei ole kattavasti tutkittu ihmisillä. Hiirimallissa on osoitettu, että ihmisten seerumista todettuja pitoisuuksia vastaava PFC-altistus on haitallinen hiirien vasta-ainevälitteiselle immuniteetille. Tanskalainen tutkimusryhmä on nyt tehnyt aiheesta 656 lapsen prospektiivisen kohorttitutkimuksen Färsaarilla., sillä aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että runsas merieläinten syönti lisää PFC-altistusta.

Terhi Tapiainen

Uskonto suojaa masennukselta

Uskonnon ja psykiatrian välinen suhde on aina ollut kompleksinen. Sekä fundamentalistisiin uskonnollisiin yhteisöihin kuulumisen että niistä eroamisen on todettu aiheuttavan joillekin psykiatrisia häiriöitä, ja toisaalta Freudin käsityksen mukaan uskonnollinen vakaumus jo sinänsä on neuroottinen häiriö. Väestötason tutkimuksissa uskonnollisen vakaumuksen on kuitenkin tavallisesti todettu suojaavan monilta psykiatrisilta häiriöiltä.

Tero Taiminen

Sepelvaltimoahtauman arviointi kajoavilla menetelmillä

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (koronaariangiografia) on ensisijainen tutkimusmenetelmä tutkittaessa suuririskistä sepelvaltimotautipotilasta esimerkiksi sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä.

Antti Ylitalo, Mikko Pietilä, Tuomas Kiviniemi, Pasi Karjalainen

Sivuontelokanavien pallolaajennus pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen hoitona

Pitkäaikaiseen sivuontelotulehdukseen harkitaan invasiivista hoitoa, jos muu hoito ei tehoa tai akuutti sivuontelotulehdus toistuu vähintään 3-4 kertaa vuodessa. Tavallisin kirurginen hoitomuoto on tähystysleikkaus, jossa sivuontelokanavaa laajennetaan leikkaavilla instrumenteilla.

Sanna Toppila-Salmi, Jaana Isojärvi, Ulla-Maija Rautakorpi, Tuija S. Ikonen

Kystatiini C munuaistoiminnan mittarina

Vaikuttavuus: Kystatiini C on kreatiniinia herkempi munuaistoiminnan kuvaaja, kun glomeruspuhdistuma on lähellä normaalia. Se ei kuitenkaan ole parempi kuin kreatiniinipohjaiset laskentakaavat. Diabetespotilailla kystatiini C saattaa tunnistaa alkavan, lievän munuaisten vajaatoiminnan kreatiniinipohjaisia laskentakaavoja herkemmin.

Nenän sivuontelokanavien pallolaajennus pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen hoitona

Vaikuttavuus: Tutkimusnäyttö vaikuttavuudesta on heikkoa. Lieväasteisten, pitkäaikaisten sivuontelotulehdusten hoitotulokset näyttivät olevan FESS-kirurgian luokkaa. Yli kahden vuoden seurantatulokset puuttuvat. Vertailevia tutkimuksia vaikea-asteisen taudin hoidosta ei ole.

Asbestisairaudet eivät ole loppumassa - asbestipurkajapotilaan tapaus

Asbesti aiheuttaa keuhkosyöpää, mesotelioomaa, asbestoosia sekä keuhkopussin muutoksia. Sairastumiseen voi riittää määrällisesti vähäinenkin työperäinen altistuminen.

Pihla Ylioinas, Päivi Kropsu, Panu Oksa

Seitsemäsosa psykiatrisen avohoidon vastaanottoajoista jää käyttämättä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkä verran ja mistä syystä psykiatrisen avohoidon vastaanottoaikoja jää käyttämättä. Lisäksi selvitettiin henkilökunnan toimenpiteitä potilaan jäädessä pois vastaanotolta sekä käyttämättömien aikojen kustannusvaikutuksia.

Kirsi Honkalampi, Kirsi Rajala, Jarmo Pajula, Pirjo Saarinen

Tulehdus ja varhainen ateroskleroosi

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat ikä, sukurasite, tupakointi, diabetes ja korkeat verenpaine- ja kolesteroliarvot. Näiden klassisten riskitekijöiden lisäksi korkeita tulehdusmerkkiainepitoisuuksia on yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin sekä ateroskleroosin.

Atte Haarala

Rystystekonivelleikkaus ja ranteen osaluudutus reumakäden kirurgisena hoitona

Reumatulehdus vaikuttaa nivelten lisäksi pehmytkudoksiin ja aiheuttaa jatkuessaan usein merkittäviä muutoksia käsiin. Rystysten ja ranteen virheasennot ovat tyypillisiä käden käyttöä häiritseviä ongelmia reumaa sairastavilla potilailla. Ranteen virheasennon on todettu edesauttavan rystysmuutosten kehittymistä ja huonontavan rystystekonivelleikkauksella saavutetun tuloksen pysyvyyttä. Tämän vuoksi mahdollinen ranteen virheasento korjataan ennen rystystekonivelleikkausta. Ranteen virheasento on yleisimmin korjattu kokoluudutusleikkauksella, jonka väistämätön haitta on rannenivelen ojennus-koukistusliikkeen menettäminen.

Pirjo Honkanen

Sydänlihassolujen ohjelmoitu solukuolema leikkauksen aikana

Sydämen pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen sydänleikkauksen aikana aiheuttavat kudosvauriota sydänlihakselle. Sydänlihassolujen ohjelmoidun solukuoleman, apoptoosin, on osoitettu lisääntyvän tämän vaurion yhteydessä, mutta sen tarkkaa merkitystä ei vielä tiedetä.

Markus Malmberg

Viruksista vuodon tukkeeksi

Hemofilian hoidossa puuttuvan hyytymistekijän korvaushoito on perinteisesti ollut paras ja ainoa keino, mutta nyt geeniterapia saattaa avata uuden mahdollisuuden.

Marko Vesanen

Puhelinterapian ja liikunnan yhdistelmä parantaa kipuilijoiden vointia

Puhelimitse annettu kognitiivinen terapia ja asteittain lisätty liikunta paransivat kroonisesta laaja-alaisesta kivusta kärsivien vointia paljon perinteistä hoitoa tehokkaammin.

Katariina Korkeila

Huono nukkuminen altistaa kognitiiviselle heikkenemiselle

Viime vuosina on ilmestynyt tutkimuksia, joiden mukaan obstruktiivinen uniapnea on yhteydessä aivohalvaukseen ja kuolemanvaaraan. Viime vuosilta on myös tutkimuksia, jotka yhdistävät obstruktiivisen uniapnean kognitiiviseen heikkenemiseen.

Kaisu Pitkälä

Millainen vauhti pitää viikatemiehen loitolla?

Vanhuksen laahustaminen ja liikkuminen raskain, väsynein tai työläin askelin tulkitaan usein elinvoimien hiipumiseksi ja enteeksi lähestyvästä kuolemasta. Tieteellisesti kävelynopeuden ja mortaliteetin yhteys on luotettavasti osoitettu, mutta niiden biologinen suhde on epäselvä. BMJ:n joulunumerossa julkaistiin tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään yli 70-vuotiaiden miesten luontaisen kävelynopeuden ja kuolemanriskin yhteyttä.

Ossi Lindell

Kerran päivässä otettava steroidi-inhalaatio tehokas ja turvallinen

Tutkimusten mukaan astmapotilaat ottavat noin puolet määrätystä lääkityksestä. Koska säännöllinen inhalaatiosteroidilääkitys otetaan kaksi kertaa päivässä, jää yleensä toinen annos ottamatta. Hoitomyöntyvyys paranisi ja astman hoito tehostuisi, jos saatavilla olisi kerran päivässä otettava lääke.

Heikki Ekroos

Korvaako kystatiini C kreatiniinin munuaistoiminnan mittarina?

Kreatiniinin määritys on yleisimmin käytetty munuaistoiminnan mittausmenetelmä, mutta se on epäherkkä. Kystatiini C -pitoisuuden määritystä on ehdotettu munuaistoiminnan merkkiaineeksi, koska ikä, paino tai sukupuoli eivät vaikuta siihen samalla tavalla kuin kreatiniinin pitoisuuteen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli arvioida kystatiini C:n merkitys munuaistoiminnan yleisenä mittarina. Erityisesti halusimme selvittää, löytyykö munuaisten lievä vajaatoiminta kystatiini C:n perusteella herkemmin kuin kreatiniinin tai kreatiniinipohjaisten laskentakaavojen avulla.

Hannu Jalanko, Leena Lindgren, Risto P. Roine, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo