Ajankohtaista lääkintäoikeudesta: Korvaako laki stetoskoopin?

Tieto oikeudellisista kysymyksistä ei ole vielä läheskään riittävää. Lääketieteen ja oikeustieteen yhteistyö sekä vuoropuhelu on tärkeää lainsäädännön, koulutuksen ja käytännön tasoilla. Sekä lääkärin että juristin on syytä tuntea oikeudellisia perusasioita, jotka liittyvät terveydenhuollon eri alueisiin. Valokeilassa on nimenomaan potilas.

Merja Koivuniemi

Voiko geenin patentoida?

Ihminen ei voi olla omistusoikeuden kohteena, mutta voidaanko ihmisen ainesosia, mukaan lukien geenejä, patentoida? Tähän epäinhimilliseen kysymykseen on ollut pakko vastata ihmisen geenien ja ennen pitkää koko genomin tullessa selvitetyksi. Alan lainsäädäntö on uudistunut sekä kansallisella että EU-tasolla. Jo aiemmin alkaneena trendinä ns. henkisen pääoman - yksinkertaisimmillaan patentti- ja tavaramerkkisalkun - osuus yhtiöiden arvosta on jatkuvasti lisääntynyt. Myös biolääketieteen tutkijoiden on syytä tuntea biolääketieteellisten keksintöjen suojaamisedellytykset ja hyödyntämismahdollisuudet.

Riina-Riitta Helminen, Antti Heikinheimo

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito - fuusio, yhteistoiminta vai kilpailu?

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto eroavat keskenään hallinnollisesti, vaikka ne ovat saman hoitojärjestelmän osia ja palvelevat samoja asiakkaita. Usein ne jopa toteuttavat toistensa tehtäviä. Kirjoittaja tarkastelee yhteistyön mahdollisuuksia historiallisen ja hallinnollisen kehityksen näkökulmasta ja ehdottaa hallintomallia, joka turvaisi pientenkin sairaanhoitopiirien asukkaille pääsyn korkeatasoiseen erikoissairaanhoitoon.

Aki Linden

Synnynnäisen kloridiripulin tautigeenin genominen tutkimus ja ilmentymisanalyysi

9.2.2001 Helsingin yliopisto

Siru Haila

Lonkan destruktiivinen artriitti ja Charnleyn tekonivelen pitkäaikaisseuranta

9.2.2001 Tampereen yliopisto

Mauri Lehtimäki

Magneettikuvauksen osuvuus eturauhassyövän toteamisessa ja paikallisen levinneisyyden selvittämisessä

16.2.2001 Helsingin yliopisto

Saana Ikonen

Yliherkkyysnuhan pitkäaikaisseuranta

28.2.2001 Helsingin yliopisto

Markku Simola

Geneettisen kantajuuden testaus lapsuudessa

2.3.2001 Helsingin yliopisto

Outi Järvinen

Suolistobakteerien merkitys allergian kehittymisessä

3.3.2001 Turun yliopisto

Marko Kalliomäki

Lyhyesti: Uudet psykoosilääkkeet ehkäisevät paremmin sairaalahoitoon joutumista

Skitsofreniapotilaan sairaalaan joutumista edeltää usein lääkehoidon lopettaminen, usein haittavaikutusten vuoksi. Tutkimusten mukaan uusilla psykoosilääkkeillä on haittavaikutuksia vähemmän kuin perinteisillä, joten palaavatko niiden käyttäjät harvemmin sairaalahoitoon? Israelilainen väestötutkimus vahvisti tämän: ne sairaalasta kotiutetut skitsofreniapotilaat, jotka saivat joko risperidonia tai olantsapiinia, joutuivat kahden vuoden seurannassa uudelleen sairaalaan (33 % ja 31 %) selvästi harvemmin kuin perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneet (48 %). Koska sairaalahoito muodostaa pääosan skitsofrenian hoitokustannuksista, uusilla psykoosilääkkeillä - huolimatta niiden kalleudesta - voidaan siis vähentää potilaille aiheutuvien inhimillisten ja sosiaalisten haittojen ohella myös sairaalahoidoista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hypomaniat esiin uudella seulalla

Mielialan aaltoiluhäiriöt, joissa masennuksen ohella ilmenee joko maanisia tai hypomaanisia vaiheita, jäävät erittäin usein havaitsematta ja siten myös vaille hoitoa. Nyt on kehitetty 13 maniakysymyksen seulamittari, jonka sensitiivisyys (73 %) ja spesifisyys (90 %) ovat varsin hyvät. Menetelmä on helppokäyttöinen ja näyttää tuovan esiin usein huomiotta jäävät hypomaaniset vaiheet. Vaikka mittari oli kehitetty psykiatrista avohoitoa varten, se saattaa olla käyttökelpoinen myös yleislääkärin vastaanotolla, joten siitä vaan mittaria kokeilemaan ja hypomanioita diagnosoimaan.

Raimo Kr Salokangas

Voidaanko depression hoidolla ehkäistä sydänkuolemia?

Depression tiedetään lisäävän sydänsairaiden sydänperäistä kuolleisuutta. Tutkimusten mukaan sairaalassa hoidettujen sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on 2-4 kertaa tavallista suurempi, jos heillä todetaan vakava masennustila. Sen sijaan on epäselvää, lisääkö masennus sydänperäistä kuolleisuutta myös henkilöillä, joilla ei tiedetä olevan sydänsairautta.

Raimo Kr Salokangas

Influenssalääkkeen otto voi olla vaikeaa ikääntyneille

Tsanamiviiria on annettu influenssan estoon ja oireiston vähentämiseen inhalaattorilla. Kuinka tämä onnistuu ikääntyneiltä (yli 65 v), joille lääkkeestä olisi juuri ehkä eniten hyötyä komplikaatioiden ehkäisyn kannalta. Britit tutkivat asiaa 38 potilaalla, jotka käyttivät tsanamiviiria Diskhalerista, ja verrokkeina oli 35 Turbuhalerin käyttöopastuksen vastaavalla tavalla saanutta. Tutkittavat olivat varsin korkeassa iässä, keski-ikä ryhmissä 84 ja 83 vuotta, luonnollisesti molemmissa oli naisenemmistö (25 ja 28) ja kognitiivinen taso vastasi ryhmissä toisiaan (Hodgkinsonin testissä tasot 9,28 ja 9,58). Tutkittavat eivät olleet aiemmin käyttäneet hengitettäviä lääkkeitä. Tutkimukseen otetut olivat osastopotilaita, joilla kliininen tila oli stabiili ja poispääsy sairaalasta lähellä.

Hannu Puolijoki

Lamotrigiinia sentraaliseen kipuun?

Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen kipuoireiston frekvenssiksi on arvioitu 8 %. Tälle sentraaliselle oireelle on tyypillistä kivun esiintyminen niillä vartalon alueilla, joista tuntoaisti on heikentynyt verenkiertohäiriön seurauksena. Sentraalisen kivun hoito on vaikeata. Amitriptyliini on tehokas, mutta sivuvaikutukset saattavat rajoittaa sen käyttöä. Muita lääkityksiä ja hoitomuotoja on kokeiltu runsaasti, mutta varmuudella vanhan amitriptyliinin voittajaa ei ole nähty.

Kari Majamaa

Rokota lapsi niin suojaat vanhuksen?

Influenssaepidemioiden aikana todetaan tilastoissa ylimääräistä kuolleisuutta, eniten vanhusväestössä. Japanissa tämä on erityisen selvää johtuen kenties vanhusten suuresta suhteellisesta osuudesta väestössä. Japanissa toteutettiin ja sittemmin lopetettiin koululaisten influenssarokotus. Sen vaikutusta kuolleisuuteen tutki amerikkalais-japanilainen ryhmä ja tulos on tiiivistetty oheiseen kuvioon. Todennäköisesti laumaimmuniteetti vähensi vanhusten tartuntoja ja siten kuolleisuutta Yhdysvaltain tasolle. Laskelmien mukaan yksi kuolema estyi noin neljänsadan lapsen rokottamisella.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lapsena tehty umpilisäkkeen poisto suojaa haavaiselta koliitilta

Ruotsissa tutkittiin rekistereitä ja havaittiin lähes 213 000 appendektomiapotilaan joukossa mielenkiintoinen yhteys colitis ulcerosaan: Jos umpilisäke poistettiin infektion vuoksi, oli riski sairastua haavaiseen koliittiin pienentynyt seuraavien 30 vuoden aikana verrattuna henkilöihin, joilla umpilisäke oli tallessa. Jos umpilisäke oli puhjennut, oli haavaisen paksusuolitulehduksen riski vain 0,58 (95 %:n luottamusväli 0,38-0,87), kun verrokkeina olivat appendektomialta välttyneet ihmiset. Jos henkilöllä oli todettu lymfadeniitti, riski oli 0,57 (0,36-0,89). Assosiaatio päti vain, jos umpilisäke poistohetkellä oli alle 20-vuotias.

Robert Paul

Lyhyesti: Vakavat seuraukset Tanskan kuningattaren tupakoinnista?

Belgialainen epidemiologi esittää kysymyksen syistä, jotka ovat johtaneet tanskalaisten 45-74-vuotiaiden naisten ikävakioidun kuolleisuuden suurenemiseen vuoden 1978 jälkeen. Muualla EU-maissa muutos on ollut päinvastainen. Tämä 48 % muusta EU-maiden tasosta suurempaan naisten kuolleisuuteen johtanut kehitys on poikkeuksellisen nopea ja suuri. Syyksi ilmiölle spekuloidaan tanskalaisnaisten runsasta tupakointia. Sama artikkeli vetää rohkeasti esille mahdollisena riskitekijänä 1972 valtaan nousseen kuningatar Margareetta II:n tupakoinnin ja tavan esiintyä julkisesti savuketta poltellen. Suositun kuningattaren antama esimerkki voisi lisätä naisten tupakointia ja sitä kautta kuoleman riskiä. Asian todistaisi, mikäli kuningatar lopettaisi tupakoinnin ja naisten kuolleisuus alkaisi taas vähentyä.

Pertti Kirkinen

Sydäninfarktin liuotushoidon viive

Sydäninfarktipotilaan nopea pääsy liuotushoitoon on tavoitteena tuoreissa suosituksissa, mutta useiden selvitysten mukaan tämä ei vielä toteudu. Kanta-Hämeen keskussairaalassa saatiin liuotushoidon aloitusviive lyhenemään neljänneksellä, kun asiaan pureuduttiin prosessinhallinnan menetelmin. Laatuprojektin tulosten pysyvyyttä myös seurataan.

Ari Palomäki, Juha Heino, Markku Saksa, Pekka Karhunen

Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1999

Vuoden 1999 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista miehistä 20 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran ja 12 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle, ja 50 % tunsi huumeiden käyttäjän. Vuoteen 1998 verrattuna luvut eivät muuttuneet olennaisesti. Kokeilualttiuden vähenemisestä on kuitenkin viitteitä, mikä voisi olla seuraus julkisesta huumekeskustelusta. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa.

Vesa Jormanainen, Heikki Korpela, Timo Seppälä, Timo Sahi

Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet

Reisiluun yläosan murtumat ovat Suomessa viisinkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja kasvusuuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Vuonna 1998 murtumia oli 7 700 ja niistä valtaosa (noin 95 %) sattui yli 50-vuotiaille. Reisiluun murtuma tekee aiemmin täysin itsenäisesti toimeen tulevan henkilön joko kokonaan tai osittain riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Kehitystä voidaan muuttaa ainoastaan laajoja väestönosia koskevilla ehkäisytoimilla, joilla pyritään joko hidastamaan luun haurastumista, ehkäisemään kaatumisia tai vaimentamaan niitä suojainten avulla.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi, Mika Palvanen, Pekka Kannus