Voiko geenin patentoida?
Ihminen ei voi olla omistusoikeuden kohteena, mutta voidaanko ihmisen ainesosia, mukaan lukien geenejä, patentoida? Tähän epäinhimilliseen kysymykseen on ollut pakko vastata ihmisen geenien ja ennen pitkää koko genomin tullessa selvitetyksi. Alan lainsäädäntö on uudistunut sekä kansallisella että EU-tasolla. Jo aiemmin alkaneena trendinä ns. henkisen pääoman - yksinkertaisimmillaan patentti- ja tavaramerkkisalkun - osuus yhtiöiden arvosta on jatkuvasti lisääntynyt. Myös biolääketieteen tutkijoiden on syytä tuntea biolääketieteellisten keksintöjen suojaamisedellytykset ja hyödyntämismahdollisuudet.
Kaksi yhdysvaltalaista tahoa, julkisrahoitteinen Human Genome Project ja voittoa tavoitteleva Celera Genomics, ilmoitti 26.6.2000 selvittäneensä ensimmäisen version tai luonnoksen ihmisen koko genomista. Tuolloin noin 90 % geeneistä oli selvillä, mutta niiden järjestys ei. Kartoitus jatkui…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



