Kammiovasteen hallinta usein riittävä hoito sitkeään eteisvärinätaipumukseen?

Sinusrytmin saavuttamista ja ylläpitämistä on pidetty tavoitteena eteisvärinän hoidossa, koska potilaat voivat paremmin ja välttyvät antikoagulanttihoidolta. Toisaalta sinusrytmin säilyttäminen ilman jatkuvaa lääkitystä on usein mahdotonta, jolloin potilaat altistuvat rytmihäiriölääkityksen vaaroille.

Juhani Airaksinen

Rofekoksibilla vähemmän vuotohaittoja kuin naprokseenilla

Tavanomaiset tulehduskipulääkkeet estävät sekä syklo-oksigenaasi 1:n että 2:n synteesiä. COX-1-isoentsyymi vastaa mm. siitä, että mahan limakalvolle syntyy suojaavia prostanoideja, jotka suojavaikutuksen lisäksi mm. osallistuvat verihiutaleiden fysiologiseen kokkaroitumiseen. COX-2-isoentsyymi tuottaa tulehdusta ja kipua välittäviä prostaglandiineja. Parempi siis olisi, jos tulehduskipulääke estäisi vain COX-2:ta ja siis vaikuttaisi vain tulehdusta ja kipua vähentävästi mutta jättäisi COX-1:n rauhaan, sillä tämän esto johtaa mahakipuun ja -vuotoihin, hyvin tunnettuihin tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksiin.

Robert Paul

Skistosomiaasi vähentää allergiaa

Vallitsevan teorian mukaan allergiat johtuvat jo varhaislapsuudessa tapahtuneesta immuunijärjestelmän painottumisesta liiaksi Th-2-puolelle. Ilmiön ajatellaan johtuvan siitä, että korkean elintason maissa lasten immuunipuolustus ei enää joudu tekemään tarpeeksi kunnon töitä eli torjumaan hengenvaarallisia bakteereita ja viruksia Th-1-suuntaan painottuneella vasteella. Tätä hygieniahypoteesia tukevat allergian harvinaisuus kehitysmaissa ja esimerkiksi tuberkuloosin, helikobakteeri-infektioiden ja tuhkarokon esiintymisen käänteinen korrelaatio allergioiden esiintymiseen.

Matti Viljanen

Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat vuodenvaihteessa 1999-2000

Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat saattavat olla hyvin vakavia ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa pysyvän näönmenetyksen. Loukkaantuneet ovat usein lapsia ja nuoria aikuisia, joista osa on ollut ilotulituksen katsojana. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat vähintään 57 silmävammaa, joista 13 oli vakavia. Ilotuliteonnettomuudet voivat vaikuttaa ratkaisevalla tavalla mm. työkykyyn ja ammatinvalintaan. Ilotulitteiden aiheuttamia vammoja voidaan torjua suojalasien käytöllä, lasten valvonnalla ja myynnin rajoittamisella.

Emma Kujala, Minna Parkkari, Lotta Salminen, Tero Kivelä

Esikouluikäisten lasten kielen tuntemus ja soveltava käyttö

Lasten kouluoppimisen taustaan on viime vuosina kohdistunut paljon mielenkiintoa. Tutkimus esikouluikäisistä lapsista osoittaa, että kyky toistaa foneettisesti erityisiä lauseita sekä tunnistaa tavun alku- ja loppuäänne ovat yhteydessä yleiseen kielellis-kognitiiviseen kehitykseen. Kyky tunnistaa sananloppuinen äänne ja sanansisäisen konsonantin kesto on yhteydessä lukemiskyvyn kehitykseen.

Marja-Leena Haapanen, Aleksi Haapanen

Keuhkosyövän varhaisdiagnostiikka uusilla seulontamenetelmillä Olisiko asbestille altistuneille tarjottava seulontaa?

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa, uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain noin 2 000. Keuhkosyövän seulonnan hyödyllisyydestä käydään vilkasta keskustelua. Vaara sairastua ja kuolla keuhkosyöpään on suurin sellaisissa teollisuusammateissa, joissa altistutaan asbestille. Olisiko nykytietämyksen valossa aiheellista järjestää asbestille altistuneille työntekijöille keuhkosyöpäseulonta?

Pekka Roto, Tapio Vehmas, Sisko Anttila, Matti S. Huuskonen, Tuomo Komppa, Panu Oksa, Jukka Uitti, Jorma Rantanen

Siedätyshoidon uusi tuleminen ja hoitomuodot

Allergian siedätyshoidon suosio on kasvanut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut allergioiden voimakas lisääntyminen, parantuneet uutteet sekä uudet tutkimustulokset, joissa on voitu osoittaa, että riittävän ajoissa aloitettu siedätyshoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan. Hoitoon liittyy aina hankalien haittavaikutusten mahdollisuus, jonka vuoksi hoitopaikassa täytyy olla riittävä ensiapuvalmius. Tulevaisuudessa paikallisesti annosteltavat siedätyshoitomuodot saattavat yleistyä myös Pohjoismaissa.

Timo Helin

Onko lasten kipu hoidossa?

Lasten kivun hoitoon on olemassa tarvittava tieto ja sopivat lääkkeet. Kuitenkin käytännössä lääkitys on usein riittämätöntä ja säännönmukainen kivun arviointi sekä lääkityksen vaikutuksen seuranta ja kirjaaminen unohtuvat. Lapsen kokemukseen kivusta ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat mm. ikä, tiedollinen kehitys ja aikaisemmat kokemukset. Aikaisempi käsityksiä vastoin lapset eivät ole vastasyntyneisyyskauden jälkeen aikuisia herkempiä kipulääkkeiden vaikutuksille.

Katri Hamunen, Jukka Pouttu

Kuolema kotona

Kotona sattuneiden kuolemantapausten määrä on Suomessa pysynyt melko lailla samana 1990-luvun tilastoissa. Tapauksista yli puolet on päätynyt oikeuslääketieteelliseen selvittelyyn. Pohjois-Savossa tehdyissä oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa tavallisia kotona sattuneita kuolemantapauksia ovat olleet alkoholistien epäselvät kuolemat. Moni vaikeasti sairas esittää ainakin jossain vaiheessa toivomuksen, että saisi kuolla kotona, mutta todellisuudessa näin käy varsin harvoin.

Kari Karkola

Jussi Huttunen pohjustaa nyt isoja organisaatiokokeiluja

Suomessa aiotaan kokeilla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämistä muutamilla vapaaehtoisilla alueilla. Kuntien kanssa asiasta neuvottelee Kansanterveyslaitoksesta vuodeksi sosiaali- ja terveysministeriöön lainattu pääjohtaja Jussi Huttunen.

Suvi Sariola

Ruotsiin uusi lääkärien jatkokoulutusorganisaatio

Ruotsin lääkäriliitto ja tieteellinen yhdistys Läkaresällskapet sekä Landstingsförbundet ovat perustamassa uutta lääkärien jatkokoulutusinstituuttia. Institutet för läkares professionella utveckling eli ILPU aloittaa toimintansa ensi kevään aikana.

Sairaalat kiillottavat kiivaasti julkisuuskuvaansa - mutta kenen ehdoilla? Toimittajat saavat nimettömiä kirjeitä ja puhelinsoittoja

Suomalainen mediajulkisuus on muuttumassa anglosaksiseen suuntaan. Yhteydenotot toimittajiin ja nimettömät ilmiannot terveydenhuollossa ovat lisääntyneet - jopa maaseutukaupungeissa. Samaan aikaan sairaanhoitopiirit yrittävät taistella oman positiivisen julkisuuskuvansa puolesta.

Ulla Järvi

Ovatko skitsofreniapotilaat heitteillä

Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet 1990-luvulla suurimmaksi eläköitymistä ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi, joka heikentää merkittävästi elämänlaatua. Samanaikaisesti psykiatristen sairaansijojen määrä on puolitettu 12 300:sta nykyisiin 6 200:aan ja avohoidon kehittämistä pidetään yleisesti riittämättömänä. Erityisesti skitsofreniapotilaiden epäillään usein jäävän ilman riittävää hoitoa ja jopa heitteille.

Jussi Seppälä, Juha Metso, Timo Kohvakka

Neuronaalista seroidilipofuskinoosia sairastavien vuorokausirytmit ja uni

19.10.2000 Helsingin yliopisto

Erika Kirveskari

Antioksidantit ja paksusuolikasvaimet

20.10.2000 Helsingin yliopisto

Nea Malila

Pienten lasten peritoneaalidialyysihoidon kehittäminen

20.10.2000 Helsingin yliopisto

Tuula Hölttä

SNURF ja UBC9 mieshormonireseptorin toiminnan säätelijöinä

21.10.2000 Helsingin yliopisto

Hetti Poukka

Levinneen rintasyövän solunsalpaajahoidon hoitovasteen ennustaminen ja optimointi

27.10.2000 Helsingin yliopisto

Johanna Sjöström

Ohutsuolen limakalvo keliakiassa ja keliakian epäilyssä

27.10.2000 Tampereen yliopisto

Katri Kaukinen

Lyhyesti: Sildenafiili pulmonaarihypertensioon

Kolme vuotta pahenevaa hengenahdistusta poteneella 21-vuotiaalla miehellä todettiin pitkälle edennyt pulmonaarihypertensio; oireena hänellä oli hengenahdistus, joka esti yli 90 metrin kävelyn tasamaalla. Potilas kieltäytyi keuhkotrans-plantaatiosta. Konservatiiviseksi hoidoksi hänelle aloitettiin sildenafiili, alkuun annoksella 50 mg x 1. Ylläpitoannoksella 100 mg x 5 potilas pysyi oireettomana ja saattoi harrastaa liikuntaa päivittäin ainakin kolmen kuukauden seurannan aikana. Sildenafiilin edullisen vaikutuksen syytä ei tiedetä varmuudella. Tosin keuhkoissa on runsaasti cGMP-spesifistä fosfodiesteraasia, jota sildenafiili inhiboi.

Robert Paul