Ultraviolettisäteily ja oksidatiivisen stressin välittämät vasteet ihossa ja solulinjoissa

Liiallinen ultraviolettisäteilylle (UV-säteily) altistuminen lisää kiistatta ihosyövän riskiä. UV-säteilyn karsinogeenisten vaikutusten on arveltu välittyvän ainakin osittain vapaiden happiradikaalien lisääntyneen tuotannon ja sitä seuraavan oksidatiivisen stressin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää UV-säteilyn aiheuttamia muutoksia solunsisäiseen antioksidanttipuolustusjärjestelmään sekä sellaisiin signaalinvälitysjärjestelmiin, joita säätelee solunsisäinen hapetus-pelkistystasapaino. Tutkimus toteutettiin sekä viljellyillä solulinjoilla että ihmisen iholla in vivo.

Kirsi Isoherranen

Lasten psyykkiset häiriöt

Lastenpsykiatriassa epidemiologisia tutkimuksia tarvitaan ensisijaisesti selvittämään lasten keskuudessa esiintyvien mielenterveyden häiriöiden yleisyys ja tyyppi. Tätä tietoa tarvitaan suunniteltaessa mielenterveyspalveluja lapsille ja perheille. Perinteisesti lastenpsykiatriassa, niin kliinisessä työssä kuin tutkimuksessakin, on kerätty tietoa lasten elämään vaikuttavilta aikuisilta, vanhemmilta ja opettajilta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa suomalaislasten mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä ja tyypistä käyttäen hyväksi ei vain aikuisilta, vaan myös lapsilta itseltään kerättyä tietoa. Lapsen osuutta tiedonantajana tarkasteltiin erityisesti masennuksen tutkimisessa. Tavoitteena oli myös selvittää niiden häiriintyneiden lasten osuus, jotka jäävät vaille tarvitsemaansa tukea ja hoitoa.

Kaija Puura

Tutkimuksia närästystaudin leikkaushoidosta

Gastroesofageaalisen refluksitaudin (närästyssairauden) pääoireista, närästyksestä ja regurgitaatiosta kärsii viikoittain noin 15 % suomalaisesta väestöstä. Vaikeaa gastroesofageaalista refluksitautia voidaan hoitaa leikkauksella ja lääkehoidolla. Lääkkeistä protonipumpun estäjät ovat tehokkaimpia, ja tulokset refluksiesofagiitin paranemisessa ja estohoidossa ovat yhteneväisiä sekä leikkaus- että lääkehoidolla. Leikkausmenetelmistä käytetyin on Nissenin fundoplikaatio, joka tehdään joko avoimesti tai laparoskooppisesti.

Mikko Viljakka

DOTS kriittisen tutkimuksen kohteena

DOTS (Directly Observed Treatment Short course) on varsinkin WHO:n markkinoima tuberkuloosin hoitojärjestelmä. Sen keskeinen elementti on valvottu pillerien nielentä. Eteläafrikkalaiset tuskastuivat DOTS:n vatimaan suureen työmäärään ja korkeahkoihin kustannuksiin erityisesti köyhillä, värillisten asuttamilla alueilla, joilla tuberkuloosin vuotuinen ilmaantuvuus on 200-700/100 000 asukasta.

Matti Viljanen

Lääkehoitoa sähköpostitse

Jacques Benveniste, aikanaan tunnustettu immunologi, on edistynyt tutkimuksissaan. Hänhän herätti huomiota takavuosina Naturessa julkaistulla tutkimuksella, jossa IgE säilytti vaikutuksensa vielä miljoonakertaisesti laimennettunakin. Syynä oli veteen jäänyt muisti. Nyt hän on pystynyt rekisteröimään digitaalisesti muistijäljen ja lähettämään sen liitedokumenttina sähköpostitse Pariisista Chigacoon. Siellä se on taas liuotettu veteen. Varsinaista homeopaattista etähoitoa. Benveniste palkittiin juuri jo toisella Ig- eli huuhaa-Nobelilla.

Heikki Arvilommi

Rintasyöpägeenien kantajien riski

Periytyvän rintasyövän tunnettujen aiheuttajageenien, BRCA1:n ja BRCA2:n, kantajien vaaran saada elämänsä aikana rintasyöpä on arvioitu olevan 80-90 %. Vaan eipä taida ollakaan, ei ainakaan islantilaisilla. Osalla islantilaisista (0,6 % väestöstä) on yksi tyyppimutaatio BRCA2-geenissä, jonka kantajien vaara saada rintasyöpä osoittautui olevan vain 37 % 70 vuoden ikään mennessä. Vastaava riski Islannin normaaliväestössä on 8 %.

Heikki Joensuu

Seleeni ja syöpä

Seleenin syönti voi estää eturauhassyövän ilmaantumista, väittää amerikkalainen satunnaistettu kaksoissokkotutkimus. Potilaat tosin eivät olleet ketä tahansa jenkkejä, vaan jokaisella oli anamneesissaan joko basaliooma tai ihon levyepiteelikarsinooma, ja he asuivat alueella, jossa seleenin saanti ravinnosta oli vähäistä. Ylimääräistä seleeniä syöneillä (200 myyg päivässä ja keskimäärin 4,5 vuoden ajan) todettiin eturauhasen syöpiä peräti 63 % vähemmän kuin lumevalmistetta nauttineilla (p = 0,002). Seleeniryhmässä oli vähemmän sekä edenneitä että aivan pieniä eturauhassyöpiä, ja myös keuhko- ja kolorektaalisyöpien määrä oli seleeniryhmässä pienempi (Br J Urol 1998;81:730-734). Tutkimusta Lancetissa (1998;352: 755-756) kommentoinut Edward Giovannucci Harvardista ehdottaa, että seleeniä pitäisi lisätä lannoitteisiin seleeniköyhillä alueilla kuten Suomessa on tehty vuodesta 1984. Häneltä jää kuitenkin mainitsematta, että vuonna 1984 Suomessa todettiin 1 085 eturauhassyöpää, mutta 1995 jo 2 357 tapausta, joten näiden numeroiden valossa muutos on Suomessa kyllä ollut dramaattinen, mutta jostakin syystä aivan päinvastaiseen suuntaan.

Heikki Joensuu

Vartijaimusolmukkeiden poisto rintasyövän hoidossa

Kainalon tyhjennys imusolmukkeista on rintasyöpäleikkaukseen liittyvä rutiinitoimenpide, johon kuitenkin saattaa liittyä haittoja, kuten yläraajan turvotustaipumusta tai hermovaurioita. Tiedot uudesta, tavanomaista säästävämmästä kainalon leikkaustekniikasta, ns. vartijaimusolmukkeiden poistosta, ovatkin saaneet runsaasti palstatilaa. Vartijaimusolmukkeilla tarkoitetaan niitä imusolmukkeita, joihin kasvaimesta tuleva lymfa ensimmäiseksi kulkeutuu. Ne voidaan tunnistaa leikkauksessa pienellä gammailmaisimella sen jälkeen, kun ensin kasvaimeen tai sen ympäristöön on ruiskutettu radioaktiivista teknetiumia. Teknetiumin asemesta tai sen lisäksi voidaan käyttää siniväriä.

Heikki Joensuu

IDOa, ettei äiti hylji

Miksi äiti ei hylji vierasta kudosta olevaa sikiötä kuten siirrettyä munuaista tai sydäntä? Vanhat, ei kovin vakuuttavat selitykset tukeutuvat joko istukan tarjoamaan anatomiseen esteeseen tai äidin immunologiseen toleranssiin. Uutta ideaa tai oikeastaan IDOa tarjoaa tutkimus, jossa esitetään selitykseksi sikiön trofoblastisolujen erittämää entsyymiä.

Heikki Arvilommi

Aberrantti krypta - mikä se on?

Paksusuolistamme löytyy valitettavan usein aberrantteja kryptia, jotka voivat olla paksusuolen adenooman ja syövän lähtökohtia, varoittaa tuore japanilainen tutkimus. Aberrantilla kryptalla tarkoitetaan suolen kryptaa, jonka poikkileikkaus on tavanomaista kryptaa suurempi, epiteeli paksumpi ja luumen on ovaali tai rakomainen pyöreän asemesta. Poikkeava krypta värjäytyy normaalia kryptaa tummemmaksi metyleenisinellä, ja siinä voi olla dysplasiaa, jolloin paksu epiteeli tukkii koko kryptan luumenin.

Heikki Joensuu

Kuntoile henkesi edestä

Medisiinisessä ja paramedisiinisessä maailmassa aletaan olla verraten yksimielisiä siitä, että hyvä fyysinen kunto edistää terveyttä ja pitkää ikää. Näin on päätelty useiden poikkileikkaustutkimusten valossa. Norjalaisilla on ollut erinomainen tilaisuus tutkia, mitä merkitsee ihmiselle, jos hän parantaa kuntoaan vanhetessaan. Tuoko parantunut fyysinen suorituskyky lisää elinvuosia?

Robert Paul

Nuori päivystäjä stressaa, juo viinaa ja käyttää huumeita

Viime aikoina on kiitettävästi kiinnitetty huomiota lääkärien terveyteen, ja aivan erityistä huolta on alettu kantaa nuorten lääkärien terveydestä. Heillähän on päivystysvastuu, joka kokemattomalle tuo stressiä ja ahdistusta.

Robert Paul

Nuorten mielialan mittaaminen

Raitasalon Suomen oloihin soveltamaa 13-osioista Beckin depressiokyselyä, Mielialakyselyä, kokeiltiin peruskoulun yläasteen oppilaille suunnatun Kouluterveyskyselyn yhteydessä. Kokemusten mukaan se näyttää hyvin toimivalta mittarilta nuoruusikäisen väestön mielialan mittaamiseen, ja se soveltunee apuvälineeksi nuoruusikäisten depressiivisten oireiden tunnistamiseen. Mielialakysely voisi tukea depressiivisyyden tunnistamista ja toimia samalla pohjana keskustelun avaamisessa mieliala-asioista kouluterveydenhuollon vastaanotoilla niiden nuorten kanssa, jotka saavat keskivaikeaan tai vakavaan masentuneisuuteen viittaavan pistemäärän.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Geenimonistusmenetelmä sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa - vaativa laboratoriotutkimus

Geenimonistusmenetelmät ovat sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa selvästi herkempiä kuin aiemmin käytössä olleet menetelmät, jotka ovatkin väistymässä uuden menetelmän tieltä. Polymeraasiketjureaktioon ja ligaasiketjureaktioon perustuvien menetelmien parempi herkkyys viljelyyn nähden todettiin myös kahden terveyskeskuksen 309 naispotilaasta tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin geenimonistusmenetelmillä ensivirtsanäyte ja kohdun kaulakanavanäyte ja jälkimmäisestä tehtiin myös viljely. Potilailla oli klamydiainfektioon viittaavia oireita tai epäily tartunnasta. Klamydiainfektion esiintyvyys aineistossa oli 6,8 %. Vääriä positiivisia tuloksia saadaan geenimonistusmenetelmillä kuitenkin varsin paljon - tässä tutkimuksessa 12 % kaikista positiivisista - ja nämä ovat vakava muistutus tutkimusten vaativuudesta.

Antti Nissinen, Ulla Larinkari, Pauli Vuorinen, Rafael Pasternack, Ari Miettinen

Kuka toipuu masennuksesta

Hoitamaton masennus heikentää elämänlaatua, työkykyä ja lisää kuolleisuutta. Suomessa on kuitenkin tutkittu vähän aikuisikäisten masennuksesta toipumista osana tavanomaista hoitokäytäntöä. Selvitimme puolen vuoden seurantatutkimuksessamme tekijöitä, jotka olivat yhteydessä masennuksesta toipumiseen. Toipuneiksi arvioitiin ne, joiden masennuspistemäärä oli seurantahetkellä alle 10 pistettä Beckin masennusasteikossa. Näin arvioituna reilu kolmannes erikoissairaanhoitoon ohjatuista masennuspotilaista toipui. Sosiodemografiset taustamuuttujat tai elintavat eivät olleet yhteydessä toipumiseen. Hoitoontulovaiheen tyytymättömyys elämään ja merkit tunne-elämän latteudesta heikensivät myöhempää toipumista. Lievemmin oireilevat toipuivat odotetusti paremmin. Masennuksen hoito on kliinisesti tuloksekasta, ja eri menetelmiä yhdistävä hoitomalli näyttää varsin toimivalta. Kunkin potilaan yksilölliseen hoitoon on kuitenkin aina kiinnitettävä erityistä huomiota.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Kirsi Honkalampi, Heli Koivumaa-Honkanen, Kaisa Haatainen, Johannes Lehtonen

Verenpainetaudin yhdistelmähoidon hyödyt ja haitat

Onnistuneella kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmähoidolla voidaan saada verenpainepotilas oireettomaksi ja verenpaine suositusarvoihin pienemmillä ja harvemmin otetuilla lääkeannoksilla ja pienemmin kustannuksin kuin monoterapiaa käytettäessä. Lääkkeiden yhdistäminen ja annoskoko on valittava yksilöllisesti ja aluksi kokeillen, koska yhdistelmähoidon lopullinen teho näkyy usein vasta 3-4 viikon kuluttua. Yleisimmin käytetään kahden diureetin yhdistelmää tai diureetin yhdistämistä beetasalpaajaan, ACE:n estäjään tai kalsiumkanavan salpaajaan tai näiden yhdistämistä keskenään. Kiinteää yhdistelmää, jossa on kahta tai useampaa lääkeainetta samassa tabletissa tai kapselissa, käytetään, kun erillisten lääkkeiden annos on saatu sopivaksi.

Jukka Inkovaara

Tykyttää ja muljahtelee - tarvitaanko lisäselvityksiä?

Tykytyksen ja muljahtelun tunteet ovat usein esiintyviä oireita. Tavallisimmin kyseessä on harmiton eteis- tai kammioperäinen yksittäinen lisälyönti. Kyse voi olla myös lyhyt- tai pitkäkestoisesta takykardiasta. Oireet ovat tavallisesti lieviä, mutta ne voivat olla myös hankalia ja invalidisoivia. Tykytystuntemuksista kärsiviä potilaita on paljon. Vaikka oireet ovat usein lieviä, ne voivat olla myös potentiaalisesti vakavien rytmihäiriöiden ilmentymiä. Toisinaan voi olla vaikea päättää, milloin potilas pitää tutkia laajemmin. Tämä artikkeli pyrkii antamaan vastauksia tähän. Rytmihäiriöiden hoito rajautuu tämän aiheen ulkopuolelle lyhyitä viittauksia lukuunottamatta.

Sinikka Yli-Mäyry

Kantavien nivelten rikko - lääkettä, kuntoutusta vai puukkoa

Lonkan, polven ja nilkan nivelrikko on merkittävin liikuntavammaisuuden syy myöhemmästä keski-iästä alkaen. Arviolta 15 % maailman väestöstä kärsii nivelrikon aiheuttamasta toiminnanvajauksesta ja heikentyneestä elämänlaadusta. Kehittyneissä yhteiskunnissa nivelrikon taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset painottuvat ikääntyvään väestönosaan. Primaarin artroosin merkitys yksilön toimintakykyä ja elämisen laatua huonontavana kroonisena sairautena yhteiskunnallisine seuraamuksineen ylittää selvästi painoarvoltaan esimerkiksi inflammatoriseen nivelsairauteen liittyvät terveydelliset ja ekonomiset ongelmat. Alaraajan suurten nivelten artroosin on todettu aiheuttavan yksilölle yhtä usein työ- ja toimintakyvyttömyyttä kuin nivelreuman.

Hannu Väänänen, Heikki Hurri, Timo Paavilainen

Psykosoft-asiantuntijaohjelma psyykenlääkehoidon toteuttamisessa

1990-luvulla psykofarmakologian kehitys on ollut vilkasta, ja psyykenlääkkeiden lukumäärä Suomen markkinoilla on lisääntynyt merkittävästi. Psykiatriassa lääkkeiden yhteiskäyttö on yleistä, mikä lisää lääkeinteraktioiden esiintymisriskiä. Kliinisfarmakologisen tietomäärän lisääntyessä kliinikon mahdollisuudet hallita kaikki farmakoterapiassa tärkeä informaatio vaikeutuu. Uhkakuvaksi muodostuu lääkehoidon laadun ja potilasturvallisuuden heikentyminen.

Tuula Pesonen, Maija-Liisa Miettinen, Kyösti Väänänen, Ulrich Tacke

Hyvä kliininen tutkimustapa eli GCP (Good Clinical Practice): mitä tutkijan pitää tietää?

Hyvä kliininen tutkimustapa asettaa lääke- ja muullekin tutkimukselle laatuvaatimukset, joihin tutkijan on syytä tutustua ennen tutkimustyöhön ryhtymistään. Tutkija sitoutuu noudattamaan kansainvälisesti sovittuja eettisiä sääntöjä ja riippumattoman eettisen toimikunnan hyväksymän tutkimussuunnitelman yksityiskohtia. Valvovalle viranomaiselle ja tutkimuksen toimeksiantajalle tulee antaa mahdollisuus suorittaa tarkastus milloin tahansa tutkimuksen kuluessa. Varsinkin tutkimuksissa, joissa on koehenkilöitä tai vapaaehtoisia potilaita, vaaditaan erityisen suurta tarkkuutta sääntöjen noudattamisessa. Hyvä kliininen tutkimustapa turvaa potilaan oikeudet ja edut sekä luo edellytykset uusien lääkkeiden kehitystyölle.

Robert Paul