Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Pohjoismaissa

Pohjoismaissa vallitsevan näkemyksen mukaan geriatrian pitäisi tukeutua yhä enemmän sairaalalaitokseen, jonka tulee ottaa vastuu monisairaiden vanhusten akuuttihoidosta ja varhaiskuntoutuksesta. Pohjoismaisten geriatrien työryhmän ehdotuksessa geriatrisen arviointi- ja kuntoutusprosessin käytännön toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, joissa on ainakin kolme terveyden- ja sosiaalihuollon eri alojen ammattilaista. Jokaisella ryhmän jäsenellä on määritellyt tehtävänsä ja vastuu omasta erikoisalastaan. Keskinäinen vertailu maiden välillä on helppoa, koska terveydenhuollon perusrakenne on varsin samankaltainen kaikissa Pohjoismaissa.

Otto Lindberg, Reijo Tilvis, Olav Sletvold, Arsaell Jonsson, Marianne Schroll, Jan Snaedal, Knut Engedal, Kirsten Schultz-Larsen, Yngve Gustafson

Toimiiko lääkärien työterveyshuolto? Kysely työterveysasemille

Työterveysasemat arvioivat, että uupumus ja muut mielenterveyshäiriöt ovat nousseet tule-vaivojen sekä infektiosairauksien jälkeen lääkärien sairaanhoitokäyntien ja sairauspoissaolojen kolmanneksi yleisimmäksi syyksi. Lääkärit käyttävät työterveyspalveluja edelleen vähän. Lääkärikunta on käytännössä jäänyt tai jättäytynyt osittain terveydenhuollon ulkopuolelle, vaikka se on varsin hyvin järjestetty Suomessa ja koskee kaikkia kansalaisia. Lääkäreille järjestetään nykyisin enemmän työkykyä ylläpitävää toimintaa kuin aikaisemmin. Heidän työterveyshuoltonsa on yleensä muodollisesti järjestetty julkisella sektorilla, mutta ammatin-harjoittajana yksityissektorilla työskentelevillä lääkäreillä ei sitä tavallisesti ole.

Saara Töyry, Riitta Luhtala, Santero Kujala, Kimmo Räsänen

Krooninen lateraaliepikondyliitti (tenniskyynärpää): kipu, yläraajan toimintakyky ja hoito

Lateraaliepikondyliitti eli "tenniskyynärpää" on työelämässä hyvin tavallinen, kivulias kyynärseudun rasitusvaiva, joka vaurioittaa ranteen ojentajalihasten kiinnitysaluetta ja pitkittyessään aiheuttaa huomattavaa yläraajan toimintakyvyn alenemaa ja työkyvyttömyyttä. Taudin diagnoosi, hoito ja myös työkyvyttömyysratkaisut perustuvat vastaanotolla tehtävään kliiniseen tutkimukseen. Tautiin on sovellettu kaikkiaan n. 40 erilaista hoitoa, mutta tieteellinen näyttö eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta on hyvin puutteellinen. Tarjolla on ollut immobilisaation, lääkehoidon ja injektioiden ohella hyvin moninaisia passiivisia fysikaalisia hoitoja, joiden vaikuttavuutta ei ole tarkemmin tieteellisesti tutkittu.

Tuomo Pienimäki

Luu- ja pehmytkudosinfektion diagnostisointi

Luu- ja pehmytosakudosinfektion diagnostisointi voi olla vaikeaa erityisesti, mikäli infektioon liittyy edeltävä luupatologia, kuten degeneraatio, neurotrofinen muutos tai trauman jälkitila. Infektion varhainen hoito on tärkeää kasvuhäiriön ja ankyloosin ehkäisemiseksi sekä raaja-amputaation välttämiseksi. Oikean hoidon suunnittelua varten infektion lokalisaation ja laajuuden määrittäminen on välttämätöntä. Kliinisellä perusteella voi olla vaikeaa erottaa pehmytkudos-, luu- ja nivelinfektio. Myöskin infektion ja maligniteetin erottaminen voi olla ongelmallista.

Ilpo Hovi

Matriksin metalloproteinaasit ihmisen ihossa

Matriksin metalloproteinaasit (MMP) ovat ryhmä rakenteellisesti samankaltaisia entsyymejä, jotka kykenevät hajottamaan sidekudoksen eri proteiinikomponentteja. Ne osallistuvat mm. sikiönkehitykseen, haavan paranemiseen, erilaisiin tulehdustiloihin sekä pahanlaatuisten kasvainten leviämiseen. MMP:t jaetaan rakenteen ja substraattien mukaan kollagenaaseihin, stromelysiineihin, gelatinaaseihin ja kalvometalloproteinaaseihin. Entsyymien spesifeinä estäjinä toimivat TIMP:it (tissue inhibitor of metalloproteinases).

Kristiina Airola

Ikä, paino ja kuolleisuus

Vaihteleeko aikuisen ihannepaino iän mukana? On arveltu, että iän karttuessa terveyttä edistäisi samanaikainen pienoinen painon lisääntyminen. Asiasta on käyty kiivastakin keskustelua, missäpä muualla kuin Yhdysvalloissa, ja iänmukaisia painosuosituksia on joskus annettu, joskus ei.

Robert Paul

Pneumokokkirokote ei suojaa 50-85-vuotiaita pneumonioilta

Pneumokokin kapselipolysakkarideja sisältävien rokotteiden on todettu suojaavan invasiivisilta pneumokokki-infektioilta ja nuoria ihmisiä myös pneumonioilta. Näyttö näiden rokotteiden hyödyllisyydestä ikäihmisten suojaamisessa on jäänyt vähäiseksi. Silti niiden tehokkuutta on pidetty niin ilmeisenä, että lumekontrolloitujen tutkimusten tekeminen on katsottu epäeettiseksi. Ruotsalaiset kollegat ovat suhtautuneet alun perin pneumokokkirokotteeseen melko varauksellisesti. Tästä johtuen rokotteen käyttö on ollut Ruotsissa vähäistä ja rokotetta koskevia suosituksiakin siellä annettiin vasta muutama vuosi sitten.

Matti Viljanen

Guillain-Barrén oireyhtymä ja poliorokotus

Lancetin pääkirjoituksessa käsitellään vuosia meitä suomalaisiakin puhututtanutta asiaa: liittyykö suun kautta annettavaan poliorokotukseen ja muihin rokotuksiin suurentunut Guillain-Barrén oireyhtymän riski? Amerikkalaisauktoriteettien mukaan PDT- ja MPR-rokotteisiin ei riskiä sisälly. Sen sijaan difteriatoksoidin käyttöön saattaa aikuisilla liittyä Guillain-Barrén oireyhtymän riski.

Robert Paul

Lumeen hyödyt käyttöön?

Ehkei Scientific American -lehteä voida muuna lääkärilehtenä pitää, mutta lääketieteellisestikin kiinnostavia aiheita siitä silti löytyy. Tämänkertainen amerikkalaispsykiatrin kirjoittama juttu käsittelee lumevaikutusta ja lumelääkkeen lisäämistä lääkärin hoitoarsenaaliin.

Heikki Arvilommi

Basedowin taudin hoito ja oftalmopatia

Basedowin tautiin liittyvä silmäsairaus voi ilmetä jo ennen hypertyreoosia (20 %:lla), samaan aikaan kuin hypertyreoosi (40 %) tai vasta hypertyreoosin jo puhjettua (40 %). Yleensä oftalmopatia on lievä ja vähäoireinen ja häviää spontaanisti, mutta joskus silmän proptoosi voi aiheuttaa huomattavaa morbiditeettia ja tila voi olla vaikeahoitoinen.

Robert Paul

Tehohoito ja iäkäs potilas

Väestön keski-iän kasvaessa iäkkäät potilaat tulevat tarvitsemaan tehohoitoa yhä useammin. KYS:n teho-osastolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että yli 65-vuotiailla päivystyspotilailla oli huonoin ennuste: vaara kuolla vuoden kuluessa oli yleisväestöön verrattuna kymmenkertainen. Elektiivisen kirurgian jälkeen tehohoitoa saaneiden yli 65-vuotiaiden kuolemanvaara oli puolen vuoden kuluttua yleisväestön kaltainen. Tehohoidon kustannukset olivat päivystysluontoista tehohoitoa tarvitsevien 65-74-vuotiaiden kohdalla suuremmat kuin yli 75-vuotiailla päivystyspotilailla tai elektiivisen kirurgian jälkeen tehohoitoon otetuilla. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on muistettava, että tehohoidon tulos on seurausta potilasvalinnasta.

Minna Niskanen, Esko Ruokonen, Aarno Kari, Jukka Takala

Vemmelsuolen kiertymän kirurginen hoito

Vemmelsuolen kiertymä voidaan diagnosoida röngenkuvauksen tai endoskopian avulla. Kiertymä voidaan myös äkillisessä tilanteessa purkaa endoskoopin avulla, mutta valtaosassa tapauksista se uusiutuu tämän jälkeen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin 37 vemmelsuolen kiertymäpotilasta vuosina 1976-94. Lähes kaikilta tila hoidettiin heti kirurgisesti. Potilaista endoskopoitiin viisi, ja detorsio onnistui toimenpiteessä yhdelle, mutta tämäkin potilas jouduttiin myöhemmin kiertymän uusiuduttua hoitamaan leikkauksella. Kokemustensa perusteella kirjoittajat suosittelevat vemmelsuolen kiertymään aktiivista kirurgista hoitoa aina, kun potilaan yleistila sen sallii.

Heikki Kiviniemi, Valtteri Myllylä, Jyrki Mäkelä, Marja Perhomaa, Eija Pääkkö

Psoriaasi voidaan hoitaa avohoidossa Hoitokäytännöissä suuri aluevaihtelu

Psoriaasin hoito voidaan nykyisin toteuttaa lähes aina avohoidossa. Vuodeosastohoitoa käytetään kuitenkin vielä paljonkin joissain sairaanhoitopiireissä. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin mukaan läiskäpsoriaasin hoitopäivien määrä on vähentynyt noin 50 % ja hoitojaksojen määrä lähes 40 % vuoden 1988 tilanteesta. Nivelpsoriaasin hoitopäivien määrä on sen sijaan pysynyt ennallaan. Väestömäärään suhteutettu läiskäpsoriaasin hoitopäivien määrä vaihteli vuonna 1996 erittäin suuresti alueittain, ja myös keskimääräinen hoitoaika sairaaloissa vaihtelee huomattavasti. Suomessa tulisi käynnistää psoriaasin alueellisten hoitoketjujen ja hoito-ohjelmien kehitystyö, jolla hyödynnettäisiin maan kaikissa osissa täysimääräisesti nykyisten hoitomenetelmien tarjoama tehokas ja taloudellinen avohoitomahdollisuus.

Jorma Lauharanta, Mikko Nenonen, Jouni Rasilainen

Lääkkeiden anto lasiaiseen

Silmän pinnan ja etuosan tauteja hoidettaessa lääkkeet annetaan useimmiten paikallisesti, silmän takaosaa hoidettaessa taas systeemisesti. Sekä paikallislääkkeiden että systeemisen annon hyötyosuus silmässä on kuitenkin huono, ja siksi silmätippoja ja -voiteita laitetaan useita kertoja päivässä ja systeemilääkityksessä käytetään suuria annoksia. Tämä taas huonontaa hoitomyöntyvyyttä ja aiheuttaa haittavaikutuksia. Viime vuosina systeemilääkitystä on pyritty korvaamaan ruiskuttamalla lääkkeet paikallisesti silmän sisään. Lääkkeiden antoa lasiaiseen käytetään erityissyistä mutta toisaalta yhä useammin, joten muidenkin kuin silmälääkärien on paikallaan tietää tämän antotavan perusteet, varsinkin kun silmän sisään asennettava lääkeannostelija on saanut eurooppalaisen myyntiluvan.

Lotta Salminen, Hanna Tähti

Eteisvärinän kirurginen hoito

Kohtauksellisen eteisvärinän estohoito epäonnistuu usein ja jo krooniseksi muuttuneen eteisvärinän kääntäminen pysyvään sinusrytmiin on melkein aina tuomittu epäonnistumaan. Viime vuosina on myöskin rytmihäiriölääkkeiden turvallisuus asetettu vakavasti kyseenalaiseksi. Eteisvärinän lääkkeetön hoito on yllämainituista syistä kiinnostanut tutkijoita vuosikausia. Tässä artikkelissa kuvataan eteisvärinän kirurgisen hoidon mahdollisuuksia ja hoitotuloksia. Tavanomaisen läppäkirurgian lisäksi tehdystä ns. MAZE-leikkauksesta (engl. sokkelo, labyrintti) on saatu rohkaisevia tuloksia. Leikkauksessa katkaistaan eteisvärinää ylläpitävät reitit ja palautetaan sydämen normaali sinusrytmi.

Olli Anttonen, Rod Landymore

Terveydentila ja kotitalouden tulot

Hyvän terveyden ja hyvien tulojen ja välillä on selvä yhteys. Vaikka Suomessa tulonjako on tasaisempi kuin missään muussa OECD-maassa, ylin tuloryhmä poikkeaa johdonmukaisesti ja selvästi muista ryhmistä. Koettu terveydentila on parempi ja pitkäaikaisen sairauden aiheuttama haitta on pienempi ylemmissä kuin alemmissa tuloryhmissä. Kun työmarkkina-asema ja sosiaaliluokka vakioitiin, kapenivat terveyserot hieman, mutta eivät kuitenkaan poistuneet. Alhaiset suhteelliset tulot saattavat psykososiaalisen kuormituksen kautta heikentää terveydentilaa. Toisaalta huono terveydentila heikentää tuloja ja valikoi työvoiman ulkopuolelle, jolloin myös tulotaso laskee. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1994 Elinolotutkimuksen aineistoon.

Ossi Rahkonen, Eero Lahelma, Karri Silventoinen

Pohjoismainen suositus arviointiasteikkojen käytöstä geriatrisen potilaan hoidossa

Geriatrisen potilaan hoidon ja kuntoutuksen arviointiin on kehitetty useita erilaisia arviointiasteikkoja. Pohjoismainen työryhmä on valinnut kuudelta eri toiminnalliselta alueelta arviointiasteikot, joita se suosittelee käytettäväksi kliinisessä työssä. Asteikot ovat helppokäyttöisiä, herkkiä muutokselle ja soveltuvat hyvin kaikkien työntekijäryhmien käyttöön. Yhtenäinen arviointikäytäntö helpottaa tiedon kulkua ja yhteistoimintaa eri yksiköiden välillä. Jatkuvaa työtä tarvitaan kuitenkin vielä arviointiasteikkojen eri osa-alueiden kehittämiseksi.

Otto Lindberg, Reijo Tilvis, Olav Sletvold, Arsaell Jonsson, Marianne Schroll, Jan Snaedal, Knut Engedal, Kirsten Schultz-Larsen, Yngve Gustafson

Laatujärjestelmä alueellisen laboratoriotuotannon kehittämisvälineenä

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnistetty hanke laboratorioiden alueellisen laatujärjestelmän rakentamiseksi. Viime vuonna toteutetussa pilottihankkeessa rakennettiin kansainvälisten standardien mukaisen laatujärjestelmän malli sairaanhoitopiirin porrastettuun laboratoriotutkimusten tuotantoon. Mallia on jo sovellettu kahteen terveyskeskuslaboratorioon. Edellytyksenä laatujärjestelmän toteuttamiselle on järkevä alueellinen tutkimusten porrastus, mikä käytännössä tarkoittaa terveyskeskusten laboratorioiden tutkimusvalikoiman kriittistä tarkastelua lääketieteellisen tarpeen ja laadunhallinnan näkökulmasta. Alueellisen yhteistyön avulla voidaan taata laadukas tuotanto myös pienissä laboratorioyksiköissä ja samalla parantaa toiminnan kustannustehokkuutta.

Ari Miettinen, Erkki Seppälä, Leena Moilanen, Risto Mäenpää, Juha Heino, Antti Laine, Jouko Hietala

Tulosjohtaminen muutti sairaaloiden organisaatiokulttuuria

Tulosjohtaminen ja valtionosuusuudistus ovat saaneet sairaaloiden organisaatiokulttuurissa aikaan tuntuvia muutoksia, jotka vaikuttavat koko sairaalan toimintaan. Kolmen perinteisen ryhmän, lääkärien, hoitajien ja hallinnon, ammattirooleihin on ilmaantunut uusia piirteitä. Esimerkiksi lääkärit tuntevat olevansa vastuussa sairaalan taloudesta huomattavasti enemmän kuin ennen. Myös hallintohenkilökunnan asema on vahvistunut. Kauppatieteiden maisteri Magnus Enckellin väitöskirja sairaaloiden organisaatiokulttuurien muutoksesta tarkastettiin helmikuussa Hankenilla.

Suvi Sariola

Nyt on kuntien vuoro toimia Terveydenhuollon selvitysmiehet jättivät raporttinsa

Terveydenhuollon selvitysmiehet jättivät vuoden työskentelyn jälkeen raporttinsa ministeri Terttu Huttu-Juntuselle helmikuussa. Lopullisen raportin toimenpide-ehdotukset ovat suurin piirtein samansisältöiset, kuin ne olivat jo ennen vuodenvaihdetta. Selvitysmiehet haluavat koko maahan toimivan omalääkärijärjestelmän ja saumattomat hoitoketjut. Erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnassa olisi siirryttävä sopimusmenettelyyn. Esittäessään päällekkäisten toimintojen ja inevstointien purkamista he suosittavat Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon ja HYKS:n toiminnan yhdistämistä.