Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuoren sosioekonomisilla tekijöillä

Ylipainoa lisäävät riskitekijät on tunnistettava varhain.

Päivi Mäki, Riikka Ikonen, Lilli Hedman, Susanna Raulio, Tiina Laatikainen

Nuorten ongelmakäyttäytyminen vähenee mutta ongelmat kasautuvat

Sosioekonomiset erot ongelmakäyttäytymisessä ovat kasvaneet.

Noora Knaappila, Silja Kosola, Riittakerttu Kaltiala

Suomen tekonivelrekisteri 40 vuotta laadun tukena

Tavoitteena on havaita huonot tekonivelmallit ja leikkausmenetelmät.

Keijo Mäkelä, Antti Eskelinen, Jukka Kettunen, Ari-Pekka Puhto, Anna Vasara, Konsta Pamilo, Tarja Vainiola, Jutta Järvelin, Jaason Haapakoski, Jere Veltheim, Pirjo Honkanen, Ville Äärimaa, Mikko Salmela, Antti Joukainen

Väitökset 16

Shilpa Lingaiah

Saattohoito on vaativaa omaishoitajalle

Elämän ­lopun kotihoidossa tilanteet saattavat muuttua nopeastikin, kertoo Juha Hänninen.

Juha Hänninen

Köyhimmissä maissa on suurempi riski kuolla syöpäkirurgian komplikaatioihin

Eniten eroa maiden välillä selittää leikkauksen jälkeisen hoidon taso.

Anne Seppänen

Yläsuolikanavan tähystyksestä harvoin hyötyä pienten lasten vatsaoireiden diagnostiikassa

Tähystyksen hyödyt ja haitat on punnittava huolellisesti.

Ulla Toikkanen

Kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä

Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Ulla Toikkanen

Pitkällisiä oireita lievästäkin koronainfektiosta

Mediassa on kuvailtu hyvinkin dramaattisia yksittäisiä kokemuksia koronainfektion pitkällisistä jälkivaikutuksista. Tutkimuksia on ilmestynyt lähinnä sairaalahoidossa olleista potilaista, mutta seuranta-ajat ovat lyhyehköt. Nyt on ilmestynyt kiinnostava tutkimus, tosin sekin suppeahko. Siinä seurattiin myös lieväoireisia avohoitopotilaita pitkään, jopa 9 kuukautta.

Heikki Arvilommi

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma – yksilöllistettyä hoitoa odotetaan edelleen

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (DLBCL) voi parantua CD20-vasta-ainehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmällä, mutta valitettavasti kahden vuoden kuluessa diagnoosista 40 % potilaista kuolee tautiin. Uusia hoitoja tarvittaisiin. Yksilöllistetyltä hoidolta on odotettu uusia avauksia, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaisuja.

Sirkku Jyrkkiö

Älykellot eivät häiritse tahdistimen toimintaa

Nykyaikaiset älykellot ja niiden latausyksiköt lähettävät sähkömagneettista säteilyä. Niiden ohjekirjasissa on kehotettu pitämään tarkemmin määrittelemätöntä turvaetäisyyttä laitteiden ja sydämentahdistimen välillä. Näyttää kuitenkin siltä, että älykelloihin liittyvä säteily on niin vähäistä, ettei se voi vaikuttaa millään tavalla nykyaikaisten tahdistimien toimintaan.

Juhani Airaksinen

Sukupuolten tasa-arvolla yhteys toiminnanvajeiden kehittymiseen

Miehet ja naiset eivät ole tasavertaisia vanhetessaan. Miehet kuolevat edelleen keskimäärin viisi vuotta aiemmin, pitempään elävät naiset kärsivät enemmän toiminnanvajeista ja muistisairauksista. Aiempi tutkimus on pohtinut toiminnanvajeiden erojen johtuvan sairastavuuden ja kehon koostumuksen erosta. Sukupuolten tasa-arvon vaikutusta on pohdittu harvemmin; useimmissa yhteiskunnissa naisilla on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Tämän tutkimuksen mukaan myös yhteiskunnan makrotason erot voivat vaikuttaa toiminnanvajeisiin.

Kaisu Pitkälä

Lasten raudanpuute ilman anemiaa – ravitsemusohjaus toimii

Raudanpuute vaikuttaa haitallisesti aivojen kasvuun ja kehitykseen ja altistaa raudanpuuteanemialle. Raudanpuutteessa ilman anemiaa ravitsemusohjaukseen yhdistetty lisärauta ei kuitenkaan parantanut taaperoikäisten kognitiivisia taitoja verrattuna pelkkään ravitsemusohjaukseen, vaikka lisärautaa saaneilla rautavarastot olivat suuremmat.

Nina Kaseva

HUS:n vuodeosastoilla keväällä 2020 hoidettujen COVID-19-potilaiden kliininen kuva ja hengityslaitehoitoa ennustavat tekijät

HUS:n potilailla mikään tulovaiheen muuttuja ei ennakoinut hengityslaitehoidon tai kuoleman riskiä.

Tiina Mattila, Katriina Pihlajamaa, Pia Kivelä, Hanna-Riikka Kreivi

Lasten epilepsiat – laaja sairauksien kirjo

Etiologiat, taudinkuva ja ennuste vaihtelevat.

Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala

Poski turvoksissa, suu ei aukea: akuutit hammasperäiset infektiot

Akuutti hammasperäinen infektio voi tuoda potilaan lääkärinkin vastaanotolle.

Heli Jäsberg, Jari Kellokoski

Väitökset 15

Uutta tietoa maksan sidekudoslisän ja tulehduksen syistä lapsena maksansiirron saaneilla potilailla

Virtsan liuskatestin plussat ennustavat myyräkuumeen vaikeusastetta

Liuskatestin avulla todetulla valkuaisvirtsaisuuden määrällä on yhteys myyräkuumeen vaikeusasteeseen, havaitsi nefrologian erikoislääkäri Paula Mantula väitöskirjansa ensimmäisessä osatyössä.

Anne Seppänen

Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.

Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi, Tuija Leino

Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Hilkka Soininen