Lyhyesti: Nenäverenvuoto yllättää aamulla

Italian Ferraran 150 000 asukkaan kaupungissa oli 7 vuoden aikana 1 741 ensiapukäyntiä epistaksiksen vuoksi. Kun tarkasteltiin nenäverenvuodon alkamisajankohtaa, ilmeni selvä sirkadiaaninen rytmi: noin klo 8.30 oli keskimääräinen huippu, toinen pienempi huippu oli noin klo 20. Vuotoja ilmaantui vähiten aamuyöstä noin klo 4. Rytmi oli sama miehillä, naisilla ja verenpainepotilailla. Ikä ei vaikuttanut asiaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Astma ja suun terveys

Ylläolevalla otsikolla ilmestyi astmapotilaiden suun terveyttä koskeva katsaus, jonka läpi selaamista voi suositella keuhkopotilaita hoitaville. Sekä hammaslääkärien kokemuksen että kirjallisuuden perusteella näyttää ilmeiseltä, että astmaa sairastavilla on suurentunut karieksen ja ientulehduksen riski. Jopa astmapotilaan rutiininomaista hammaslääkärillä käyntiä astmadiagnoosin varmistuttua ehdotetaan. Eri lääkkeidenkin vaikutuksia on kariesriskin suhteen tutkittu, ja näyttää siltä, että riski liittyy etenkin laktoosia sisältäviin hengitettäviin lääkkeisiin. Syynä lienee näiden lääkkeiden aiheuttama syljenerityksen väheneminen ja kariesta aiheuttavien bakteerien runsaus, mikä johtaa edelleen plakin pH:n laskuun. Pelkkä suun huuhtelu ei vaikuttane suun happamuuteen, vaan apua siihen saisi mm. pureskelemalla sellaista purukumia, joka ei sisällä sokeria.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mustan surman laboratoriodiagnoosi pienellä viiveellä

Monelle lienee yllätys, kuten allekirjoittaneellekin, että mustan surman diagnoosista on vielä erimielisyyttä. Eri syistä on ajateltu, että aiheuttaja olisi ruttobakteerin sijasta anthrax- tai tubibakteeri, riketsia tai jokin verenvuotokuumeen aiheuttaja. Lopullinen niitti ainakin ranskalaistutkijoiden mielestä tuli heidän mikrobiarkeologisista tutkimuksistaan. 1300-luvun loppupuolella musta surma pyyhkäisi 90 % Montpellierin asukkaista hautaan. Yhdestä silloisesta joukkohaudasta kaivettiin hampaita, joiden juurikanavista voitiin DNA-monistuksella osoittaa Yersinia pestis -bakteerin DNA:ta. Eli musta surma oli rutto - piste.

Heikki Arvilommi

Rofekoksibilla vähemmän vuotohaittoja kuin naprokseenilla

Tavanomaiset tulehduskipulääkkeet estävät sekä syklo-oksigenaasi 1:n että 2:n synteesiä. COX-1-isoentsyymi vastaa mm. siitä, että mahan limakalvolle syntyy suojaavia prostanoideja, jotka suojavaikutuksen lisäksi mm. osallistuvat verihiutaleiden fysiologiseen kokkaroitumiseen. COX-2-isoentsyymi tuottaa tulehdusta ja kipua välittäviä prostaglandiineja. Parempi siis olisi, jos tulehduskipulääke estäisi vain COX-2:ta ja siis vaikuttaisi vain tulehdusta ja kipua vähentävästi mutta jättäisi COX-1:n rauhaan, sillä tämän esto johtaa mahakipuun ja -vuotoihin, hyvin tunnettuihin tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksiin.

Robert Paul

Skistosomiaasi vähentää allergiaa

Vallitsevan teorian mukaan allergiat johtuvat jo varhaislapsuudessa tapahtuneesta immuunijärjestelmän painottumisesta liiaksi Th-2-puolelle. Ilmiön ajatellaan johtuvan siitä, että korkean elintason maissa lasten immuunipuolustus ei enää joudu tekemään tarpeeksi kunnon töitä eli torjumaan hengenvaarallisia bakteereita ja viruksia Th-1-suuntaan painottuneella vasteella. Tätä hygieniahypoteesia tukevat allergian harvinaisuus kehitysmaissa ja esimerkiksi tuberkuloosin, helikobakteeri-infektioiden ja tuhkarokon esiintymisen käänteinen korrelaatio allergioiden esiintymiseen.

Matti Viljanen

Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat vuodenvaihteessa 1999-2000

Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat saattavat olla hyvin vakavia ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa pysyvän näönmenetyksen. Loukkaantuneet ovat usein lapsia ja nuoria aikuisia, joista osa on ollut ilotulituksen katsojana. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat vähintään 57 silmävammaa, joista 13 oli vakavia. Ilotuliteonnettomuudet voivat vaikuttaa ratkaisevalla tavalla mm. työkykyyn ja ammatinvalintaan. Ilotulitteiden aiheuttamia vammoja voidaan torjua suojalasien käytöllä, lasten valvonnalla ja myynnin rajoittamisella.

Emma Kujala, Minna Parkkari, Lotta Salminen, Tero Kivelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 48/2000 Kommentteja

Esikouluikäisten lasten kielen tuntemus ja soveltava käyttö

Lasten kouluoppimisen taustaan on viime vuosina kohdistunut paljon mielenkiintoa. Tutkimus esikouluikäisistä lapsista osoittaa, että kyky toistaa foneettisesti erityisiä lauseita sekä tunnistaa tavun alku- ja loppuäänne ovat yhteydessä yleiseen kielellis-kognitiiviseen kehitykseen. Kyky tunnistaa sananloppuinen äänne ja sanansisäisen konsonantin kesto on yhteydessä lukemiskyvyn kehitykseen.

Marja-Leena Haapanen, Aleksi Haapanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 48/2000 Kommentteja

Keuhkosyövän varhaisdiagnostiikka uusilla seulontamenetelmillä Olisiko asbestille altistuneille tarjottava seulontaa?

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa, uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain noin 2 000. Keuhkosyövän seulonnan hyödyllisyydestä käydään vilkasta keskustelua. Vaara sairastua ja kuolla keuhkosyöpään on suurin sellaisissa teollisuusammateissa, joissa altistutaan asbestille. Olisiko nykytietämyksen valossa aiheellista järjestää asbestille altistuneille työntekijöille keuhkosyöpäseulonta?

Pekka Roto, Tapio Vehmas, Sisko Anttila, Matti S. Huuskonen, Tuomo Komppa, Panu Oksa, Jukka Uitti, Jorma Rantanen

Siedätyshoidon uusi tuleminen ja hoitomuodot

Allergian siedätyshoidon suosio on kasvanut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut allergioiden voimakas lisääntyminen, parantuneet uutteet sekä uudet tutkimustulokset, joissa on voitu osoittaa, että riittävän ajoissa aloitettu siedätyshoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan. Hoitoon liittyy aina hankalien haittavaikutusten mahdollisuus, jonka vuoksi hoitopaikassa täytyy olla riittävä ensiapuvalmius. Tulevaisuudessa paikallisesti annosteltavat siedätyshoitomuodot saattavat yleistyä myös Pohjoismaissa.

Timo Helin

Onko lasten kipu hoidossa?

Lasten kivun hoitoon on olemassa tarvittava tieto ja sopivat lääkkeet. Kuitenkin käytännössä lääkitys on usein riittämätöntä ja säännönmukainen kivun arviointi sekä lääkityksen vaikutuksen seuranta ja kirjaaminen unohtuvat. Lapsen kokemukseen kivusta ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat mm. ikä, tiedollinen kehitys ja aikaisemmat kokemukset. Aikaisempi käsityksiä vastoin lapset eivät ole vastasyntyneisyyskauden jälkeen aikuisia herkempiä kipulääkkeiden vaikutuksille.

Katri Hamunen, Jukka Pouttu

Kuolema kotona

Kotona sattuneiden kuolemantapausten määrä on Suomessa pysynyt melko lailla samana 1990-luvun tilastoissa. Tapauksista yli puolet on päätynyt oikeuslääketieteelliseen selvittelyyn. Pohjois-Savossa tehdyissä oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa tavallisia kotona sattuneita kuolemantapauksia ovat olleet alkoholistien epäselvät kuolemat. Moni vaikeasti sairas esittää ainakin jossain vaiheessa toivomuksen, että saisi kuolla kotona, mutta todellisuudessa näin käy varsin harvoin.

Kari Karkola

Ovatko skitsofreniapotilaat heitteillä

Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet 1990-luvulla suurimmaksi eläköitymistä ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi, joka heikentää merkittävästi elämänlaatua. Samanaikaisesti psykiatristen sairaansijojen määrä on puolitettu 12 300:sta nykyisiin 6 200:aan ja avohoidon kehittämistä pidetään yleisesti riittämättömänä. Erityisesti skitsofreniapotilaiden epäillään usein jäävän ilman riittävää hoitoa ja jopa heitteille.

Jussi Seppälä, Juha Metso, Timo Kohvakka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030