Psykiatrista avohoitoa tehostettu Satakunnassa

Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan avohoidon ensisijaisuutta. Sairaalahoitoa katsotaan voitavan vähentää vasta, kun sen tilalle on kehitetty monimuotoista avohoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä palvelujärjestelmä on ollut koko maahan verrattuna laitospainotteinen ja hoitojaksot pitkiä. Artikkelissa kuvataan sairaanhoitopiirin toteuttamaa uudistusta, jossa sairaalan vuodeosasto muutettiin tehostettua avohoitoa tarjoavaksi yksiköksi, sekä ensivaiheen kokemuksia sen vaikutuksista potilaiden hoitoon ja palvelujärjestelmän toimintaan.

Ulla Saxén, Marko Lampela, Teemu Elo, Minna Nevalainen, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, Jyrki Korkeila

Dendriittisolut tyypin 1 diabeteksessa ja Crohnin taudissa

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko dendriittisoluissa havaittavissa tyypin 1 diabeteksessa ja Crohnin taudissa poikkeavuuksia, jotka voisivat altistaa vahingollisille sairauteen johtaville immuunivasteille.

Janne Nieminen

Kokeellisia ja geneettisiä tutkimuksia podosyyttimolekyyleistä diabeettisessa nefropatiassa

Väitöskirjan tavoitteena oli lisätä tietämystä vaurion mekanismeista tutkimalla kahta podosyyttimolekyyliä sekä kartoittamalla munuaisvaurion kehittymistä diabeettisessa hiirimallissa.

Mervi Hyvönen

Piilevä kohonnut verenpaine - itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä?

Verenpaine saattaa olla normaali vastaanotolla tehdyissä mittauksissa vaikka se on koholla kotioloissa. Piilevä kohonnut verenpaine liittyy usein ylipainoon, kohonneisiin verensokeriin ja -rasvoihin ja muihin elintapavaaratekijöihin.

Marjo-Riitta Hänninen

Luukuoliot merkittävä lasten syöpähoitojen myöhäisvaikutus

Syöpähoitojen seurauksena voi syntyä luukuolioita, jotka ovat erityisen haitallisia esiintyessään alaraajojen nivelissä. Erityisesti lonkka- ja polvinivelen luukuoliot voivat johtaa hankalaan kiputilaan ja liikerajoitukseen, minkä vuoksi niveleen voidaan joutua asentamaan tekonivel jo nuorella iällä.

Riitta Niinimäki

Hapenpuutteessa aktivoituvan transkriptiotekijän HIF-1:n merkitys sydänsiirrossa

Hapenpuute on keskeinen sydänsiirteen vaurioitumista aiheuttava tekijä. Hapenpuutteessa aktivoituva transkriptiotekijä hypoxia inducible factor-1, HIF-1, on tärkein soluja vähähappiseen ympäristöön sopeuttava tekijä. HIF-1 säätelee muun muassa tulehdusreaktiota ja aineenvaihduntaa.

Mikko Keränen

”Leikkaus auttaa aina” - vai auttaako polvikulumassa?

Otsikon vanhaa kirurgista fraasia on testattu suomalaisin voimin satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa. Tähystyskirurginen polven kierukan osapoisto kuluneessa nivelessä on kiistelty kapiitteli ortopediassa. Toimenpidettä tehdään paljon, osin turhaan ja osin taloudellisista syistä ainakin yksityissairaaloissa, mutta se myös auttaa osaa potilaista. Tutkijat tekivät satunnaistetun, kontrolloidun sarjan 146 potilaalle (35-65 v), joilla epäiltiin mediaalisen kierukan repeämää ilman vammaa. Päätemuuttujana oli kipu ja polven toimintakyky 1 vuoden kohdalla mitattuna mm. Lysholm- ja WOMET-pisteytyksillä. Hoitoryhmälle (n = 70) tehtiin artroskopia ja kierukan osapoisto. Verrokkiryhmälle (n = 76) tehtiin pelkkä artroskopia eli "valohoitoleikkaus" ilman kierukkatoimenpidettä. Potilas ja jälkitarkastuksen tehnyt tutkija eivät tienneet, kumpi toimenpide oli suoritettu.

Hannu Paajanen

Heikentääkö uniapnea infarktivaurion paranemista?

Uniapnea on yleinen lähes kaikilla sydänpotilailla ja sen on todettu vaikuttavan epäedullisesti taudinkulkuun. Uuden tutkimuksen mukaan hoitamaton uniapnea näyttäisi vaikuttavan epäedullisesti myös infarktivaurion korjaantumiseen.

Juhani Airaksinen

Tviittaus ei kerro tieteellisestä laadusta

Vähät tieteellisestä laadusta, kunhan sisältö on huomiota herättävä. Tämä kävi ilmi Montrealin yliopistosta johdetussa tutkimuksessa, joka selvitteli biolääketieteellisistä artikkeleista käytyä mielipiteiden vaihtoa Twitterissä. Tutkimus perustui yli 1,4 miljoonaan sekä PubMed- että Web of Science -tietokantojen luetteloimaan biolääketieteelliseen julkaisuun vuosilta 2010-2012. Julkaisut oli koottu runsaasta 3 800 lehdestä; mukana olivat mm. Science, Nature, PNAS, Lancet ja NEJM.

Ossi Lindell

Tukisukka sittenkin turha laskimotukoksen jälkihoidossa?

Syvän laskimotukoksen komplikaatioista yleisin on posttromboottinen oireyhtymä, jota on arveltu esiintyvän jopa puolella korkean laskimotukoksen sairastaneista. Osa tutkimuksista ja kliininen käytäntö ovat lyhentäneet laskimotukospotilaan hoidossa käytettävän sukan jo polven tasolle, mutta tähän asti laajin ja ehkä laadukkain tutkimus on valmis riisumaan sukan kokonaan, vai onko?

Marko Vesanen

Hyperkolesterolemian uudet hoitovaihtoehdot

Hyperkolesterolemian lääkehoidon kulmakivi on valtimotautiin liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta pienentävä statiini.

Niina Matikainen

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden hoito vaatii tilanteen nopeaa tunnistamista ja välitöntä toimintaa.

M. J. Pekka Raatikainen, Heikki Mäkynen

Kuntoutusosaston perustamisen vaikutus lonkkamurtumapotilaiden hoitotuloksiin

Lonkkamurtumakuntoutuksen keskittämisen hyödyistä vallitsee yleinen konsensus. Lahden kaupunginsairaalan perustettiin vuonna 2006 moniammatillinen ortopedinen kuntoutusosasto. Selvitimme tämän toiminnan vaikutusta potilaiden odotusaikaan keskussairaalasta jatkohoitoon ja kuntoutettavien ennusteeseen PERFECT-aineiston indikaattorien avulla. Vertailualueiksi valittiin Päijät-Hämeen muut kunnat sekä muun Suomen alue.

Markku Hakala, Antti Malmivaara, Janne Eskelinen, Ulla Toivonen, Jussi Haapala, Merja Valjakka-Heimola, Marja Mikkelsson, Unto Häkkinen

Ovulaatioinduktio ei lisää munasarjasyövän riskiä

Ovulaatiohoitoja saaneiden naisten seurantatutkimuksessa ei havaittu munasarjasyövän ilmaantuvuuden lisääntyvän hoitojen jälkeen. Noin 10 000:ta vuosina 1965-1988 hedelmättömyyshoidossa ollutta naista seurattiin vajaan 30 vuoden ajan. Heistä 85 sairastui munasarjasyöpään.

Pertti Kirkinen

Selkäkivun diagnostiikan hälytysmerkit tarkentuvat

Eri maissa julkaistussa alaselkäkivun hoitosuosituksissa luetellaan vakavaan sairauteen viittaavia esitietoja ja löydöksiä, jotka ohjaavat diagnostiikkaa. Nämä hälyttävät tunnusmerkit tunnetaan englanniksi nimellä ’red flags’ ja niiden määrä ja sisältö vaihtelevat eri suosituksissa. Cochrane-tutkijat ottivat selvää, mitä tutkimusnäyttöä on olemassa pahanlaatuisen sairauden ja selkärangan kompressiomurtuman tunnistamisessa käytetyistä hälytysmerkeistä alaselkäkipupotilailla.

Helena Liira

Lääkestentit entistä turvallisempia

Amerikkalaiset tutkijat arvioivat sepelvaltimostenttien turvallisuutta 126 satunnaistetun tutkimuksen ja niissä kertyneiden yhteensä yli 250 000 potilasvuoden käyttökokemuksen jälkianalyysissa. Analyysin mukaan tällä hetkellä parhaaseen kokonaishoitotulokseen johtavia stenttityyppejä ovat everolimuusia sisältävä kobolttikromiverkkoputket, joista restenoosia ehkäisevä lääke vapautuu ohuesta, hajoamattomasta polymeerikerroksesta.

Juhani Airaksinen

Tukostaipumuksen tutkiminen hyödyttää korkeintaan nuoria potilaita

Saksalaistutkimus antaa lisätietoa laskimotukokselle altistavan, hankinnaisen tai perinnöllisen veren hyytymisalttiuden eli trombofilian esiintyvyydestä. Laskimotukoksen syntyyn tarvitaan itsensä Virchowin aikanaan kuvaama heikentynyt verenvirtaus, verisuonen vaurio ja lisääntynyt tukosalttius. Kun kahta ensimmäistä ei ole suoranaisesti osoitettavissa esitietojen perusteella, korostuu verenkierrosta löytyvien tekijöiden rooli.

Marko Vesanen

TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työssäkäyvän kognitiivisia ja muistioireita

Yksilön tiedonkäsittelyn ongelma työelämässä heijastuu stressioireina. Työikäisenä koetut tiedonkäsittelyn oireet kaksinkertaistavat myöhemmän iän muistisairauden riskin. Työterveyshuollossa ei aiemmin ole ollut käytettävissä muistioireilun varhaisvaiheen mittaria. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kirjoittajan (HA) kehittämän TyöOptimi-kyselyn käyttökelpoisuutta tiedonkäsittely- ja muistioireiden varhaisvaiheen tunnistamisessa ja seurannassa.

Heini Ahveninen, Jyrki Rintala, Jyrki Ollikainen, Jaana Suhonen, Heikki Arola

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito - päivitettyä tietoa uusista tutkimuksista

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarisesta hoidosta julkaistiin Lääkärilehdessä HALO-katsaus viime huhtikuussa, ja sitä täydennetään tässä kolmen satunnaistetun tutkimuksen tuloksilla.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Eeva Mäkinen

Oikaisu: Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut FINAMI-tutkimuksen tuloksia 1993-2007

Lääkärilehdessä 1-2/2014 julkaistussa alkuperäistutkimuksessa Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut (s. 31-6) oli virhe kuviossa 2. Julkaisemme kuvion korjattuna ohessa uudelleen.

Veikko Salomaa, Aki S Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y Antero Kesäniemi, Finami-Tutkimusryhmä