Munuaisverenvuodon embolisaatio - mitä siitä seuraa?

Selektiivinen embolisaatio on osaavissa käsissä munuaisperäisen verenvuodon paras hoito. Se pelastaa potilaan hengen ja säilyttää munuaisen toiminnan. Leikkaus on hoitovaihtoehtona täysin eri luokan toimenpide, ja parhaimmillaankin todennäköisesti johtaa embolisaatiota suurempaan toimivan munuaiskudoksen tuhoon ja vaikeimmillaan koko munuaisen menetykseen.

Ossi Lindell

Lasten pahoinpitelyepäilyjen selvitykset TYKS:n lastenklinikassa

Pienten lasten pahoinpitelyyn liittyy suuri vammautumisen ja jopa kuoleman vaara. Lasten pahoinpitelyepäilyt tutkitaan TYKS:n lastenklinikassa eri yksiköiden ja viranomaisten yhteistyönä. Ohjeiden mukaan kaikki epäillyt tapaukset otetaan lastenkirurgian osastolle tutkimuksiin.

Timo Hurme, Soile Alanko, Pirjo Anttila, Taina Juvén, Jouni Julin, Erkki Svedström

Virukset lääketieteen apuna

Viruksia on hyödynnetty monin tavoin lääketieteessä, ja niiden käyttö on monipuolistumassa uusien hoitotapojen kehittyessä.

Veijo Hukkanen, Kirsi Harila

Korvaako 64-rivitietokonetomografia kajoavan varjoainekuvauksen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa?

Monirivitietokonetomografian diagnostinen osuvuus sepelvaltimoiden kuvantamisessa selvitettiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella.

Heikki Ukkonen, Pentti Lohela, Eeva Mäkinen, Minna Kaila

Lääkäreillä vielä paljon sanottavaa sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä

Sähköiseen potilaskertomukseen liittyvän Päätöksentuki-hankkeen perustutkimuksena selvitettiin lääkärien odotuksia tietokoneavusteisesta päätöksentuesta. Laadullisessa tutkimuksessa nousivat esille keskeisenä haasteena nykyiset potilaskertomusjärjestelmät ja niiden vaikutus lääkärin työhön.

Tiina Kortteisto, Taina Mäntyranta, Jorma Komulainen, Minna Kaila

Lääkäri lastenneuvolassa: vaativaa työtä koko perheen parhaaksi

Suomen lastenlääkäriyhdistyksen avohoitopediatrian jaos ja Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys ovat huolestuneita neuvolalääkärien toimintaedellytysten heikkenemisestä.

Elina Hermanson, Henrikka Aito, Jörn Elfving, Päivi Hiltula, Leena Isotalo, Kaarina Järvenpää, Sari Kurikka, Hillevi Krogius, Terhi Laatikainen, Kaisa Santala, Outi Strid, Minna Aromaa

Kroonisten tautien torjunta vahvistuu tulevaisuudessa WHO:ssa

Kroonisten tautien torjunta ja terveyden edistäminen ovat olennaisesti tulleet mukaan WHO:n työhön vasta viimeisten 10-20 vuoden kuluessa.

Pekka Puska

Anemian lääkehoito lisää syöpäpotilaan kuolemanvaaraa

Erytropoietiini ja darbepoietiini stimuloivat punasolujen tuotantoa. Näiden lääkkeiden toivottiin vähentävän syöpäpotilaan väsymystä ja parantavan syövän hoitotuloksia, mutta niiden käyttöön liittyy valitettavasti merkittäviä haittoja.

Sirkku Jyrkkiö

Oikaisu: Kahden viikon välein annettu hoito tehoaa aggressiiviseen B-solulymfoomaan parhaiten

Lääketieteen maailmasta -palstalla numerossa 11/2008 (s. 1039) oli virhe aggressiivisen B-solulymfooman hoitoa käsittelevässä referaatissa.

Sirkku Jyrkkiö

Psykoosilääkkeestä ei olekaan hyötyä kehitysvammaisen aggression hoidossa

Kehitysvammaisilla tavataan suhteellisen usein aggressiivista käyttäytymistä, jonka hillinnässä käytetään psykoosilääkkeitä. Tutkimusnäyttö psykoosilääkkeiden hyödyllisyydestä aggressioiden hoidossa on kuitenkin niukkaa. Nyt näyttää entistä selvemmin siltä, että lääkitystä ei tarvita.

Raimo K.R. Salokangas

Hyytymät katetri-imulla pois infarktipotilaan sepelvaltimosta

Sepelvaltimoa tukkivia hyytymiä on yritetty kalastaa pois jo pitkään, ja nyt siinä on myös onnistuttu. Hollantilaiset kardiologit totesivat, että trombi-imulla päästään täydellisempään mikrovaskulaariseen reperfuusioon kuin pelkällä pallolaajennuksella ja stentin asentamisella. Tutkimuksen aineistona oli yli 1 000 infarktipotilasta.

Juhani Airaksinen

Diabeetikot on koulutettava voimaantumaan sairautensa hoidossa

Diabeteksen hoito helpottuu, kun potilas motivoidaan passiivisesta hoitamisen kohteesta aktiiviseksi tekijäksi, epäreilun kohtalonsa surkuttelijasta oman kohtalonsa isännäksi. Kyse on voimaannuttamisesta, vaikka itse termi saattaakin saada pragmaatikon karvat pystyyn. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kertaluonteisen koulutusintervention teho ulottui ainakin vuoden seuranta-ajan päähän.

Katariina Korkeila

Lihastulehdus keuhkoahtaumataudissa - hyvä, paha, vai ei merkitystä?

Luurankolihasten heikkous on tyypillistä pitkälle edenneelle COPD:lle. Viime aikoina on tutkittu, onko takana spesifi lihaskudoksen tulehdusreaktio ja mikä on sen merkitys.

Hannu Puolijoki

Hunajasta ei ole haavanhoitoon

Laskimoperäisten haavojen hoidoksi kokeiltu hunaja on nyt todistettu paitsi enemmän haittavaikutuksia tuottavaksi, myös kalliimmaksi hoitomuodoksi. Tutkimuksessa 368 potilaan alaraajan laskimoperäistä haavaumaa hoidettiin raajaa komprimoivilla siteillä, ja sen lisäksi 187 potilasta satunnaistettiin saamaan hunajasidehoitoa ja 181 hoidettiin sairaanhoitajan parhaaksi katsomalla tavalla. 12 viikon hoidon jälkeen 56 % hunajalla hoidetuista ja 50 % tavanomaista hoitoa saaneista haavoista oli parantunut, mutta hunajahoito tuotti selvästi enemmän haittavaikutuksia.

Tom Scheinin

Vanhusten aivovammat yleistyvät edelleen

Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia tietoa ikääntyvän väestön riskistä saada tapaturmainen aivovaurio eli aivovamma.

Hannu Alaranta, Sanna Koskinen

Laskimotukoksen ehkäisy lonkan ja polven elektiivisen tekonivelleikkauksen yhteydessä

Lonkan ja polven tekonivelleikkaus on potilaalle turvallinen ja palauttaa useimmiten kivuttoman toimintakyvyn.

Matti Halinen, Riitta Lassila, Hannu Miettinen, Minna Kärkkäinen, Minna Kaila

Aikuispotilaiden autologiset kantasolusiirrot

Potilaan omilla soluilla tuetulla intensiivihoidolla on merkittävä asema myelooman ja eräiden lymfoomatyyppien hoidossa.

Esa Jantunen

Psykiatrinen päiväosasto: masennuspotilaiden hoitomalli

Psykiatrisen päiväosaston potilailla on vakavan masennuksen lisäksi useita muita ongelmia. He kärsivät mm. päihdeongelmista ja persoonallisuushäiriöistä.

Kirsi Riihimäki

Tarkkoja selvityksiä menetelmien vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta terveydenhuollon nopeilla katsauksilla

Vuonna 2006 käynnistetty terveydenhuollon uusien menetelmien hallittu käyttöönotto -ohjelma (HALO) (http://finohta.stakes.fi/FI/halo/index.htm) on sairaanhoitopiirien ja Finohtan yhteisyritys.

Tuija S. Ikonen, Sirpa-Liisa Hovi, Ulla-Maija Rautakorpi, Tiina Lehmussaari, Minna Kaila

Jatkuva epiduraali- ja spinaalianalgesia: annokset ja lisälääkkeet

Jatkuva epiduraalinen analgesia (JEA) on suosittu kivunhoitomenetelmä, ja jatkuva spinaalinen analgesia (JSA) on yleistynyt erityisesti ortopediassa, kun hyvin ohuet ns. mikrokatetrit tulivat käyttöön. Kummassakin käytetyt puudutteet ja opioidit aikaansaavat hyvän kivunlievityksen, mutta ne voivat aiheuttaa ohimeneviä sivuvaikutuksia, kuten verenpaineen laskua, jalkojen lihasvoiman heikkenemistä sekä pahoinvointia ja oksentelua. Näitä sivuvaikutuksia oletetaan voitavan vähentää pienentämällä puudutteen ja opioidin annoksia ja lisäämällä lääkeseokseen muita kipuaistimukseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten adrenaliinia ja klonidiinia.

Johannes G. Förster