Uudet hoidot pidentävät myeloomapotilaiden elinikää

Mayon klinikassa on selvitetty, miten myeloomapotilaiden eliniänennuste on muuttunut vuoden 2000 jälkeen. Ennen vuotta 2000 klinikan 2 981 myeloomapotilaan elinennuste oli 29,9 kuukautta, sen jälkeen 44,8 kuukautta (p < 0,001). Intensiivihoidon jälkeen relapsin saaneen 387 myeloomapotilaan mediaaninen elinaika ennen vuotta 2000 oli 11,8 kuukautta, sen jälkeen 23,9 kuukautta (p < 0,001). Jos relapsipotilas oli saanut uusia hoitoja (talidomidi, lenalidomidi, bortetsomibi), oli elinaika 30,9 kuukautta. Vertailuryhmässä, joka ei ollut saanut näitä hoitoja, se oli 14,8 kuukautta (p < 0,001). Selvitys viittaa vahvasti siihen, että uudet hoidot ovat todellakin parantaneet myeloomapotilaiden elinennustetta.

Robert Paul

Lisää tietoa rintasyövän hormonireseptoreista

n Rintasyövän estrogeenireseptori (ER) ja progesteronireseptori (PgR) määrittävät taudin ennustetta. Jos molemmat reseptorit ovat selvästi positiiviset, on taudin ennuste parempi, kuin kokonaan reseptorinegatiivisten tautien. Reseptoripositiivisuus ennakoi hyvää hoitovastetta hormonaaliselle hoidolle. Epäselvää on ollut, miten pitäisi tulkita sellaista tilannetta, jossa vain toinen reseptoreista on positiivinen. Englantilaisen tutkimuksen mukaan ER+/PgR- ja ER-/PgR+ -tuumorit ovat biologisesti ja kliinisesti erilaisia tauteja. Niiden ennuste on reseptoripositiivisten ja negatiivisten välillä. ER+/PgR- -tuumorit olivat tavallisempia postmenopausaalisilla naisilla, kun taas harvinaisemmat ER-/PgR+ -tuumorit todettiin yleensä premenopausaalisilla naisilla. ER-/PgR+ -tuumorit olivat aggressivisempia kuin ER+/PgR- -tuumorit.

Sirkku Jyrkkiö

Keuhkojen diffuusiokapasiteetin viitearvojen soveltaminen ei-suomalaisilla maahanmuuttajilla

Useimmilla ei-suomalaisilla on pituuteen nähden pienemmät keuhkotilavuudet kuin suomalaisilla. Tarkoituksemme oli verrata keskieurooppalaisia (ECSC) ja suomalaisia diffuusiokapasiteetin viitearvoja selvittääksemme, millä tavoin tuloksia tulisi verrata ei-suomalaisilla maahanmuuttajilla.

Päivi Piirilä, Petteri Välimäki, Anne Turunen, Tommi Seikkula, Anssi R. A. Sovijärvi

Osa suusyöpäpotilaista voi hyötyä vartijaimusolmuketutkimuksesta

Pään ja kaulan alueen limakalvojen levyepiteelisyöpää sairastavilla on usein etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeissa jo taudin varhaisessa vaiheessa. Oikean hoidon valintaa vaikeuttaa se, että nykyisillä kuvantamismenetelmillä kaikkia pieniä etäpesäkkeitä ei ole mahdollista havaita. Sen vuoksi kaulan imusolmukkeet hoidetaan yleensä varmuuden vuoksi, mikäli piilevien etäpesäkkeiden riskin arvioidaan olevan vähintään 15-20 %. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövän levinneisyyden kartoittamista ennen hoitoa. Erityisesti pyrittiin parantamaan kaulan imusolmukkeiden arviointia ja kaulan elektiivisen hoidon kohdentamista suuontelon syövässä.

Harri Keski-Säntti

Tehoavatko verenpainelääkkeet kylmän aiheuttamaan verenpaineen nousuun?

Kylmän on todettu nostavan verenpainetta, ja verenpaineen on osoitettu olevan korkeampi talvella kuin kesällä. Suomessa väestö altistuu kylmälle suuren osan vuodesta työssä, työmatkoilla tai vapaa-ajalla. Sairastavuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin kylmänä vuodenaikana suurempi kuin lämpimänä. Tähän saakka verenpainelääkkeiden vaikutuksista verenpaineeseen kylmässä on ollut vain vähän tutkimustietoa.

Silja Komulainen

Maha- ja pohjukaissuolihaavan verenvuodon hoito ja riskitekijät

Länsimaissa ruoansulatuskanavan yläosien verenvuodon ilmaantuvuus on ollut 100 tapausta 100 000 asukasta kohden. Noin puolessa tapauksista vuodon syynä on maha- tai pohjukaissuolihaava. Samalla kun komplisoitumaton tautimuoto on vähentynyt, ovat vuotokomplikaatiot lisääntyneet. Nykyisin verenvuoto voidaan tyrehdyttää mahalaukun tähystyksen yhteydessä. Endoskooppiseen hoitoon yhdistetään mahalaukun haponeritystä estävä lääkitys.

Marianne Udd

Hormonihoito lisäsi terveydenhuollon kustannuksia Virossa

Virossa tehty vaihdevuosien jälkeisen hormonihoidon tutkimus EPHT (Estonian Postmenopausal Hormone Therapy Trial) oli satunnaistettu koe, johon osallistui 1 823 tervettä virolaisnaista vuosien 1999-2004 aikana. Naiset olivat 50-64-vuotiaita silloin, kun heidän tietonsa poimittiin Viron väestörekisteristä. 59 % naisista oli 50-59-vuotiaita. Heidän vointiaan seurattiin vuosittaisilla lääkärintarkastuksilla ja kansallisista terveysrekistereistä. Lisäksi naisille lähetettiin vuosittain kyselylomake. Keskimääräinen seuranta-aika oli 3,4 vuotta.

Piret Veerus

Uusia biohajoavia implantteja kasvojen ja kallon alueen kirurgiaan

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin biohajoavien itselujitettujen (self-reinforced, SR) polylaktidi/glykolidiruuvien (SR-PLGA80/20) ja -nastojen sekä vastaavien antibioottia vapauttavien implanttien soveltuvuutta kirurgiseen käyttöön. Nämä polylaktidipohjaiset biomateriaalit hajoavat ajan myötä elimistössä tuottaen vettä ja hiilidioksidia, eikä erillistä kiinnitysvälineiden poistoleikkausta tarvita. Aiemmat biohajoavat kiinnitysvälineet ovat olleet heikompia kuin metalliset. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin ns. itselujitusmenetelmä, jolla voidaan valmistaa vahvoja ja pienempiä implantteja. Käytettäessä nastoja ruuvien sijasta luuhun porattuun istutuskanavaan ei tarvitse valmistaa ruuvikierrepesää. Tämä säästää aikaa ja kustannuksia sekä vähentää pidentyneeseen leikkaukseen liittyviä leikkauskomplikaatioita. Biohajoavista perusmateriaaleista pyritään kehittämään myös monitoimisia implantteja, jotka kiinnitystehtävänsä lisäksi vapauttavat esimerkiksi antibiootteja ympäröivään kudokseen.

Johanna Tiainen

Perindopriili hyödyllinen Marfanin syndroomassa?

Marfanin oireyhtymää sairastavan potilaan aortta on normaalia jäykempiseinäinen, mikä altistaa aortan aneurysmaattiselle laajenemiselle ja dissekoitumalle. Beetasalpaajalla voidaan vähentää aortan seinämään kohdistuvaa mekaanista kuormitusta ja ilmeisesti myös vähennetään ruptuuran vaaraa. Useat kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että reniini-angiotensiinijärjestelmällä on merkittävä vaikutus tautiprosessiin ja ACE:n estäjillä tai sartaaneilla voidaan vaikuttaa edullisesti taudin patofysiologiaan.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030